Tapahtumat

Kieli, valta ja osallisuus – Koneen Säätiön kieliohjelman loppuseminaari

28.01.2020

Kieli, valta ja osallisuus -seminaarissa 28.1. Paasitornissa tuodaan näkyväksi, miten keskeinen kieli on ihmisten ja yhteisöjen valtasuhteiden rakentumisessa ja poliittisten tavoitteiden toteutumisessa. Tilaisuus juhlistaa Koneen Säätiön kieliohjelman päättymistä.

Aika ja paikka: Tiistai 28.1. klo 8.30–13.00, Paasitorni, Siltasaari-sali (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki)

Ihmisryhmät, enemmistöt ja vähemmistöt, määrittyvät usein kielensä perusteella. Kielen kautta ihminen myös pääsee osalliseksi yhteiskuntaan tai jää sen ulkopuolelle. 

Kieli, valta ja osallisuus -seminaarissa tuodaan näkyväksi, miten keskeinen kieli on ihmisten ja yhteisöjen valtasuhteiden rakentumisessa ja poliittisten tavoitteiden toteutumisessa, esimerkiksi yhdenvertaisuudessa, osallisuuden kokemuksissa ja sitä kautta lopulta yhteiskuntarauhassa. Näin on nyt, ja niin on ollut myös historiassa. 

Seminaarissa pohditaan erityisesti sitä, mikä rooli valtasuhteiden muodostumisessa on kaikille yhteisillä kielimuodoilla sekä toisaalta pienempien yhteisöjen omilla kielillä ja murteilla. Palvelevatko yleis- ja kirjakielet demokratiaa ja oikeusturvan toteutumista vai toimivatko ne ulossulkemisen välineinä? Miten monikielisyys toimii arjessa? 

Seminaarin järjestää Koneen Säätiö, ja se pohjautuu säätiön kieliohjelmaan (2012–2016), erityisesti sen vaikuttavuuden arviointiin, jonka on laatinut kielentutkija, dosentti Ulla Tiililä

Tilaisuus on suomenkielinen. Tilaisuudessa on suomalaisen viittomakielen tulkkaus.

Tilaisuus striimataan Koneen Säätiön Facebook-sivulle.

Pyydämme pitämään matkapuhelimet tilaisuuden aikana suljettuina tai lentotilassa.

Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä. Tilaisuuteen ilmoittautuminen on päättynyt.

Ohjelma

8.30
Aamukahvi  
 

9.00
Seminaarin avaus
Johanna Suurpää (Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto) 

9.10
Kieli vaikuttaa, vaikuttaako kieliohjelma?
Ulla Tiililä (Koneen Säätiö, Kotus) 

9.30
Monimutkainen kielenkäyttö kotoutumisen esteenä – esimerkkinä asioimistulkkaus
Simo Määttä (Helsingin yliopisto) 

 9.40
Selkokieli estää syrjäytymistä
Leealaura Leskelä (Kehitysvammaliitto, Selkokeskus) 

9.55
Menneestä ymmärrystä nykyisyyteen: kirjakieli tasa-arvoprojektina. Vanhan kirjasuomen sanakirja
Pirkko Kuutti (Kotus) 

10.15
Elpyvä karjalan kieli parantaa naapuruutta 
Helka Riionheimo & Ilja Moshnikov (Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli –hanke, Itä-Suomen yliopisto) 

10.35
Tauko

11.10
Lukeminen on eloonjäämistaito
Aleksis Salusjärvi 

11.20
Lukutaitoa – kielestä riippumatta: vähemmistökielten kirjallistuminen 
Marja-Liisa Olthuis (1000 sijđod -hanke, Oulun yliopisto) 

11.40
Omaleimaisen kielivähemmistön voima. En unik språkgrupp med sisu.
Leena Savolainen Janne Kankkonen (Kuurojen Liitto) 

12.00
Kieleni näkyy, kuulun joukkoon 
Heini Lehtonen & co (Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hanke, Helsingin yliopisto) 

12.20
Loppukeskustelu: Miten parantaa osallisuutta? 

12.45
Päätössanat
Kalle Korhonen (Koneen Säätiö) 

Tilaisuuden juontaa toimittaja Reetta Räty. 

Tilaisuudessa on esillä valokuvaaja Sakari Röyskön ottamia kuvia Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeesta.

Puhujat (lista päivittyy)

Simo Määttä on käännöstieteen apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii mm. asioimis- ja oikeustulkkausta ja vihapuhetta kriittisen sosiolingvistiikan näkökulmasta. Hän on myös toiminut asioimis- ja oikeustulkkina.

FM Ilja Moshnikov (väitöskirjatutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto) on karjalan kielen tutkija, opettaja, kääntäjä ja aktivisti. Moshnikov on kotoisin Aunuksen Karjalasta ja yksi hänen äidinkielistään on livvinkarjala. Tutkimuskohteina ovat mm. karjalais-suomalaiset kielikontaktit, rajakarjalaismurteet, kielen vaihtelu ja myös karjalan kielen elvytys, nykytilanne ja käyttö Internetissä.

Dosentti Ulla Tiililä on hallinnon ja julkisten palvelujen teksteihin ja tekstityöhön erikoistunut monitieteinen lingvisti. Tiililä on tehnyt Koneen Säätiön kieliohjelman arvioinnin virkavapaana Kotimaisten kielten keskuksesta, jossa hän toimii virkakielen kehittämisen parissa. Tiililä on selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Pirkko Kuutti on Vanhan kirjasuomen sanakirjan päätoimittaja Kotimaisten kielten keskuksessa.


Janne Kankkonen työskentelee suomenruotsalaisen viittomakielen sanakirjantoimittajana ja kielineuvojana Kuurojen Liitossa. Toiselta ammatiltaan hän on talonrakentaja. Kankkosen lapsuuden perhe oli täysin viittomakielinen, ja suomenruotsalainen viittomakieli on siis hänen äidinkielensä.

Leena Savolainen työskentelee viittomakielen tutkijana Kuurojen Liitossa. Hän on Suvin, Suomen viittomakielten verkkosanakirjan päätoimittaja. Hän toimii myös kielineuvojana sekä on Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunnan sihteeri. Vuosina 2013–2015 hän työskenteli Koneen Säätiön rahoittaman Korpus- ja SignWiki-hankkeen koordinaattorina.

Heini Lehtonen (FT, Helsingin yliopisto) on Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeen tutkija. Lehtonen on sosiolingvisti, ja hän on tutkinut erityisesti itähelsinkiläisten monikielisten nuorten kieltä ja vuorovaikutusta ja kieliä koulussa. Nykyisissä tutkimushankkeissaan häntä kiinnostavat kielitietoisuus, kieli-ideologiat ja limittäiskielinen opetus ja oppiminen. Lehtonen työskentelee pedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskuksessa HYPE:ssä tehtävänään Kielikeskuksen ja Humanistisen tiedekunnan opetuksen tutkimuspohjainen kehitys ja tukeminen.

Helka Riionheimo on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori, joka tänä lukuvuonna hoitaa karjalan kielen ja kulttuurin professuuria. Riionheimo on viimeisten kymmenen vuoden aikana työskennellyt tiiviisti karjalan kielen parissa. Hän johti 2015–2019 Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli. Hankkeessa järjestettiin kääntäjänkoulutusta karjalan ja vepsän puhujille ja edistettiin karjalaksi kääntämistä.

Leealaura Leskelä on selkokielen asiantuntija ja Selkokeskuksen kehittämispäällikkö. Työurallaan hän on kehittänyt puhutun ja kirjoitetun selkokielen periaatteita sekä toiminut aktiivisesti selkokieltä tarvitsevien ihmisten kielellisten oikeuksien puolustamiseksi.  Hän valmistelee selkokielen ohjeistuksiin liittyvää väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Marja-Liisa Olthuis työskentelee inarinsaamen yliopistonlehtorina Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Hänen erikoisalaansa ovat inarinsaamen lisäksi pohjoissaame, kielenelvytys ja kieliteknologia. Tällä hetkellä hän toimii projektipäällikkönä Ketterä korkeakoulu -hankkeessa, jossa koulutetaan nopeutetulla aikataululla saamen kielen opettajia, sekä hän työskentelee erilaisten inarinsaamen kirjallistumishankkeiden parissa.

Aiheeseen liittyvää
Tapahtumat

12.8.2020

10.00

Apurahavastaanotto
Tapahtumat

19.8.2020

09.00

Apurahainfo