Residenssivieraat 2020

Zden Brungot Svíteková

Zden Brungot Svíteková (SK/N/CZ)
dance artist, performer, dance maker and researcher.

During the stay in Saari I will be diving deeper into the role of senses, especially touch, in somatic practices and the ways these various methods are distilled into creative processes. The touch has long time been inherently present in my practice and as part of a resent research-creation fuelled by geology and focusing on tectonics, formation and deformation of matter, the need to understand the workings of touch became a necessity. As part of the research I decided to address peers practicing various somatic approaches. And so in Saari I will be continuing and processing interviews, researching theory from the medical point of view as well as the one of philosophy and social sciences. I will be documenting myself on the methods and techniques in somatic and hands-on practices as well as spending time in the studio in order to test and practice the research with a vision to collect material for a new work examining the sense of touch and its nuances. And last yet not least, the residency in Saari would be a place to start a concept for a platform for critical reflection and a symposium on touch.

Key words for the Saari time will be: soma, touch, corporeity, communication, violence, security, intimacy, mutuality, power relations.

I am looking forward to have space-time to read, process and write. To have an uninterrupted time in the studio for a continuous daily practice and creation.  A coming wit great curiosity to meet and interact with the fellow residents to meet their themes, visions and approaches. I am also grateful to again be spending time in the countryside, which will allow me to continue the ongoing work rooted in geology and deep time of earthly movements.

Zden Brungot Svíteková graduated with a Master degree in dance from the Academy of Music and Dramatic Arts in Bratislava, Slovakia. Her artistic work is anchored in movement research fuelled by a deep interest in the body, where somatic practices and philosophy provide a language she speaks to talk about palpating events happening in a micro and macro level. By her open collaborative way of work Zden experiments with the frame of black box by directly questioning the apparatus of Theatre. Her choreographic work takes the form of performances set in and for various spaces such as theatres, galleries or public spaces. It is bound together by long term interest in interdisciplinary dialogues across art forms and scientific disciplines, touch, memory, communication, process and the nature of collaboration.

One of the leading interests in her artistic approach is to create and to cultivate a space for personal, embodied expression of each individual. Since 2010 Zden has been in a close artistic dialogue with Barbora Látalová and is a founding member of association OSTRUŽINA z.s.

She also collaborates on projects in frame of young audiences, community art and mediation/transmission oriented activities in form of performances, creative projects in schools and participatory events or workshops.

 


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Jennifer Katanyoutanant

Jennifer Katanyoutanant, artist and producer

Food is as migratory as the people who eat it. ‘Traditional’ cuisine is not always comprised of ingredients local to the region. The modern pizza is Italian in origin, but tomatoes came from the Aztecs. American hot dogs came from German style wieners, but the act of stuffing ground meat into casings goes all the way back to the ancient Sumerians and Chinese. This contradictory notion of foreign ingredients in traditional local cuisine call into question the origin stories of ‘authentic’, regional food, and what defines authenticity.

“Home” Cooked, our edible board game, is a physical manifestation of how distinct cultural traditions have been founded upon a longstanding history of global exchange and migration. It looks at how a foreign ingredient makes its way into a new country and integrates into a region’s existing food vocabulary.

I’m excited to meet the other residents, learn about Finnish food culture, and start integrating these histories into the game. I’m also excited to learn about the history of migration within Finland and see how its affected the food culture.

I’m big on research and spend a lot of time reading and talking to people. My favorite form of research is a cup of tea with people from the surrounding community. Then I take that research and make a quick prototype, test it with people immediately, and iterate. Sometimes this process takes me down tangents I end up treasuring forever.

Jennifer Katanyoutanant is an artist, producer, and community builder using immersive experiences to build creative communities. She makes installations, games, ARVR experiences, and loves imagining all the weird things we’ll be doing on the Internet in 10 years. Her work explores tangible manifestations of complex data structures, the reciprocal relationship between personal and global systems, and their influence on culture, identity, and media.

 


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Jazra Khaleed

Jazra Khaleed (b. 1979) lives in Athens, writes exclusively in Greek, and is known as a poet, translator and filmmaker. His works are protests against the injustices in contemporary Greece, especially the growing nationalism, racism and social exclusion. During his stay at the Saari Residence, he plans to work on a poetry cycle with the provisional title Haya said. With this work, he aims to explore immigration, trauma and xenophobia and, at the same time, speak about the impoverishment of life in Greece, unemployment, the bread lines and violence on the streets of Athens. He intends to demonstrate that poets can present through their art a new reading of the reality of immigration, giving emphasis to democracy, diversity and inclusion; they can challenge the anti-immigrant narrative, and create a basis for oppositional readings of xenophobia as expressed in news reports and social media.

As translator and founding co-editor of the Athens-based poetry magazine TEFLON, during his stay at the Saari Residence he will translate into Greek poems from Zaina’s Alsous book “A Theory of Birds” and he will edit the 23rd issue of TEFLON that will include, among others, poetry by Chairil Anwar (Indonesia), Marie Silkeberg (Sweden) and Nathalie Quintane (France).

In his work, Jazra Khaleed integrates knowledge and methods from various disciplines, seeking new forms of expression. He aims to combine different creative forms in new and unusual ways, working with fellow artists from different disciplines such as cinematographers, visual artists, musicians and actors, making movies and videos, creating installations, organizing performances, and publishing magazines and books. His poems have been widely translated for publications in Europe, the US, India and Australia. His newest short film “Kordelio Concentration Camp” premiered at the Kassel Documentary Film and Video Festival.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Ginta Tinte Vasermane

Ginta Tinte Vasermane
Visual artist

Born in Riga (Latvia), she received B.F.A in audiovisual arts from the Gerrit Rietveld Academy and M.A. from the Netherlands Film Academy, in Amsterdam.  She works in the field of motion pic­ture, multi-channel video installation, sculp­ture, per­for­mance, and social commentary. Her current works examine human behavioral and gestural choreographies in public places, rules and roles, the relation of bodies to space and in diverse structures.

Besides her artistic practice in 2015, she created Moving Art initiative F.L.O.A.T, a nomadic artist’s platform, which makes traveling exhibitions and represents artists working in the field of moving picture.

At the residency Ginta will work in the surroundings of the Saari Residence and Mynämäki, she will observe time, landscape, human daily habits, rituals and movements through the lens of a camera. Those observations, as well as staged theatrical videos filmed at Saari, will be transformed in the form of video installation.

www.gintatinte.info

www.facebook.com/EFLOAT


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Salome Tuomaala-Özdemir

Salome Tuomaala-Özdemir, tutkijatohtori, aktivisti

Kirjoitan residenssissä naapuruussuhteista. Olen tutkinut niitä kohta kolme vuotta Koneen Säätiön rahoittamassa Naapurijurtta-hankkeessa Tampereen Hervannassa. Keräsimme tutkimukseen kertomuksia ja havaintoja muun muassa jurtassa, jota muutimme vuoden aikana kahdeksaan eri paikkaan lähiössä. Hervanta ei ole minulle pelkkä tutkimuskohde; olen asunut siellä nelisen vuotta, ja työskennellyt sosiaalisissa hankkeissa vuodesta 2012. Konkreettisen etäisyyden ottaminen omilta huudeilta on välttämätöntä näkökulmien tarkentamiseksi. Residenssityöskentely tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden. Keskityn työstämään tekstiä etnografian tekemisestä kotona.

Samalla kun haen etäisyyttä tutkimuskohteestani ja kodistani, toivon pääseväni lähemmäksi vanhaa kunnon tutkimuksentekoa: rauhassa lukemista ja mietiskelevää kirjoittamista. Tekstini eivät synny tyhjiössä, vaan toisten kanssa keskustellen. Siksi on ihanaa, että residenssi tarjoaa myös ajattelevien ja luovien ihmisten seuraa. Hankkeessa olemme yhdistäneet tutkimusta ja taidetta toisiinsa, ja jatkan residenssissä ajatusten hahmottelua kirjoittamisen lisäksi piirtämällä ja maalaamalla.

Toimin tutkijana Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa. Olen aiemmin tutkinut eettistä toimijuutta ja toimijuuden muutosta, sekä tehnyt työtä useissa yhteisöhankkeissa. Hervannan Uusi Paikallisuus -hankkeessa kehitin monikielistä yhteisöä taiteilijoiden ja osallisuuden tutkijoiden kanssa. Naapurijurtta-tutkimuksessa olen havainnoinut yhteisön rakentumista, naapuriapua arkisena dialogina ja hyvien käytäntöjen leviämistä naapureiden kesken. Naapuriavusta olen kerännyt kokemuksia ja ajatuksia myös eläessäni kroonisen kivun kanssa. Kipu on pätkinyt tutkimuksentekoa, muuttanut toimijuuttani ja aktivismiani, sekä tiivistänyt suhteitani lähellä oleviin ihmisiin ja paikkoihin.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Grace Wong

Grace Wong is an artist, architect, builder, and currently a facilitator at the Art Farm Artist’s and Writer’s residency in rural Nebraska, United States.

Along with her collaborator, Jennifer Katanyoutanant, Grace will be exploring the themes of food history, game theory, and Finnish food culture.

During her residency at the Saari, Grace hopes to be able to research and experience Finland’s food history while designing and prototyping an edible board game with fellow artist and collaborator Jennifer Katanyoutanant. She anticipates play testing the food game with other residents, cooking, sharing stories about food culture, and creating documentation of these flavors and discussions.

Trained as both an architect and an artist, Grace’s work interweaves research-driven concept development, the rigorous process of iterative design prototyping, and investigative activities, which may include physical actions, thought exercises, and improvised performance. Her cooking techniques are a reflection her ability to problem solve; utilizing ingredients (sometimes unconventionally) based on their availability to achieve the desired outcomes.

Grace Wong uses site-specific architectural installation, participatory performance, and new media as means of creating playful yet insightful dialogues around local culture and memory. She began her career as a designer in professional architecture in 2013, and expanded into facilitating community-oriented construction projects since 2014. She has made design and construction contributions to the experimental net-positive prototype ‘Techstyle Haus’ (featured in New York Times, Archdaily, Inhabitat, Metropolis Magazine) and currently spearheads a number of projects repurposing discarded old farm buildings into studios, accommodations and facilities at the Art Farm Residency in rural Nebraska. 2017 marked a pivotal point in her career when she transitioned out of the architectural office into developing artistic projects in remotes areas such as Death Valley (California), Koh Lon (Thailand), Marquette (Nebraska), and Sôca (Slovenia). Grace is now the Special Operations and Logistics Strategist at Art Farm. She graduated from UC Irvine with a Bachelors in Interdisciplinary Arts and a Masters of Architecture at the Rhode Island School of Design. 


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

ALEX ILARI AISSAOUI

FT-kandidaatti/tutkija/luennoitsija

Saaren kartanossa aion työstää väitöskirjaani, erityisesti lukuja 2 (muinaiset kansainväliset valtiojärjestelmät) ja 3 (järjestelmä vs. yhteiskunnalliset ongelmakohdat) ja se pitää minut varmasti kiireisenä.

Olen varautunut tekemään kovasti töitä, tapaamaan mielenkiintoisia kollegoja ja pitämään huolta fyysisestä kunnostani. Olisi myös mukavaa tutustua paikalliseen yhteisöön.

Yritän ylläpitää säännöllistä aikataulua ja tehdä töitä 9–17 välillä joka päivä. Viikonloppuisin olisi hauskaa tehdä inspiroivia asioita muiden residenssiläisten kanssa.

Alex Ilari Aissaoui on tohtorin tutkintoa suorittava opiskelija Helsingin yliopistosta, joka tutkii poliittista, yhteiskunnallista ja alueellista muutosta. Hän on Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumin huippuyksikön jäsen. Hänen akateemisia kiinnostuksen kohteitaan ovat kansainvälinen historia, kansainvälisten suhteiden teoria, vallan tasapainon teoria ja englanti. Hän viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa muinaisen Lähi-idän diplomatiasta.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

PEDRO HURPIA

Kuvataiteilija

Residenssikauteni aikana Saaren kartanossa aion työskennellä hankkeen parissa, joka käsittelee uskon ja tieteen välistä suhdetta muinaisen taikavarpukäytännön harjoittamisessa. Taikavarpu, yleensä puun oksa, on ikivanha kaivonkatsomisen tekniikka, jonka avulla etsitään energiakenttiä maanpinnan alapuolella pohjaveden, haudattujen metallien, malmin, öljyn ja muita materiaalien löytämiseksi. Monet näkevät sen suosittuna uskomuksena ilman ratkaisevaa tieteellistä selitystä; uskomuksena, joka keskittyy näennäisesti hyödyttömään ja epävakaaseen esineeseen, jota käyttävät ja jonka tehoon uskovat tavalliset ihmiset eri kulttuureista ja eri puolilta maailmaa.

Taikavarvun käyttö sinänsä muistuttaa performatiivista toimintaa rituaalien, ennalta määriteltyjen komentojen ja menetelmien keskellä tavoitteena menestys niille, jotka sitä käyttävät.

Muutamia kysymyksiä, joita pohdin: miten uskon avulla voidaan ennakoida hukattuja esineitä tai piilotettuja materiaaleja? Onko mahdollista määritellä uudella tavalla geologisia näkökulmia mielentämällä esineitä tai tilanteita? Onko mahdollista luoda sarja sääntöjä, jotta taikavarpua voitaisiin käyttää missä tahansa?

Menetelmäni perustuu uudelleen tärkeäksi merkittyjen laitteiden ja fiktiivisten kertomusten kehittämiselle, jotta voimme esitellä leikkisiä tapoja tuottaa tietoa, joka haastaa yhteisen ymmärryksemme.

Toivon löytäväni paikan, jossa saan läheisen yhteyden luontoon ja luoviin työkaluihin, joiden avulla voin kehittää näitä taiteellisia strategioita. Minua miellyttää ajatus, että Saari on ollut oikea meren ympäröimä saari 1000-luvun alkuun saakka. “Maan kohoamisen seurauksena se kuitenkin vähitellen sulautui mantereeseen. Pellot, jotka näet tässä tänään, olivat siis ennen merenpohjaa.” Luultavasti paikka, missä olemme nyt, oli pitkään veden alla piilossa kaikilta. Jotenkin tämä sopii hyvin hankkeeni runollisuuteen.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

ACHIM LENGERER

Taiteilija ja toimittaja Achim Lengerer työstää kysymyksiä poliittisesta puheesta ja kielestä, joita hän käsittelee live-esityksissä ja elokuvaääniraidoissa tai joille hän luo paikan installaatioissa ja painetussa aineistossa. Lengerer on opiskellut Prahan elokuva- ja TV-akatemia FAMUssa, Städelschulessa Frankfurtissa ja taideoppilaitoksessa SLADE School of Fine Arts Lontoossa ja suoritti jatko-opintonsa Jan-van-Eyck-Academiessa Maastrichtissa, Alankomaissa.

Tällä hetkellä Lengerer työstää filosofian tohtorin tutkintoaan Goldsmiths-yliopistossa Lontoossa. Se käsittelee kollektiivista harjoittelua taiteellisena ja poliittisena mallina tiloissa, joissa käydään sosiaalisia neuvotteluja. Lengerer on perustanut erilaisia yhteistyöhankkeita, kuten freitagsküche Frankfurt am Mainissa ja voiceoverhead yhdessä taiteilijakollega Dani Galin (Israel) kanssa. Vuonna 2017 hänet kutsuttiin documenta 14 -projektiin tekemään 21 tunnin pituista radiolähetystä, jonka tuotti SavvyFunk/Deutschlandradio.

Vuodesta 2009 lähtien Lengerer on johtanut näyttelytila, tuotanto- ja kustannusosakeyhtiötä Scriptings, jonka toimitilat ovat tällä hetkellä Weddingin kaupunginosassa Berliinissä. Scriptings toimii diskursiivisena alustana Achim Lengererin soolohankkeiden ohella. Taiteilijat, elokuvan tekijät, kirjailijat, graafiset suunnittelijat, esiintyjät sekä poliittiset aktivistit ovat tervetulleita Scriptingsiin – sillä he kaikki työskentelevät ‘käsikirjoituksen’ ja ‘tekstin’ parissa tuotantoprosessissa. ‘Käsikirjoituksen’ tai ‘tekstin’ käyttö ei välttämättä johda painettujen tuotteiden tuotantoon, mutta se voi johtaa elokuvan, esityksen tai esineen tuotantoon, joka on syntynyt lukemisen, kirjoittamisen tai sanallisen ja poliittisen lausahduksen kautta. Tuotosten esillepanot koostuvat live-tapahtumista (luennoista, keskusteluista, lukemisesta, näytteille asettamisesta, esityksistä) sekä Scriptings-aikakauslehden julkaisemisesta. Residenssikaudellaan Lengerer aikoo jatkaa yhteistyöhanketta suomalaisen taiteilijan Niina Lehtonen Braunin kanssa sekä yhteisö- ja kirjastohanketta Scriptings#50:  Learning “by heart” – A Multilingual Library eli monikielinen kirjasto Nelly Sachsille (1891–1970) vastauksena tämän juutalais-saksalais-ruotsalaisen kirjailijan runoon ‘In deep flight’.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Pekka Niskanen

Teen elokuvakäsikirjoitusta elokuvaan, joka kertoo Algerian Hamadan autiomaassa asuvista saharaweista, heidän suullisesta kerrontaperinteestään sekä Itämeren heikentyneestä ekologisesta tilasta. Saharaweja ja Itämerta yhdistää fosfaatti, joka on Itämerta rehevöittävien lannoitteiden raaka-aine, mutta myös syy saharawien pakolaisuuteen. Teos nostaa esiin saharawien pakolaisuuden taustan ja nykyisen kontekstin, joka liittyy Länsi-Saharan fosfaattikaivoksiin Marokon valtaamassa Länsi-Saharassa. Pohdin teoksessa yhdessä saharawitaiteilija Mohamed Sleiman Labatin kanssa fosfaatin ja kaivosteollisuuden vaikutuksia elinympäristöön ja yhteisöihin, mutta myös suullista ja hiljaista tietoa, joka kertoo omalta osaltaan mahdollisuuksista selvitä yhteisöjä kohtaavissa muutoksissa.

Kirjoitan residenssijaksolla myös tutkimusartikkelia saharawien uudesta identiteetistä. Vanha Espanjan siirtomaakauden nomadielämä on korvautumassa uusien saharawi-sukupolvien pakolaisleireillä kehittämällä passiiviseen vastarintaan, institutionaaliseen tietoon ja taiteeseen perustuvalla toimintatavalla. Uusi narratiivi pitää sisällään sekä perinteistä että uutta tietoa ja niihin liittyviä käytäntöjä.

Odotan mielenkiintoisia ja innostavia keskusteluja ja tapaamisia Saaren kartanossa työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa.

Työskentelen residenssissä tutkimalla erilaisia aineistoja ja lähdemateriaaleja, joiden pohjalta muokkaan sekä elokuvakäsikirjoitusta että tutkimusartikkelia. Työskentelyni edellytys on muistaminen, niiden keskustelujen, tapaamisten ja työskentelyhetkien esiin nouseminen jotka jaoin Mohamed Sleiman Labatin kanssa hänen olleessan Koneen Säätiön Lauttasaaren kartanon residenssissä heinä-lokakuussa 2019.  Jatkan keskusteluja ja järjestän virtuaalitapaamisia Hamadan autiomaassa asuvan Sleiman Labatin kanssa residenssijaksoni aikana.

Pekka Niskanen on kuvataiteilija ja tutkija, kuvataiteen tohtori, joka on esittänyt teoksiaan vuodesta 1990 alkaen museoissa, gallerioissa ja elokuvafestivaaleilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Hän on kuratoinut näyttelyjä Helsingin kaupungin taidemuseoon, Ateneumin taidemuseoon, Ruhrin alueen kulttuuripääkaupunkinäyttelyyn Dortmundiin, Pohjoimaiselle Taidekeskukselle ja Työväenmuseo Werstaalle Tampereella. Hänen teoksiaan on Kiasman, HAM:n, Vilnan Nykytaiteen Keskuksen, Alankomaiden Taideakatemian, Espoon kaupungin ja yksityisten keräilijöiden kokoelmissa. Vuonna 2012 Yle TV1 esitti Niskasen ohjaaman dokumenttielokuvanVirtuaalinen sota. Elokuva kertoo Venäjältä Eurooppaan paenneista tšetšeenipakolaisista. Niskanen on kirjoittanut Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskuista kaksi vertaisarviotua tutkimusertikkelia sekä toteuttanut videoteoksen, Yhteisöterrorit (2017). Hän asui ja työskenteli Isis’n tekemien iskujen aikana vastapäätä Bataclan-teatteria. Etelämannerta ja Burmaa kuvaava videoinstallaatio Can You Hear Me? oli vuosina 2016-2017 esillä Kiasmassa, jonka kokoelmiin se kuuluu. Niskasen viimeisin teos, elokuva Iranian Metal Coffee, oli esillä Valokuvagalleria Hippolytessä elokuussa 2019. Se kertoo teheranilaisesta Dark Matter Band -metalliyhtyeestä.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

ROBYN MAREE PICKENS

Taidekirjoittaja, runoilija, kuraattori, FT-kandidaatti

Residenssijaksollani aion työskennellä tutkimuspohjaisen runoushankkeen parissa. Tutkin Hannah Arendtin amor mundi -teoriaa (rakkaus maailmaa kohtaan) saadakseni selville, voiko se vaikuttaa ekologisen runouden luonteeseen (runous, joka kohdistuu kehittyvään sosioekonomiseen kriisiin). Pystynkö teoreettisesti ja runollisesti kehittämään ‘rakkauden runousopin’, joka perustuu Arendtin amor mundiin? Mynämäen sijainti – ja sen lämpenevä ilmasto ja vähentynyt lumimäärä – on tärkeä paikka pohtia teoreettisia ja luovia lähestymistapoja antroposeeniin.

Uskon, että pystyn Saaressa kehittämään vivahteikkaan ymmärryksen Arendtin amor mundista, lukemaan tarkkaan ekorunoilijoiden kuten CAConradin töitä, virittäytyä ja vastata Mynämäen ainutlaatuiseen ekologiaan ja kirjoittaa valikoiman runoja näiden teemojen pohjalta.

Työskentelen tutkimuksen, lukemisen, ajattelun ja kirjoittamisen kautta sekä viettämällä aikaa ulkona maailmassa, joka koostuu paljon muustakin kuin inhimillisistä elementeistä.

Robyn Maree Pickens on taidekirjoittaja, runoilija, kuraattori ja tekstipohjaisten töiden tekijä. Robynin taidekirjoituksia on julkaistu julkaisuissa ArtAsiaPacific online, ANZJA, Art + Australia online, The Pantograph Punch, Art New Zealand ja näyttelyluetteloissa. Hänen tuorein kuraattorihankkeensa (‘Bright Cave’, 2018) esitettiin Blue Oysterissa, Dunedinissa Uudessa Seelannissa. Robynin runoutta on voinut lukea julkaisuissa Into the Void, Peach Mag, SAND Berlin, Cordite, Plumwood Mountain, Matador Review, Jacket 2 ja ARTSPACE-galleriassa Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa. Hän oli finalisti vuoden 2018 Sarah Broom Poetry -kilpailussa, jossa arvioijana toimi Eileen Myles, hän voitti takahē Monica Taylor Poetry -kilpailun vuonna 2018 ja oli finalisti ensimmäisessä Leeds Brotherton Poetry -kilpailussa vuonna 2019. Hänen runokritiikkiään on voinut lukea julkaisuissa Rain Taxi ja Jacket2. Hänen viimeisin tekstipohjainen työnsä on ollut näytteillä Te Tuhi -galleriassa Aucklandissa (joulukuu 2018–maaliskuu 2019). Tällä hetkellä Robyn opiskelee filosofian tohtoriksi keskittyen ekologiseen estetiikkaan Otagon yliopistossa ja toimii Otago Daily Times ja Art News -lehtien taidekriitikkona (Uusi-Seelanti). Tämä brittiläinen palkittu runoilija tuo markkinoille Leeds Brotherton Poetry Anthology -teoksen (julkaisijana Carcanet Press) maaliskuussa 2020.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Benjamin Schweitzer

Benjamin Schweitzer, säveltäjä (myös kääntäjä, kielitieteilijä, kulttuurivälittäjä)

Sävellän residenssijaksollani kamarikonserton harmonikalle ja kamariyhtyeelle. Residenssijaksoltani odotan työrauhaa, kunnon talvisäätä, kiinnostavia keskusteluja muiden taiteilijoiden kanssa – ja tietenkin hyviä löylyjä!

Työskentelen kirjoittamalla perinteisellä tavalla lyijykynällä nuottipaperille. Vasta, kun teos on kokonaan valmis, kirjoitan partituurin puhtaaksi tietokoneella. Mutta ennen varsinaista sävellystyötä on pitkä suunnitteluvaihe. Siinä hahmottuu kappaleen idea graafisina luonnoksina ja pieninä tekstipätkinä.

Olen syntynyt 1973 Marburgissa. Opiskelin sävellystä, musiikinteoriaa ja orkesterinjohtoa Lyypekissä, Dresdenissä ja Helsingissä (Paavo Heinisen johdolla). Diplomitutkinnon jälkeen olen työskentelyt ennen kaikkea vapaana säveltäjänä, mutta myös musiikinteorian ja -analyysin opettajana, konsertti- ja festivaalijärjestäjänä, luennoitsijana, konserttijuontajana, tiedekirjailijana, konserttiarvostelijana ja kääntäjänä (suomi-saksa). Hahmotan itseni edelleen kamarimusiikkisäveltäjäksi, vaikka olen myös kirjoittanut oopperoita ja orkesterimusiikkia. Olen asunut lähes joka Saksan osavaltiossa, Suomessa ja taiteilijaresidenssikiertueella mm. Pariisissä, Venetsiassa, Visbyssä, mutta vakituinen asuinpaikkani on nyt jo yli 15 vuotta ollut Berliini.

Kääntämisestä, joka oli aluksi ”sivuduuni”, tuli erittäin kiinnostava työala ja kiinnostus suomen kieleen kasvoi jatkuvasti, joten päätin pari vuotta sitten ottaa kolme lepovuotta säveltämisestä ja opiskella fennistiikkaa Greifswaldissa ja Tartossa. Marraskuussa 2018 valmistuin maisteriksi ja olen sen jälkeen hitaasti mutta alituisesti palannut sävellystyöhön.

Minulla ei ole naamakirjasivua eikä Twitteriä, Instagramia jne., mutta yritän parhaani päivittää vanhanaikaiset kotisivuni www.benjamin-schweitzer.de säännöllisesti.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

S-projekti | Heli Keskikallio ja Linda Martikainen

S-projekti on pitkäjänteinen taiteellinen kahden soolon yhteistyöprojekti, jossa koreografi-tanssitaiteilijat Linda Martikainen ja Heli Keskikallio tarkastelevat rinnakkain sooloesityspraktiikoita.

Residenssissä jatkamme työskentelyä soolotöidemme Meeting ______ ja Phhhhh parissa sekä vakiinnutamme henkilökohtaisia soolotyöskentelyn tapojamme. Lisäksi aloitamme residenssin aikana projektin seuraavien soolotöiden suunnittelun.

Työskentelemme Saaren kartanossa sekä itsenäisesti että yhdessä pohtien soolotyöskentelyyn liittyviä kysymyksiä kuten: mistä sooloesitys rakentuu? Mihin olla suhteessa yksin työskennellessä? Kuinka hallittu / hallitsematon prosessi voi olla? Miten olla ja työskennellä samanaikaisesti eri rooleissa, kuten koreografi / esiintyjä?

Työstämissämme sooloissa ajattelemme jatkuvasti muodostuvia suhteisuuksia ympäröivän kanssa sen sijaan, että keskittyisimme solisti-esiintyjän solipsistiseen läsnäoloon. Olemme kiinnostuneita erilaisten materiaalien toimijuudesta ja tekijyydestä sekä näiden vaikutuksista toisiinsa.

Odotamme, että pääsemme residenssijakson aikana viettämään aikaa jo löytyneiden esitysmateriaalien kanssa sekä herkistymään mahdollisille uusille tulokulmille. Olemme kiitollisia ajasta ja paikasta työskennellä rauhassa projektin parissa.

Olemme tutustuneet maisteriopinnoissamme ja pian valmistumisen jälkeen aloimme kumpikin pohtia soolotyön tekemistä.  Jaetun kiinnostuksen myötä päädyimme luomaan yhteisen työalustan S-projektin, jossa työskentelemme rinnakkain soolotöiden parissa. S-projekti sai alkunsa syksyllä 2016. Olemme työskennelleet projektin parissa residensseissä Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Soolojen Meeting _____ ja Phhhhh work-in-process-versioita on esitetty noin puolen vuoden välein muun muassa Taidetila Virgiiniassa, Taidekeskus Haiharassa, Vapaan Taiteen Tilassa sekä Eskuksella. Säännöllisten work-in-process-esitysten kautta tutkimme esitystapahtuman rajoja sekä etsimme sooloesitykselle uusia mahdollisia olomuotoja. Tarkastelemme esityksen ja katsoja-kokijan välisyyttä sekä pohdimme yleisön asettumista osaksi esitysprosessia. Soolojen seuraava esitys järjestetään K&C-tilassa Helsingissä loppuvuodesta 2020. 

Yhteisessä työskentelyssämme tärkeinä teemoina ovat jatkuvuus sekä pitkän prosessin ylläpitäminen ja ruokkiminen. Tavoitteenamme on tuoda arvostusta keskeneräisyydelle, oppimiselle ja oivaltamiselle valmiuden sijaan. Vaalimme taiteellista työskentelyä antamalla ajattelulle, materiaaleille ja yhteistyölle aikaa kypsyä.

https://www.facebook.com/Sprojekti/


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Selaa arkistoa