Sanginjoen metsäkauppa toteutui – Metsien suojeluun tarvitaan kaikkia suomalaisia luontokadon pysäyttämiseksi

Koneen Säätiö on ostanut tänään maanantaina 1. maaliskuuta Oulun kaupungilta Sanginjoen ulkometsän alueen, jonka säätiö lahjoittaa Suomen valtiolle suojeltavaksi. Säätiön toiveena on, että suojelualueesta tehdään kansallispuisto. Lisäksi säätiö toivoo valtion suojelevan toisen vastaavan kokoisen alueen hallitusohjelmaan kirjatun Luontolahja Suomelle -periaatteen mukaisesti, jolloin suojeltava metsäalue kaksinkertaistuisi.
Kuva: Ari-Pekka Auvinen

”Kiinnitämme Koneen Säätiössä huomiota kestävyyteen sanan täydessä merkityksessä; haluamme toimia vastuullisesti niin ihmisiä, muita lajeja kuin ympäristöä kohtaan. Ihminen on osa maapallon monimuotoista elämää ja sivistyksellinen hyvinvointimme on riippuvainen koko elonkirjosta. Sanginjoen metsän suojeleminen on yksi teko monimuotoisen luonnon säilyttämiseksi Suomessa, ja sen taustalla on paikallisten luontoaktiivien väsymätön työ näiden samojen arvojen puolesta”, toteaa Koneen Säätiön johtaja Ulla Tuomarla.

 

Suojelualueet ovat tehokkain tapa suojella elonkirjoa

Suomessa ovat uhattuja sekä itse metsät että metsissä elävät lajit. Yli 70 prosenttia metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Uhattuina ovat esimerkiksi korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät. Suomen metsissä elävistä eliölajeista 833 on uhanalaisia, mikä vastaa noin 9 prosenttia kaikista Suomen metsien lajeista. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien kohtelua jatketaan nykyiseen tapaan.

Luonnonsuojelualueet ovat varmin keino säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella vähintään 30 prosenttia maa- ja merialueista EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Suojelualueista kolmasosan tulisi olla tiukasti suojeltuja.

Biodiversiteettiä koskevaan YK:n yleissopimukseen liittyen vuonna 2019 laskettiin Suomen suojelualueiden osuudeksi 13,8 prosenttia maa-alueiden ja sisävesien pinta-alasta. Koko merialueesta suojeltua on noin 11 prosenttia, joten lisäsuojelun tarve 30 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi on suuri.

Suomen metsistä on suojeltu noin 13 prosenttia. Tiukasti suojeltua on 10 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta ja 6 prosenttia metsämaan pinta-alasta. Valtaosa suojelluista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa: Etelä-Suomen metsämaasta vain 3 prosenttia on tiukasti suojeltu.

“Suomen metsien suojeleminen on kaikkien suomalaisten asia. Emme pääse 30 prosentin suojelutavoitteeseen ilman yksityisten metsänomistajien, yhteisöomistajien, yksityisten kansalaisten ja valtion yhteisiä panoksia”, toteaa Sanginjoen metsän suojeluliikkeessä toiminut tutkija Ari-Pekka Auvinen.

Suomen metsistä noin 60 prosenttia on yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on noin 632 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. Auvinen kannustaa jokaista metsänomistajaa harkitsemaan, voisiko itse osallistua luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteeseen.

“Toteutin enoni tahdon suojelemalla korvauksetta kolmanneksen hänen minulle jättämästään metsätilasta. Suurin osa metsänomistajista nyky-Suomessa on samanlaisia kuin minä: asun kaupungissa, olen perinyt metsän eikä toimeentuloni ole puunmyyntituloista kiinni. Minulle metsä oli ennen kaikkea henkinen perintö”, Auvinen sanoo.

“Suojelemiseen on useita vaihtoehtoja. Puustosta voi saada valtiolta käyvän korvauksen, jos METSO-ohjelman kriteerit ylittyvät. Metsän voi myös myydä tai lahjoittaa esimerkiksi luonnonsuojelusäätiölle, joka hoitaa yksityisen ihmisen puolesta sen rauhoittamisen. Metsän voi myös vain antaa olla ja painottaa puunhakkuun sijaan esimerkiksi luonnontuotteita, virkistystä ja hiilivarastojen kartuttamista. Tulevaisuudessa näille voi kehittyä toimivat markkinatkin”, Auvinen jatkaa.

Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan omista metsää. Yksityisenä kansalaisena vaikuttava keino on tehdä lahjoitus suojelumetsien hankintaan. Koko maassa toimiva Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroilla metsää ja hankkii kaikille ostamilleen alueille pysyvän luonnonsuojelulain turvan.

 

Sanginjoki-liikkeen onnistuminen kannustaa kaikkia metsien suojeluun

Sanginjoki-liikkeen työ metsäalueen suojelemiseksi kesti 17 vuotta. Liikkeeseen osallistuneiden oululaisten tärkeimpänä vaikuttamiskeinona oli kasvattaa tietoisuutta alueen merkityksestä monin eri tavoin: esimerkiksi vanhassa metsänvartijan talossa pidettiin useita vuosia luontokahvilaa ja Oulun maakuntakirjastossa järjestettiin laaja metsän eri arvoja esitellyt näyttely.

“Kannustan jokaista suomalaista aktiiviseen luonnonsuojeluun osallistumalla ruohonjuuritason toimintaan. Minulle ja monelle muulle oululaiselle Sanginjoen metsä on muodostunut rakkaaksi paikaksi. Yhdessä muiden kanssa olen päässyt vaikuttamaan sen säilymiseen. Sanginjoen metsän suojelu osoittaa, että joskus pitkäjänteinen työ voidaan palkita ruhtinaallisestikin”, Ari-Pekka Auvinen sanoo.

Nyt tehty kauppa koskee Sanginjoen monikäyttömetsää, ulkometsän toistaiseksi suojelematonta, noin 1 440 hehtaarin kokoista osaa. Sanginjoen ulkometsä on yhteensä noin 2 600 hehtaarin metsäalue Oulun kaupungin itäpuolella, alle 20 kilometrin päässä keskustasta. Alueen metsät vaihtelevat kuivista jäkäläpohjaisista männiköistä alueelle leimallisiin laajoihin korpikuusikoihin. Ulkometsässä elää runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Siitä on tullut vuosien varrella tärkeä oululaisten virkistyskohde. Alueella on jo olemassa 1 227 hehtaarin laajuinen Isokankaan suojelualue sekä siihen yhdistyvä 41 hehtaarin Luonnonperintösäätiön Kuovisuon suojelualue.

Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton säätiö, joka tuki tieteellistä tutkimusta ja taiteellista työskentelyä 40 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Vuonna 2017 säätiö perusti 130 hehtaarin Kullan suojelualueen Kemiönsaareen.

Aiheeseen liittyvää