Ajankohtaista | 11.03.2016

Maaliskuussa maassa on vielä lunta, mutta kevään merkit ovat selvästi ilmassa, ja kevään myötä myös uudet vieraat ovat saapuneet työskentelemään Saaren kartanon residenssiin.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Marta Fernández-Caparrós (ES), Lotta Lounasmeri (FI), Hanna Tuulikki (GB), Ishmael Falke (FI), Sandrina Lindgren (SE), Olga Jitlina (RU), Dzamil Kamanger (FI), Kalle Hamm (FI), Hanneriina Moisseinen (FI), Manuel Contreras Vazquez (CL/IT). Kuva: Pirre Naukkarinen

Vastaanottoa, surua, perinnekudontaa ja sahansoittoa

Maaliskuun keväiset tuulet toivat tullessaan varsin kansainvälisen ryhmän taiteilijoita työskentelemään Saaren kartanoon kevään aikana. Kartanolla työskentelevät maalis–huhtikuussa säveltäjä Manuel Contreras Vasquez (CL/IT), kirjailija Marta Frenández-Caparrós (ES), taiteilija Olga Jitlina (RU), dokumenttielokuvantekijä Aparna Sharma (IN/US), taiteilija Hanna Tuulikki (GB), tutkija Lotta Lounasmeri, sekä työparit kuvataiteilijat Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger ja nukketeatteritaiteilija Ishmael Falke ja tanssija Sandrina Lindgren (SE). Lisäksi Saaren kutsutaiteilija, sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen jatkaa työskentelyään kevään ajan kartanolla.

Saaren kartanossa chileläinen, Italiassa asuva säveltäjä Manuel Contreras Vazquez säveltää uutta teostaan, joka käsittelee eri taidealojen ja erilaisten taiteellisten kielten välisiä suhteita. Se saa inspiraationsa muun muassa maantieteellisestä liikehtimisestä, fyysisistä paikoista, sääoloista ja immigraatiosta. Teoksen ensiesitys on vuoden 2016 aikana.

Espanjalainen kirjailija Marta Frenández-Caparrós jatkaa kartanolla työn alla olevaa romaaniaan nimieltä Día y Noche (Night and Day). Romaani tarkastelee sitä, kuinka määrävä tekijä sukuperimä on persoonassamme. Se käsittelee myös kuolemaa ja surua elämässämme, ja sitä miten eri tavoilla surua käsitellään.

Yhdysvalloissa asuva intialainen dokumenttielokuvantekijä Aparna Sharma työstää residenssijaksollaan taidedokumenttielokuvaa perinnekudontaa ammatikseen tekevistä intialaisista naiskutojista Assamin alueella Intiassa. Kutominen on ollut Assamissa historiallisesti naisten työtä, mutta kolonialismin jälkeen se on vähentynyt huomattavasti. When Women Weave -dokumentti seuraa kutojien Tezpur District Mahila Samiti (TDMS) -kollektiivia, joka työskentelee muinaisten työskentelytapojen säilyttämiseksi kouluttamalla ja tukemalla naiskutojia.

Brittiläinen taiteilija Hanna Tuulikki tekee kartanolla paikkasidonnaisen sävellyksen sahansoittajille. Teos yhdistää musiikkia, performanssia, visuaalisia taiteita, ekologiaa ja folklorea. Sävellys tullaan esittämään residenssin jälkeen äskettäin hakatulla metsäalueella. Teoksessaan Tuulikki tutkii metsän ja suomalaisen kansallisen identiteetin välistä suhdetta ja metsäteollisuuden kehitystä yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta, emotionaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta.

VASTAAN+OTTO yhteisötaiteen triennaaliin osallistuvat Ishmael Falke ja Sandrina Lindgren (SE) muodostavat yhdessä Livsmedlet-työryhmän, ja heidän tavoitteenaan on haastaa teoksillaan yleisön näkemyksiä ympäristöstä ja arjesta. Teoksissa yhdistyy tanssi, fyysinen teatteri, nykynukketeatteri ja esineteatteri. Livsmedletin teokset sijoittuvat sekä kadulle että teatteriympäristöön. Mynämäellä he työskentelevät paikallisten Karjalan evakoiden kanssa varjoteatteriesityksen Varjohallitus parissa. Teos esitetään huhtikuun loppupuolella Mynämäen kaduilla.

Toinen VASTAAN+OTON työpari on Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger, joiden teosten toistuvia aiheita ovat kulttuurien kohtaaminen ja ihmisten ja tavaroiden globaali liikkuminen. Kartanolla he työstävät Gaykätkö-yhteisötaideteostaan, joka käsittelee seksuaalivähemmistölle merkityksellisiä paikkoja Turun alueella. Gaykätkö lainaa muotonsa ja rakenteensa suositusta geokätköilystä.

Pietarilainen taiteilija Olga Jitlina työskentelee myös triennaalin parissa ja hänen työskentelystään kuulemme tarkemmin myöhemmin triennaalin edetessä. Hänen teoksensa ovat usein kantaaottavia, ja viime vuosina Jitlina on käsitellyt taiteessaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluu The Land of Opportunity -lautapeli (2012), jonka hän kehitti yhdessä ihmisoikeusaktivisti Andrey Yakimovin kanssa.

Tutkija Lotta Lounasmeri kirjoittaa tietokirjaa presidentti Kekkosen johtajuudesta ja vallankäytöstä kulttuuri- ja mediahistorian näkökulmia yhdistäen. Kirja toteutuu yhteistyössä seitsemän naispuolisen tutkijan kanssa. Sen ideana on tarkastella Kekkosta ja hänen vallankäyttöään vähemmän perinteisistä näkökulmista, uudenlaisia aineistoja kuten mediamateriaaleja, filmejä, sarjakuvaa, kansanperinnettä ja kaskuja hyödyntäen.

Lue lisää vieraistamme: http://www.koneensaatio.fi/rohkeat-avaukset/residenssivieraat/

Lue lisää VASTAAN+OTTO yhteisötaiteen triennaalista: http://www.vastaanplusotto.fi/