Ajankohtaista | 08.11.2017

Halavasepikkä. Still-kuva Henrik Håkanssonin IHME-teoksesta. (C) Henrik Håkansson / IHME-festivaali

Ruotsalainen taiteilija Henrik Håkansson löysi IHME-teoksensa pääosaan Vantaan Mätäojan pajumetsässä asuvan uhanalaisen kovakuoriaisen, halavasepikän.

Mätäojana tunnettu vanha joenuoma on vaatimaton puro, jota Myyrmäen aseman lähellä Vantaalla reunustaa vetinen pajumetsä. Ryteikköistä metsänlänttiä tarvitaan kaduilta tulevien sadevesien keräämiseen, minkä vuoksi se on säilynyt reunoilleen kurottavalta lähiöltä turvassa.

Nykyisin pieni, 21 hehtaarin kokoinen metsä on myös luonnonsuojelualue. Suojelun arvoiseksi sen tekee pajuissa asuva uhanalainen kovakuoriaislaji, halavasepikkä, joka on alle 10 millimetrin mittainen musta kovakuoriainen. Laji muistuttaa saimaannorppaa: sitä ei parin Vantaalla sijaitsevan asuinpaikan lisäksi tiettävästi löydy mistään muualta Suomesta eikä koko maailmasta. Ruotsissa ja Venäjällä esiintyy sukulaislajeja, joista halavasepikkä on jääkauden jälkeen hitaasti eriytynyt omaksi lajikseen.

Mätäojan metsässä halavasepiköitä on arviolta noin 10 000 yksilöä, mikä on hyvin vähäinen määrä hyönteisistä puhuttaessa. Uhanalaisen lajin latinankielinen nimi hylochares cruentatus kääntyy suomeksi ”verenpunaiseksi puunrakastajaksi” hyönteisen punaisten raajojen ja peitinsiipien mukaan. Tarkasti ottaen halavasepikkä rakastaa lahoja mustuva- ja halavapajuja. Pajusta voi tulla sepikän koti, jos ainakin yksi oksa on katkennut, ja puuhun on voinut asettua sieni.

Halavasepikkä viihtyy kosteassa pajumetsässä. Juuri sellainen on Mätäojan metsä Vantaan Myyrmäessä.

Alueen suojeluarvosta tai halavasepikän olemassaolosta on tiennyt tähän asti vain harva, mutta nyt kovakuoriainen on saanut – aivan puun takaa – pääroolin ruotsalaisen taiteilijan Henrik Håkanssonin pitkässä elokuvassa.

IHME-festivaalin 2018 taiteilijaksi valittu Håkansson on parinkymmenen vuoden ajan tehnyt teoksia, joissa hän on yrittänyt etsiä vaihtoehtoja ihmiskeskeiselle maailmankuvalle tarkastelemalla ympäristöä eläinlajien ja kasvien näkökulmasta. Taiteilijan teoksia on nähty muun muassa Venetsian, Berliinin, Sao Paulon ja Sharjahin biennaaleissa sekä Kasselin Documentassa. Suomessa Håkansson on ollut mukana Kiasman kahdessa näyttelyssä 2000-luvun alussa.

”Tuore saksalaistutkimus, jonka mukaan hyönteisten määrä on vähentynyt ihmisen toiminnan seurauksena yli 75 prosenttia 80-luvun lopusta nykypäivään, resonoi hyvin Håkanssonin teoksen teemojen kanssa. Tämä alle senttimetrin pituinen uhanalainen hyönteinen, vaikka onkin erityinen paikallinen tapausesimerkki, liittyy koko planeetan ekokriisiin”, IHME-festivaalin johtaja Paula Toppila toteaa.

Halavasepikän löytymisestä elokuvan pääosaan on kiittäminen juuri eläkkeelle jäänyttä hyönteistutkija, professori Jyrki Muonaa. Muona kannusti Håkanssonia valitsemaan teoksensa kohteeksi juuri halavasepikän ja auttoi kuvausryhmää etsimään kovakuoriaisia kuvauksiin. Se olikin haasteellista, sillä kuvausviikolla kesäkuussa sää oli niin hyinen, että halavasepikät pysyttelivät visusti piilossa pajunkuoren alla.

Henrik Håkansson valitsi halavasepikän elokuvansa pääosaan hyönteistutkija Jyrki Muonan ehdotusten joukosta.

Lopulta halavasepikät saatiin studioon. Suurnopeuskamera tallensi muun muassa kovakuoriaisen hypyn, joka näyttää voltilta takaperin. Hypystä kuuluva, kovakuoriaisen niskalla tekemä klik-ääni, saatiin tallennettua, kun tuotantoryhmä keksi laittaa sepikän kävelemään rumpukalvon päälle. Kuvausten päätyttyä iltamyöhällä Jyrki Muona ajoi hyönteiset takaisin kotiinsa Vantaalle.

”Minua kiinnosti tarkastella erityisesti halavasepiköiden käyttäytymistä. Elokuvasta tulee meditatiivinen pohdinta lajista sen ympäristön äärellä”, Håkansson kertoo.

THE BEETLE saa ensi-iltansa IHME-festivaalilla 25.–26. toukokuuta Helsingin Korjaamolla. Koneen Säätiö on yksi IHME-festivaalin tukijoista.

Katso video, jolla Henrik Håkansson kertoo THE BEETLE -teoksestaan

 

Teksti: Heljä Franssila

Kuvat: Henrik Håkansson/IHME-festivaali ja Heljä Franssila