Ajankohtaista | 24.08.2017

Kesän SuomiAreenassa sai ensiesityksensä yhteisötaiteellinen teos Medusan lautta – Elävä maalaus. Esityksen myötä henkiin heräsi parinsadan vuoden takainen tragedia, jossa ranskalaislaivan kapteeni aiheutti virheillään 150 ihmisen kuoleman.
Kuva: Stefan Crämer

Kesän SuomiAreenassa sai ensiesityksensä yhteisötaiteellinen teos Medusan lautta – Elävä maalaus. Esityksen myötä henkiin heräsi parinsadan vuoden takainen tragedia, jossa ranskalaislaivan kapteeni aiheutti virheillään 150 ihmisen kuoleman. Saaren kartanon yhteisötaiteilija Pia Bartschin ja Rauhan tyttäret -työryhmän teos pohtii syyllisiä nykypäivänkin katastrofien takana.

Pariisin Louvressa on esillä ranskalaismaalari Théodore Géricault’n valtava, 36 neliömetrin kokoinen maalaus, joka muistutti valmistuessaan vuonna 1819 pari vuotta aikaisemmin tapahtuneesta valtavasta tragediasta.

Maalaus ikuisti nykyisen Mauritanian edustalla vuonna 1816 tapahtuneen onnettomuuden, jossa Senegaliin matkalla ollut ranskalaislaiva ajoi karille taitamattoman ja ylimielisen kapteenin tekemien virheiden vuoksi. Kaikki laivan matkustajat ja miehistö eivät mahtuneet pelastusveneisiin, joten laivan osista kyhättiin lautta, jolle 147 ihmistä jätettiin ajelehtimaan melkein ilman ruokaa ja vettä. Vain kymmenen heistä pelastui.

Ranskassa aikanaan suuren poliittisen skandaalin aiheuttanut ja koko Eurooppaa järkyttänyt onnettomuus nousi lähtökohdaksi Saaren kartanon yhteisötaiteilijan Pia Bartschin tämän vuoden pääteokselle Medusan lautta – Elävä maalaus. Yhdessä yhteisöpedagogi-opiskelija Titta Brunoun ja Rauhan tyttäret -ryhmän kanssa syntyi teos, jonka kuvaamasta onnettomuudesta voi vetää yhteyden katastrofeihin, joita tapahtuu nykyisinkin päivittäin.

Esityksen metodina oli elävä maalaus, tableau vivant, joka on 1800-luvulla Ranskassa kehitetty taidemuoto. Siinä esittäjät tutkivat valitsemaansa taideteosta ja jäljittelevät sen esityksenä yleisölle. Medusan lautta – Elävä maalaus päättyy runoilija Daniil Kozlovin lyyriseen manifestiin, joka puolustaa itseisarvoja ja uhanalaisia maailmankatsomuksia.

Yhteisötaiteessa taidetta tehdään yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Teokset syntyvät tavallisesti projekteina, tapahtumina tai työpajoina. Taiteilijan rooli on toimia tapahtuman, teoksen tai ilmiön tuottajana tai ohjaajana.

”Rauhan tyttäret -ryhmällä oli kiinnostava ryhmädynamiikka. Jäsenet ovat toisilleen sukua: he ovat Suomeen evakkona tulleen Rauhan tyttäriä ja tyttärentyttäriä. Moni heistä ei kuitenkaan ollut ollut yhteyksissä toistensa kanssa vuosikausiin ennen tätä projektia”, Pia Bartsch kertoo.

”Minua ilahdutti erityisesti se, miten innostuneita ryhmän jäsenet olivat kehittämään elävän maalauksen. He miettivät usein keskenäänkin, miten voisivat välittää järkyttävän tapahtuman taustalla olevan monimutkaisen tarinan yleisölle. Mietimme seuraavaksi, voisiko esitystä kehittää eteenpäin tutkimalla vielä syvemmin laivatragedian historiaa”, Bartsch sanoo.

Työryhmästä tuntui tärkeältä kohdistaa katseensa syyllisiin menetettyjen ihmishenkien takana.

”Ranskalaislaivan tragedian takana oli kapteenin paikan itselleen poliittisesti pelannut kreivi Hugues Duroy de Chaumereys, joka ei ollut ohjannut laivaa pariinkymmeneen vuoteen. Ketkä ovat syyllisiä tämän päivän tragedioihin?” Bartsch kysyy.