Vanhaa kirjasuomea verkossa

Mitä tarkoittaa myhkymähkin, mieluullinen tai vaikkapa metsäröhni?
Photo: Riku Pihlanto

Näihin kysymyksiin vastaa Kotimaisten kielten keskuksen toimittama Vanhan kirjasuomen sanakirja. Sanakirja kuvaa varhaista suomen kirjakieltä melkein 300 vuoden aikana, Mikael Agricolan tuotannosta vuoteen 1810. Hankkeen tarkoituksena on esittää tuona aikana julkaistujen laajojen tekstien sisältämien sanojen merkitykset ja käyttöyhteydet. Sanoja tarkastellaan 1900- ja 2000-luvun perspektiivistä, pyrkien tekemään vuosisatojen takaisia tekstejä ymmärrettäviksi nykylukijoille.

Koneen Säätiö myönsi hankkeelle syksyllä 2013 yhden suurimmista yksittäisistä apurahoista, miljoona euroa viiden vuoden ajaksi. ”Sanakirjan toimitus voi paremmin keskittyä perustyöhönsä, tekemään sanakirjaa, kun ei joudu jatkuvasti hallinnoimaan hakurumbaa ja versioimaan hakemuksia. Pitkäkestoinen rahoitus vapauttaa energiaa − mm. näkemään sanakirjatyön yhteyden laajemmin kieleen, kulttuuriin ja tutkimukseen”, kuvailee sanakirjan päätoimittaja Pirkko Kuutti rahoituksen merkitystä.

Päätoimittaja Pirkko Kuutin lisäksi sanakirjaa toimittavat Kotimaisten kielten keskuksessa Helsingissä Katariina Summanen, Elina Heikkilä, Taru Laanti, Maria Lehtonen ja Sanna Nissinen.

Sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kaksi osaa, ensimmäinen osa (a–i) 1985 ja toinen (j–k) 1994. Koneen Säätiön rahoituksella saatetaan loppuun l−n-alkuiset sanat ja jatketaan o-alkuisista eteenpäin. Sanakirjassa tulee olemaan ainakin 80 000 hakusanaa, ja se julkaistaan verkossa. Näytejakso (m-alkuiset artikkelit), jossa on hiukan yli 5 000 sana-artikkelia, julkaistaan verkossa tänään 21.11.2014. ”Verkkoon kaivataan luotettavia ammattilaisten laatimia sanakirjoja. Kun tiedonhaku ja aineistot ovat paljolti siirtyneet verkkoon, on apuvälineidenkin hyvä olla helposti netitse käytettävissä. Verkosta on myös tullut väline, jonka avulla pienet kielet ja erilaiset kielimuodot pääsevät esille”, Kuutti kertoo sanakirjojen merkityksestä nettiaikana.

Vanhan kirjasuomen sanakirjaa käyttävät enimmäkseen kielentutkijat, varhaisen kirjasuomen, etymologian ja semantiikan tutkijat, suomen ja sen sukukielten, mutta myös muiden lähialueiden kielten tutkijat, opiskelijat sekä eri alojen historioitsijat. ”Sanakirja voi tarjota apua myös elämäkertojen ja historiallisten romaanien kirjoittajille sekä historian harrastajille, vaikkapa larppaajille”, toimittajat kuvailevat. Vanhan kirjasuomen sanakirjan avulla kuka tahansa voi saada myös käsityksen kielen historiallisuudesta ja oivalluksia siitä, kuinka kieli, sanat, sanojen merkitykset ja käsitteet muuttuvat.

Sanakirjan esimerkit ovat kiinnostavaa ja hauskaa luettavaa kenelle tahansa. Työryhmä kertoo, että toimitustyössä tulee koko ajan vastaan hauskoja ja vivahteikkaita sanoja, kuten myhkymähkin, mieluullinen tai metsäröhni.

”Joskus hauskaa on se, miltä sana kuulostaa, joskus mielenkiintoa herättää tuttujen sanojen yhdistelmä, josta ei kuitenkaan voi päätellä sanan merkitystä, esimerkiksi modellikamari, mielivilja, mielenvääntäjä.

Tieteellisten sanakirjojen laatiminen on ollut vaikeuksissa, kun pitkään kestävät hankkeet saavat ikuisuusprojektien leiman ja rahoitus lakkaa. Muutama vuosi sitten myös Vanhan kirjasuomen sanakirjan julkaiseminen oli vaarassa keskeytyä, kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviä kartoittanut työryhmä arvioi, ettei hitaasti etenevää hanketta ollut varaa jatkaa. Tässä vaiheessa työntekijät kuitenkin lähtivät rohkeasti etsimään rahoitusta sanakirjatyön jatkamiseen.

Koneen Säätiö uskoo siihen, että sanakirjatyö valmistuu. ”Tieteelliset sanakirjat ovat siinä mielessä ikuisuusprojekteja, että tietojen päivittäminen on aina tarpeen, kun käsitykset kielestä muuttuvat. Mutta niiden on tärkeä tulla sikäli valmiiksi, että muodostuu kaikki aakkoset sisältäviä kokonaisuuksia, sillä se lisää merkittävästi ymmärrystämme kielimuodosta. VKS:n tekijät ovat sellaisia, että voimme luottaa työn tulevan käyttöön ja valmiiksi”, kertoo säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen.

Koneen Säätiö haluaa parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Mikä sitten on työryhmäläisten itsensä mielestä rohkeaa tieteellisen sanakirjan tekemisessä? Kuutti tiivistää työryhmän ajatukset: ”Vaatii valtavirrasta poikkeamista toteuttaa ja rahoittaa paljon ihmistyötä vaativa projekti aikana, jolloin vanhojen tekstien osalta rahoitetaan lähes yksinomaan digitointihankkeita. Koneen Säätiö puolestaan on osoittanut rohkeutta myöntämällä hankkeelle useampivuotisen rahoituksen, jonka turvin toimituksen on mahdollista keskittyä työhön ja katsoa tulevaisuuteen.

Mitä myhkymähkin, mieluullinen tai vaikkapa metsäröhni sitten tarkoittavat? Etsi vastaus sankirjasta: http://kaino.kotus.fi/vks/

Aiheeseen liittyvää
Pitkät jutut

23.4.2020

Kevätkirje Saaresta
Pitkät jutut

7.2.2020

Raivostuttava rohkeus