Residenssivieraat 2009

Maija Hirvanen

Taiteilija, tanssin ja esitysten tekijä Maija Hirvanena Hirvanen

Taiteenmaisteri
Koreografiasarjan jatkotyöstö ja esitystekstien kirjoittaminen

Taiteilija, tanssin ja esitysten tekijä Maija Hirvanen on työskennellyt esittävän taiteen ja nykytaiteen parissa 1990-luvun lopulta lähtien.

Hirvasen teoksissa keho on aina useiden näkökulmien muodostama kokonaisuus. Ihminen on samanaikaisesti mm. sosiaalinen, esteettinen, kokemuksellinen, poliittinen ja kielellinen.

Saaren kartanon residenssissä Maija työskenteli viimeisimmän teoksensa, On Ice -soolon koreografian ja esitystekstien parissa. On Ice sai ensi-iltansa Zodiak – Uuden tanssin keskuksella Helsingissä 2.6.2009.

Lisää Maija Hirvasen työstä ja On Ice -soolosta voit lukea täältä.

Maija Hirvanen työskenteli Saaren kartanossa tammikuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Henni Alftan

Henni Alftan_kuva_Nina Rantala

Kuvataiteilija
Veistossarjan toteuttaminen

Henni Alftan (s. 1979) on Pariisissa työskentelevä suomalainen kuvataiteilija. Hän on asunut Ranskassa vuodesta 1998 ja suorittanut kaikki kuvataideopintonsa siellä.

Alftan työskenteli ensimmäistä kertaa Suomessa ollessaan Saaren kartanon residenssissä.

Residenssin aikana Alftan toteutti kaksi moniosaista veistosinstallaatiota. Nämä veistokset ovat kipsivaluja yhdestä ja samasta massasta, joka muokkautuvat metamorfoosin tavoin tai assosiaatioiden avulla.

Henni Alftan työskenteli Saaren kartanossa helmi–maaliskuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Elina Lajunen

Elina Lajunen

Nukketeatteritaiteilija
Sooloteoksen valmistaminen

Elina Lajunen (s. 1980) on Turun Taideakatemiasta keväällä 2004 valmistunut nukketeatteritaiteilija. Hän on esiintyjä, ohjaaja, käsikirjoittaja, muusikko ja visuaalinen suunnittelija. Hänen teoksiaan ovat olleet muun muassa Punahilkka Tanssiteatteri Hurjaruuthiin 2006, Onnellisin mies maailmassa Kulttuuritalon Alppisaliin 2005 ja Puupoika Seurasaaren ulkomuseoon 2006–2008.

Vuosina 2006–2008 Elina opiskeli Pariisissa kansainvälisessä Ecole Internationale de Theatre Jacques Lecoq -koulussa, josta hän valmistui kesällä 2008.

Lajusen teoksissa tärkeää on kokonaisuus. Teokset ovat musiikkia, jossa jokainen osa-alue äänistä kuviin ja liikkeeseen palvelee samaa ideaa, soittaa samaa kappaletta.

Elina Lajunen asui Saaren kartanossa keväällä 2009. Hän valmisti sooloteoksen Fly! You are an angel for heaven’s sake, joka sai ensi-iltansa Helsingin nykysirkusfestivaaleilla 7.5.2009.

Teoksen lähtökohtana oli hyppy ja lento, elämä ja kuolema. Teoksen lähdemateriaalina Elina tutki Wim Wendersin elokuvaa Berliinin taivaan alla sekä sirkustaiteilija Lillian Leitzelin elämää ja 1900-luvun alun sirkushistoriaa.

Soolon esitykset olivat Helsingissä Itäkeskuksen Stoassa sekä galleria Forum Boxissa Ruoholahdessa, jossa sooloteos asettui vuoropuheluun kuvataiteilija ja taidegraafikko Eeva-Liisa Isomaan näyttelyn Tyttö rannalla kanssa.

Elina Lajunen työskenteli Saaren kartanossa helmi–maaliskuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Tiina Lehikoinen

FM, sanataideohjaaja
Aforismikokoelman ”Isoympyräkatu” kirjoittaminen ja kuvitus

Tiina Lehikoinen (s.1982) työskennellyt vuodesta 2005 sanataideohjaajana ja kirjoituskouluttajana.

Häneltä on julkaistu aforismikokoelma Sitruunalumilyhtyjä (ntamo 2008), joka voitti Vuoden aforismikirja -palkinnon, sekä tieteellisiä artikkeleja runon puhujan käsitteestä ja runoja eri kirjallisuuslehdissä.

Lisäksi Lehikoinen on kirjoittanut kuvitetun lorukirjan Käyttölaulelmia paperiveneille ja muille pääjalkaisille (Miun Kroko 2008) yhdessä Maija Lehikoisen kanssa.

Kirjallisuuden ohella hän puuhailee kaupunki- ja kuvataiteen parissa.

Tiina Lehikoinen työskenteli Saaren kartanon residenssissä helmi- ja maaliskuussa 2009.

Residenssijaksonsa aikana hän kirjoitti ja kuvitti seuraavaa aforismikirjaansa Isoympyräkatu. Kokoelma on luonteeltaan paikkasidonnainen ja sen aforismit käsittelevät tilan/maiseman kokemuksellisuutta.

Työn tuloksia:

Tiina Lehikoisen residenssijakson aikana työstämää aforismikirjaa Isoympyräkatu voit käydä lukemassa täältä.

Isoympyräkadun arvostelu Helsingin Sanomissa.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Tommi Musturi

Cartoonist Tommi Musturi

Sarjakuvataiteilija, TaM
Sarjakuvakirjojen valmistamiseen

”Residenssiaikanani Saaren kartanossa toteutin valmiiksi Toivon kirjat -albumisarjan kolmannen osan Uni Toivosta sekä tein suunnittelun sarjan neljättä osaa varten.

Lisäksi keräsin ja valokuvasin aineistoa Samuel -kirjasarjan toiseen osaan, Pikku-Samueliin. Tuo kirja on lapsille ja aikuisille tarkoitettu kuvakirja, joka kertoo Samuelin päivän mittaisesta kävelyretkestä mikromaailmoihin. Noihin maailmoihin katsoja voi nähdä välähdyksiä kartanoa ympäröivän luonnon yksityiskohdista.”

Tommi Musturi työskenteli Saaren kartanossa helmi–maaliskuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Lars Wingård

Taiteen maisteri
”Good bye Engineers” -lastennäytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen

Lars Wingård (s. 1975 Norjassa) valmistui Turun taideakatemiasta 2003. Hän on siitä lähtien työskennellyt käsikirjoittajana, ohjaajana, tuottajana ja nukketeatterinäyttelijänä 14 eri teatteriproduktioissa, kiertäen samalla 10 eri Euroopan maassa.

Wingård on koulukseltaan myös opettaja ja hän on opettanut ryhmiä päiväkodista yliopistotasoon.

”Saaren kartanossa minulla oli aikaa ja rauhaa todella paneutua uuteen lasten teatterikäsikirjoitukseeni. En saanut sitä aivan valmiiksi, mutta kartanon rauhallinen ilmapiiri antoi minulle selkeämmän emotionaalisen kosketuksen materiaaliin.

Saaren kartanon henkilökunta myös organisoi Suomen ensi-illan uusimmalle sooloesitykselleni Doktor Heartlessille.”

Lars Wingård työskenteli Saaren kartanossa alkuvuodesta 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Eeva-Kaarina Aronen

Kirjailija
Kaunokirjallisen teoksen kirjoittaminen

Eeva-Kaarina Aronen (s. 1948) on julkaissut kaksi kirjaa, Maria Renforsin totuus (Teos 2005, Die Lachsfischerin, Lübbe 2007) ja Hän joka näkee (Teos 2007, Die Sommer vor meinem Hause, Lübbe 2008). Hänen kolmas kirjansa ilmestyy syksyllä 2010.

Aronen työskenteli toimittajana Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä vuoteen 2008 saakka.

”Saaren kartanossa ollessani olen luonut ja kirjoittanut runkoa seuraavalle kirjalleni, joka ilmestyy toivon mukaan syksyllä 2010. Olen tehnyt sitä varten taustatutkimusta, hahmotellut tapahtumia ja henkilöitä.”

Eeva-Kaarina Arosen Saaressa työstämä romaani Kallorumpu oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2011.

Aronen työskenteli Saaren kartanossa huhti–toukokuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Jeanne Hoffman

Jeanne Hoffman

Taiteilija
Elettyjen maisemien tarkastelu laajennetun piirtämisen näkökulmasta

”Mitä tapahtuu, jos menen asumaan suomalaiselle maaseudulle ja otan mukaani vain virkkuukoukun, pyöröpuikot, sinisen kynän, paperia ja yhden kaivertimen?

Piirrän, kävelen, kudon, syön puolukoita ja savustettua lohta kovan ruisleivän päällä, joka vahvistaa leukalihaksia. Lämmitän saunaa, piirrän, virkkaan. Opin käyttämään sanoja kiitos, hyvaa ja no nii jokaisessa keskustelussa; opettelen laskemaan ja nimeämään viikonpäivät suomeksi. Siitä tulee mantra. Maanantai, lauantai, keskiviikko…ja niin viikot kuluvat. Luen Kalevalaa, koska on tämän eeppisen luomismyytin vuosijuhla. Käytän mitä on käsillä – kieltä, myyttiä ja saunan puuvaraston puuta. Se on koivua. Se tuoksuu ihanalta, kun vuolen sitä. Piirrän joka päivä, sinisellä kynällä ja kaivertimella. Piirretyistä viivoista tulee tarina. Piirroksista tulee eräänlaisia tasoja – ne ilmaisevat hetkiä täällä olostani.”

www.jeannehoffman.blogspot.com

Jeanne Hoffman (s. 1978) on kapkaupunkilainen taiteilija, jonka työn välineinä ovat pääasiassa piirtäminen, litografia ja installaatiot. Hän yhdistää perinteistä piirtämistä ja käsitetaidetta käyttämällä töissään piirrosten ohella myös löydettyjä materiaaleja ja muodostaa näistä kolmiulotteisia kokonaisuuksia.

Hoffmanin työt hahmottavat piirtämisen mahdollisuuksia toimia kulttuurisena muistina ja voimistaa yksilön läsnäoloa tämän päivän urbaanissa tilassa. Teoksia leimaava vuoropuhelu henkilökohtaisen ja sosiaalisen välillä alleviivaa taiteilijan kiinnostusta eri taidemuotojen yhdistelyyn koulutuksen ja tieteidenvälisen tutkimuksen saralla.
Hoffman on työskennellyt taideopetuksen alalla monissa eri rooleissa viimeiset kahdeksan vuotta: hän on toiminut opettajana mm. toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa sekä koordinoinut erilaisia ympäristöopetuksen yhteisöhankkeita. Hoffman on hiljattain valmistunut taiteen maisteriksi Kapkaupungin lähellä sijaitsevasta Stellenboschin yliopistosta, jossa hän myös työskenteli vuosina 2006–2008.

Hoffman on osallistunut useisiin kahden hengen ja ryhmänäyttelyihin Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa. Hänellä on ollut kaksi yksityisnäyttelyä Kapkaupungissa. Hän on ollut residenssitaiteilijana Belgiassa useaan otteeseen ja Suomessa hän on vieraillut ennen Saaren kartanon residenssijaksoaan Rauman Raumarsissa. Hän on tällä hetkellä kokopäiväinen taiteilija.

Jeanne Hoffman työskenteli Saaren kartanossa huhti–toukokuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Julija Potrč

Kääntäjä
Pirkko Saision romaanin ”Punainen erokirja” kääntäminen sloveenin kielelle

Julija Potrč (s. 1979) on slovenialainen kääntäjä, joka Saaren kartanossa ollessaan käänsi loppuun Pirkko Saision romaanin Punainen erokirja. Käännös ilmestyy Sloveniassa vuonna 2009.

Hän kirjoitti residenssiaikanaan myös suuren osan lisensiaattityöstään, jonka aiheena on William Faulknerin novellit sloveenin kielen käännöksissä.

Potrčin seuraava käännösprojekti on Petri Tammisen novellikokoelmat Piiloutujan maa ja Miehen ikävä.

Julija Potrč työskenteli Saaren kartanossa huhti–toukokuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Hanne Romppanen

Hanne Romppainen

Valokuvaaja
Taidenäyttelyn ja taidekirjan valmistelu

Saaren kartanon residenssissä Hannele Romppanen työsti VIERELLÄ-näyttelyään sekä viimeisteli taidekirjaa 51 hetkeä, 29 omakuvaa.

”Kuukauden kestävän oleskeluni aikana valokuvasin mm. Häävuoren ja Koivulehdon palvelutalojen asiakaskuntaa näyttelyprojektiini, jonka pääosassa ovat hoitolaitosten ja vanhusten palvelutalojen asiakkaat yhdessä ”vierelläolijoidensa” kanssa. Näyttely avautuu Valokuvagalleria Hippolytessä 13.8.2009 ja silloin julkistetaan myös residenssissä osittain työstämäni kirja: 51 hetkeä, 29 omakuvaa koostuu pyöreistä neulanreikäkuvistani ja edesmenneen siskoni, kuvataiteilija Maritta Romppasen piirustuksista.

Kuvat ja piirrokset ovat pääosin ajalta, jolloin siskoni sairastui syöpään ja vietimme yhdessä arkea kotona, sairaaloiden eri osastoilla ja saattohoitokodissa. Tuona aikana – yhdeksän kuukautta – siskoni piirsi tauotta omakuvia sekä muotokuvia läheisistään ja minä dokumentoin hetkiä neulanreikäkamerallani.

Näyttelyprojektin ja kirjan lisäksi aloitin kahden uuden kuvausprojektin luonnostelua: Tapettitanssi on residenssitilojen hienoissa tapeteissa toteutettu sarjallinen omakuva, ja toinen luonnosmaisesti aloittamani kuvaussarjani liittyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Taide sairaalassa -kilpailuun osallistumiseen.”

Hanne Romppainen työskenteli Saaren kartanossa keväällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Maija Hoisko ja työryhmä

Tanssiteoksen työstäminen ja harjoittelu

Koreografi Maija Hoisko ( s. 1975) on Salossa asuva tanssin moniottelija. Hänen töissään yhdistyy vahva läsnäolo, kirkas idea ja tiukka fyysisyys. Näiden teosten liikekieli käy usein dialogia tanssin traditioiden sekä erilaisten populaarikulttuurin elementtien kanssa. Hoiskon ensimmäiset koreografiat ANSA ja Soolo Ursula O:lle valmistuivat vuonna 1999. Viimeisin työ on sooloteos Lulla tanssija Satu Tuittilalle.

Hoisko työryhmineen vietti Saaren kartanossa kaksi viikkoa kesäkuussa 2009 työstäen vuonna 2010 ensi-iltansa saavaa teosta Ei puolikasta. Tuona aikana teokselle luotiin niin liikkeellistä kuin kuvallistakin pohjamateriaalia. Saaren kartanossa vierailleeseen työryhmään kuului Hoiskon lisäksi tanssija Kalle Suominen, ohjaaja Tarja Saikkonen sekä kuvataitelija Kalle Hoisko.

Maija Hoisko ja työryhmä työskentelivät Saaren kartanossa kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Maria Nurmela ja Pauliina Silvennoinen

Maria Nurmela ja Pauliina Silvennoinen Kuva: Pirre Naukkarinen


Elämää ja kuolemaa -nykytanssiteoksen valmistaminen

Maria Nurmela, tanssitaiteilija

Maria on valmistunut ammattitanssijaksi Suomen Kansallisoopperan Balettikoulusta 1997 ja Essenin Folkwang-Hochschulesta 2002, sekä suorittanut myös maisterin tutkinnon tanssipedagogiikassa Teatterikorkeakoulun Tanssi-ja teatteripedagogiikan laitoksella 2007.

Vuodesta 2002 alkaen freelancerina työskennellyt Maria on tanssinut mm. Tero Saarinen Companyssa ja Hanna Brotherus Companyssa, sekä Hollannissa, Saksassa ja USA:ssa useiden koreografien mm. Alan Danielssonin, Piet Rogien ja Malou Airaudon produktioissa.

Nurmelan viimeisin oma tuotanto oli 2007 ensi-iltansa saanut ääni- ja nykytanssiteos Hotel New York. Mariaa kiehtoo erityisesti kollektiivinen ja poikkitaiteellinen työskentelytapa, sekä tavanomaisesta poikkeavan esitystilan tuomat mahdollisuudet niin esiintyjälle kuin katsojalle.

Pauliina Silvennoinen, tanssitaiteilija

Pauliina uskoo taiteen mahdollisuuksiin täydentää ihmisen kokonaisvaltaista maailman kokemusta ja haluaa tutkia tanssitaiteen mahdollisuuksia tarjota todellisuutta laajentavia kokemuksia niin katsojalle kuin tekijällekin.

Pauliina on työskennellyt tanssijana mm. Petri Kekonin, Carl Knifin, Marianne Rouhiaisen sekä newyorkilaisten Philippa Kayen, Airelisen ja David Appelin kanssa. Hän on esiintynyt tanssijoiden ja muusikoiden kanssa tekemillään yhteistyöteoksilla sekä toiminut kuraattorina poikkitaiteellisissa iltakokonaisuuksissa New Yorkissa ja Pohjoismaissa. Hän sai apurahan New Yorkissa työskentelyyn American Scandinavian Societyltä.

Pauliina valmistui Turun AMK:n Taideakatemian tanssilinjalta 2005. Hän on opiskellut tanssia myös Fontys Danceacademiessa (NL) sekä ottanut tanssitunteja eri studioilla New Yorkissa.

Elämää ja kuolemaa -teoksessa avautuu kaksi peräkkäistä tarinaa, kahdesta henkilöstä. Tarinat limittyvät yhteen, muodostavat kahdesta erillisestä monologista dialogin ja kokonaisuuden.

Saaren kartanossa tanssijattaret sukelsivat toinen toistensa tarinoihin ja liikekieleen. Kahdesta viikosta muotoutui todellinen improvisatorinen ja luova vuoropuhelunkaltainen peli.

 

Maria Nurmela ja Pauliina Silvennoinen työskentelivät Saaren kartanossa kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Niina Airaksinen ja työryhmä

Japani-aiheinen tanssiteos kolmelle naistanssijalle, SOJIKU

SOJIKU-työryhmä – koreografia Niina Airaksinen, tanssi Jonna Aaltonen, Maria Nurmela ja Elsa Heikkilä – työsti Saaren kartanolla Japani-aiheisen tanssiteossarjan toista osaa, (II) ryhmäteosta kolmelle naistanssijalle, jonka ensi-ilta on keväällä 2010 Turussa. Teossarjaan sisältyy myös (I) soolo (ensi-ilta 26.9.2009 Tanssin Aika -festivaalilla Jyväskylässä) ja (III) Tanssia kameralle: videoteos ja valokuvasarja (2010).

Teos tutkii japanilaisen kulttuurin väkeviä kontrasteja. Liike kutoo yhteen samuraiden julmankaunista juurtuneisuutta, geishojen sensuellia herkkyyttä sekä elektroniikan tarkan geometrista mimiikkaa. Kontrastien lisäksi teos paneutuu japanilaisuudessa vahvana ilmenevään yksityiskohtien merkityksellisyyteen ja tekemisen pieteettiin.

”Teimme liikekokeiluja, tarkensimme ajoituksia ja aksentointia, rakensimme vielä muutaman alakokonaisuuden kohtausjatkumoista.

Oli hienoa saada jättää taakse kaupungin arkikiire ja uppoutua täällä täysipainoisesti teoksen tekemiseen upeissa rauhallisissa puitteissa!”

www.niinaairaksinen.net

SOJIKU-työryhmä  työskenteli Saaren kartanossa kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Quo Vadis

Teatteriryhmä
Teatteriproduktion työstäminen

QUO VADIS on omaperäisestä, ammattitaitoisesta ja kuvia kumartamattomasta kädenjäljestään tunnettu – ja tunnustusta saanut – vuonna 1985 perustettu teatteri.

Quo Vadis nimettiin vuonna 2009 kulttuuriviennin kärkihankkeeksi.

Teatteri kiertää Suomea ja maailmaa mukanaan koko teatteritilansa, runoilijapuuseppä Markku Hoikkalan suunnittelema ja rakentama moderni jurtta. Aasialaista perinnettä ja suomalaista puuosaamista yhdistävä rakenne on jo itsessään taideteos. Teatteritilana se on keskittävä ja vailla esitystraditioiden synnyttämää katsomissopimusta.

Quo Vadiksen jurtta tuli Saaren kartanoon suoraan Rostockiin ja Moskovaan suuntautuneelta kiertueelta. Saaren kartanolta matka jatkuu Helsingin juhlaviikkojen ja Espoon kautta Madridiin.

Nomadisuus ja rakenteiden keveys palvelevat sisältökeskeistä tekemistä.

Saaren kartanossa Quo Vadis pystytti jurttansa konehalliin. Tila istui Quo Vadiksen tarpeisiin erinomaisesti, jurtan lisäksi halliin pystytettiin Quo Vadis Bandin harjoitustilat ja heimon yhteinen olohuone.

Työn alle otettiin Helsingin juhlaviikoille menevä ohjelmisto:

– Hamlet-tanssiteosta kehiteltiin eteenpäin Rostockin kokemusten pohjalta.

– Runousoppi– sanaa, musiikkia, liikettä ja lihaa yhdistävä teos – luotiin kokonaisuudessaan.

– Pelastetaan Äidin ruotsinkielinen versio työstettiin esityskuntoon, kerrattiin saman näytelmän englannin- ja venäjänkielinen versio.

Juhlaviikkojen ohjelmiston lisäksi huollettiin jurttaa ja ideoitiin tulevia aikoja:

– Otettiin työn alle alle 2-vuotiaille suunnattu näytelmä.

– Järjestettiin huopataiteilija Tuula Nikulaisen opastuksella hevoshuovutuskurssi jonka aikana valmistettiin kaksi uutta isoa huopaa jurtan sisäkattoon.

– Rakennettiin jurttaan äänitysstudio ja tehtiin tallenne kesän aikana harjoitellusta runomusiikista.

– Korjattiin Moskovassa puukosta saanut jurtan kanvas.

– Yhdessä residenssissä tutustutun Visual Poetry -ryhmän kanssa tehtiin runoilta Turkuun. Quo Vadis Poetry Band esitti puolen tunnin setin uutta tuotantoaan.

– Esitettiin Vispo-runoilijoille katkelmia tuotannosta.

Quo Vadis työskenteli Saaren kartanossa kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Vispo Work Shop

Visual Poetry Workshop

 

Visuaalisen runouden työpaja

Saaren kartanon residenssissä 13.–26. heinäkuuta 2009 järjestettyyn visuaalisen runouden työpajaan osallistui kaikkiaan 24 runoilijaa ja muita aiheesta kiinnostunutta. Työpajan päävieraana oli yhdysvaltalainen runoilija Geof Huth, joka on alansa ehdottomia huippuja. Muita kansainvälisiä tekijöitä edustivat kanadalainen Christian Bök, islantilainen Eirikur Örn Norðdahl ja yhdysvaltalainen Nancy Frye Huth.

Suomesta työpajaan osallistuivat mm. runoilijat Teemu Manninen, Jouni Tossavainen, Henriikka Tavi, Marko Niemi, Mikael Brygger, Kristian Blomberg, J. K. Ihalainen, Satu Kaikkonen, J. P. Sipilä, Outi-Illuusia Parviainen, Jonimatti Joutsijärvi, Olli-Pekka Tennilä, Mari Koski, Leevi Lehto ja Karri Kokko.

Työpaja koostui erilaisista käytännön harjoituksista ja etukäteen valmistetuista puheenvuoroista, joissa käsiteltiin visuaalisen runouden tekemiseen käytettäviä menetelmiä.

Geof Huthin mittava päätösluento loi seikkaperäisen katsauksen lajityypin historiaan ja ilmaisumahdollisuuksiin. Tärkeitä olivat myös henkilökohtaiset kontaktit niin työpajan osanottajien kuin muiden residenssivieraiden kesken.

Ulkopuolisiakaan ei unohdettu. Runoilijat esiintyivät Turun Ylioppilasteatterissa 17. heinäkuuta 2009 järjestetyssä runoillassa, ja heidän töistään koostuva näyttely on esillä Pasilan kirjastossa Helsingissä 21.elokuuta 2009 alkaen. Aiheesta keskustellaan Helsingin Kiasma-teatterissa 23. elokuuta 2009 järjestettävässä kansainvälisessä

Poetiikkakonferenssissa, ja visuaalinen runous on tavalla jos toisellakin esillä kotimaisten kirjallisuuslehtien tulevissa numeroissa. Lisäksi englantilaisen runoilijan ja kuraattorin Tony Trehyn vierailu antaisi odottaa, että työpajan osanottajat saavat tulevaisuudessa myös kansainvälistä näkyvyyttä.

P.S. Geof Huthin päivittäiset merkinnät työpajan kulusta ovat luettavissa täällä.

Vispo työskenteli Saaren kartanolla kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Pauliina Hulkko ja työryhmä


Tanssiesityksen ”Pavlovan koe” valmistaminen

Ohjaaja Pauliina Hulkko työryhmineen (tanssija Veli Lehtovaara, muusikko Jone Takamäki, äänisuunnittelija Mia Erlin ja valosuunnittelija Liisa Kyrönseppä) harjoittelee Saaren kartanossa käsitteellistä tanssiteosta työnimellä Pavlovan koe.

Ryhmä tutkii erilaisia tapoja sanallistaa ja ruumiillistaa sitä, mitä musiikki tai liike synnyttää kunkin ihmisen omassa yksityisessä havainnossa ja aistimisessa. Esityksen lähtökohtina ovat koreofonian käsite, Anna Pavlovan historiallinen tanssijafiguuri sekä japanilainen hochiku- ja shakuhachi-huiluilla soitettu äärimmäisen meditatiivinen musiikki.

Pavlovan koe -esityksen ensi-ilta oli Helsingin Kiasma-teatterissa keskiviikkona 20.10.2010.

Pauliina Hulkko ja työryhmä työskentelivät Saaren kartanossa kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomentajaryhmä Rosetta

Ateljeekritiikkipaja

Suomentajaryhmä Rosettan yhdeksää naista yhdistää intohimoinen kiinnostus yhä parempaan suomentamiseen. Ryhmä on kokoontunut vuodesta 2003 ruotimaan jäsentensä tekeillä olevia käännöksiä, ja ateljeekritiikkityöpaja Saaren kartanossa salli keskittyä tähän kokonaiseksi viikoksi. Residenssissä olivat ryhmän vetäjä, taiteilijaprofessori Kersti Juva, suomen kielen professori emerita Auli Hakulinen, suomentajat Helene Bützow, Kristiina Drews, Kristiina Rikman, Kaijamari Sivill ja Anna-Maija Viitanen sekä suomentaja-kustannustoimittajat Alice Martin ja Vappu Orlov.

Rosetta-ryhmässä on käsitelty mm. seuraavia jo ilmestyneitä teoksia: Ursula Le Guin: Lavinia, (Rikman), Albert Cohen: Rakkaani, valittuni (Viitanen), Ann-Marie MacDonald: Linnuntietä (Sivill), Charles Dickens: Kolea talo, Shakespeare: Windsorin iloiset rouvat, Paljon melua tyhjästä (Juva). Residenssissä käsitellyistä kirjoista ilmestyy jo tänä syksynä Anna-Maija Viitasen kääntämä Gillen Vartiotorni, keväällä 2010 on vuorossa kuusi muuta, ja Kersti Juvan kääntämä A. S. Byattin Lasten kirja ilmestynee 2011.

Suomentajaryhmä Rosetta työskenteli Saaren kartanossa kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Kissansulka-työryhmä

Venäläisen lastenkirjallisuuden käännöstyöpaja

”Residenssin aikana järjestämme keskustelutilaisuuksia molempien maiden lastenkirjallisuudesta sekä yleisesti lastenkirjallisuuden kääntämisestä.

Kirjailijat ja kääntäjät työskentelevät yhdessä käännöstyöpajoissa kääntäen paikalla olevien kirjailijoiden runo- ja proosatekstejä.

Käännöksiä tarvitaan vuoden kuluttua Mynämäellä järjestettävässä Kissansulka -festivaalissa, jossa venäläiset kirjailijat pitävät työpajoja lapsille. Venäläiset kääntäjät kääntävät suomalaista lapsille suunnattuja sarjakuvia Pietarin Boomfest-sarjakuvafestivaalia varten.”

Työryhmä:

-Mihail Jasnov, lastenrunoilija, kääntäjä
-Sergei Mahotin, lastenkirjailija, toimittaja
-Stas Vostokov, lastenkirjailija, kuvittaja
-Reetta Niemelä, lastenkirjailija
-Anna Sidorova, kääntäjä
-Silvia Parsadanjan, kääntäjä
-Teemu Kaskinen, kirjailija, kääntäjä
-Anneli Ahonen, kääntäjä, toimittaja
-Jenniliisa Salminen, tutkija, kääntäjä
-Miro Turunen, kääntäjä

Kissansulka-työryhmä työskenteli Saaren kartanolla kesällä 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Minna Heikinaho

Kuva: Minna Heikinaho

Kuvataiteilija
Taiteellinen työ ja tutkimus

”Toimintani alkoi 1994 teoksella Ilmainen aamiainen Helsingin Hakaniemessä. Se oli avoin tila. Tilanteista syntyi kohtaamisia kahvipöydän äärellä. Halusin teoksellani lähestyä, kohdata ihmisen ihmisenä, lähellä arkea, yhdistää sosiaaliselta taustaltaan ja iältään erilaisia ihmisiä, nähdä heidät samanarvoisina.

Ilmaista aamiaista seurasi toimintapaikka nimeltä Push firma beige  (1996–2001), tila Helsingin Kalliossa. Kyseessä oli sekä kokeellinen että paikallinen opetus-, näyttely- ja työtila kaupunkitilassa. Oma toimenkuvani muuttui läsnäolijasta toimijaksi ja organisoijaksi, joka loi mahdollisuuksia Kallion alueella toimiville yhteistyötahoille; kouluille, päiväkodille, vähemmistöryhmille, yksittäisille taiteilijoille tai taiteilijaryhmille. Push firma beige lähestyi kaupunkilaisia kaupunkitilassa ja teki näkyväksi erilaisia toimintatapoja, osallistui alueen toimintaan ja osallisti, aktivoi alueen asukkaita ja yhteisöjä vuoropuheluun.

Jatkan taiteellisessa tutkimuksessani teoksen keskeneräisyyden käsittelyä. Työskentelyni avulla kysyn: Mitä ja miten kertoa kuvallisin keinoin ihmisen, toisen, paikasta, asemasta ja niiden merkityssuhteista muuttuvassa kaupunkitilassa?

Tällä residenssiajanjaksolla valmistelen kolmen erillisen näyttelyn kolmatta ja viimeistä osaa: Saatan sanoa. Teososa käsittelee vanhuutta – elämänkokemusta. Kolmen teoksen kokonaisuus triptyykki muodostaa ajallisen kaaren suhteessa ihmisen elolliseen elämään. Taiteellinen työskentelyni liittyy Kuvataiteen jatkotutkinto-opintoihin Kuvataideakatemiassa (2008–).”

www.saasanoa.com (http://www.saasanoa.com/)

Kuva: Minna Heikinaho

Minna Heikinaho työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Annika Idström

Kirjailija Annika Idström

Kirjailija
Romaanin työstäminen

Annika Idström (1947–2011) oli helsinkiläinen kirjailija. Hän kirjoitti viisi romaania, joista Isäni rakkaani, Veljeni Sebastian ja Kirjeitä Trinidadiin on käännetty usealle kielelle.

”Opiskelin muinoin Taideteollisessa oppilaitoksessa elokuvalinjalla, tarkoitus oli ryhtyä käsikirjoittajaksi, mutta esikoisromaanini valmistuttua vuonna 1981, mieleni muuttui. Vapaana kirjailijana olen sinnitellyt siitä asti. Viimeisen romaanini ilmestymisestä on kulunut jonkin verran aikaa. Kirjoittamista en kuitenkaan ole jättänyt, työn alla on ollut kaunokirjallisia tekstejä, ja yhtä niistä olen työstämässä täällä Saaren kartanossa.

Näinä ”hiljaisina vuosina” olen tehnyt muutakin, ohjannut, toiminut dramaturgina ja kääntänyt Marguerite Durasin ohuen, mutta sisällöltään painavan kirjan kirjoittamisesta.

Finlandia-palkintoehdokkaana olen ollut kaksi kertaa, jos se nyt on mikään meriitti.”

Annikan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 20.9.2011.

Annika Idström työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Jonimatti Joutsijärvi

Runoilija
Kirjallinen työskentely

”Kirjoitan paraikaa kahta teosta, toinen tulee sisältämään runoja, toinen esseitä taiteesta ja muista liian vaikeista aiheista, että niitä voisi jättää rauhaan.

Todennäköistä on, että Saaren kartanossa syntyy myös tekstejä, jotka eivät näihin kirjoihin päädy. Asun Turussa, opiskelen kulttuurintutkimusta ja työskentelen runoilijana ja kriitikkona.

Esikoisteokseni Tule on minun nimeni ilmestyi marraskuussa 2007 ja kritiikkejäni julkaisevat muun muassa Parnasso ja Tuli&Savu.”

Työn tuloksia:

Jonimatti Joutsijärven residenssiaikanaan työstämät teokset, runokokoelma Aloitan alusta. Alan laulaa (ntamo) ja esseekokoelma Ei mikään itsessään (Sanasato) julkaistiin molemmat syksyllä 2010.

Jonimatti työskenteli Saaren kartanon kutsutaiteilijana syyskuusta 2014 huhtikuuhun 2015.

Jonimatin runoja ja muita teoksia on julkaistu aiemmin muun muassa nokturno.org sivustolla.

Joutsijärven ajatuksia voi käydä lukemassa hänen “Vapaasti tilkitty” blogissaan.

Jonimatti Joutsijärvi työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Karri Kokko

Runoilija, toimittaja
Runokokoelman viimeistely

Karri Kokko (s. 1955) on julkaissut yksitoista teosta, joista uusimmat ovat Sillat voitetaan kulkemalla (2009) ja Töllötin (2009).

Runoilijantyönsä ohella hän työskentelee mm. kirjallisuuslehti Parnasson runoustoimittajana.

Residenssijaksonsa aikana hän aikoo keskittyä seuraavan runokoelmansa viimeistelyyn ja ottaa selvää, millaisia runoja tuottaa vanha perinteinen kirjoituskone.

Karri Kokko työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Tea Mäkipää

Tea Mäkipään teos Link

Kuvataiteen maisteri
Taiteellinen työskentely

Tea Mäkipää on suomalainen kuvataiteilija (s. 1973, Lahti) ja hän on suorittanut BA-tutkinnon Kuvataideakatemiassa Helsingissä vuonna 1997 sekä MA-tutkinnon Royal College of Artissa Lontoossa vuonna 2003. Hänellä on ollut yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Euroopassa, USA:ssa, Aasiassa ja Lähi-Idässä.

”Ihminen luonnon osana, luontoa vastaan, luonnosta riippuvaisena, katsomassa itseään ja muita eläimiä. Ihminen muuttuvana ja maailmaa muuttavana eläimenä. Ihmisyys teknologian kautta määriteltynä.

Uuden Link-teoksen kautta pyrin tarkastelemaan näitä teemoja ja hakemaan rajoja, joilla määritellä erityisasemaamme lajikirjon joukossa.

Missä loppuu eläin ja alkaa ihminen; ja päinvastoin. Tarjoaako evoluutio myös elämysmatkoja takaisin ”luontoon” vai jääkö nostalginen eläimyyden kaipuumme tyydyttämättä?”

Tea Mäkipää työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Tommi Parkko

Runoilija Tommi Parkko työskenteli Saaren kartanossa syksyllä 2009. Kuva: Pirre Naukkarinen

Kirjailija
Runokirjan viimeistely

Tommi Parkko (s. 1969) on turkulainen runoilija ja kulttuuriaktiivi. Hän on julkaissut kaksi omaa runokokoelmaa ja yhden yhteiskokoelman. Vuonna 1994 ilmestyi yhteiskokoelma Vanhat laulut Nimettömät eläimet yhdessä Markus Jääskeläisen kanssa. Hänen esikoiskokoelmansa Lyhyt muisti, meri ilmestyi (Tammi) vuonna 1997. Toinen kokoelma Sileäksi puhuttu (Tammi) ilmestyi vuonna 2004. Tällä hetkellä Parkko kirjoittaa kolmatta kokoelmaansa.

Oman kirjoittamisensa ohella Parkko on perustanut kirjallisuuteen liittyviä yhdistyksiä ja tapahtumia. Näistä tärkeimmät ovat Runoyhdistys Nihil Interit (1993), Varsinais-Suomen runoviikko (2001) ja Paimion valtakunnalliset aforismipäivät (2004). Parkko toimi Varsinais-Suomen taidetoimikunnassa kirjallisuuden läänintaiteilijana vuosina 2001-2004. Vuodesta 2005 hän on ollut Turun kulttuurilautakunnan jäsen.

”Työn alla oleva runokokoelma on tiivistä runoutta. Kokoelmasta tulee noin 35 sivun laajuinen. Suomalais-ugrilaisiä myyttejä, matematiikkaa, lintuja, teologiaa, historiaa ja paikan kuvauksia sotketaan jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi. Toki myös aikaisempi runous, klassikoista viime päivän runouksiin on mukana tavalla tai toisella.”

Tommi Parkko työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Satu Rekola

Satu Rekola ja Ulla Koivisto Kuva: Nina Rantala

Tanssitaiteen maisteri
Sooloteoksen ”In the Room Helsinki” työstäminen yhdessä Ulla Koiviston kanssa

Koreografi Ulla Koivisto on opiskellut Merce Cunninghamin ja John Cagen sekä Robert Rauchenbergin johdolla Cunningham-studiolla New Yorkissa 1974–1978.

”Palasin opintojeni jälkeen Suomeen ja olen toiminut freelance-koreografina yli kolmekymmentä vuotta. Toin tuliaisina New Yorkista Alexander-tekniikan opit ja kartanollakin me kaikki taiteilijat kokoonnuimme tanssisalille pari kertaa viikossa rentoutumaan ja tutustumaan kehon tuottaman energian saloihin. Taiteilijat nimesivät itsensä Salaiseksi tanssiryhmäkseni. Kartano aika oli minulle erittäin antoisa, koska runoilijat kirjoittivat minulle tekstejä inspiraatiokseni ja Jonimatti Joutsijärven kanssa aloitimme jo poikkitaiteellisen esityksen valmistamisen Sadun kanssa.”

Tanssitaiteen maisteri Satu Rekola on toiminut tanssijana useiden eri koreografien töissä ja kuuluu sekä maamme että kansainvälisten nykytanssijoiden eturiviin.

Satu on aina valmis uusiin kokeiluihin ja niinpä Ulla ja Satu tekivät tanssisalilla testejä. Satu tanssi tunnin verran ja Jonimatti kirjoitti tapahtumasta samanaikaisesti. He myös tanssivat Mineo Kurodan Wa-kiviteoksen kanssa ulkona ja erilaisissa tiloissa, aitassa, kellarissa ja pihalla he tekivät tilallisia harjoitteita.

”Työstimme tanssisalilla australialaisen koreografin Russell Dumasin liikemateriaalia. Dumasin kansainvälinen projekti Dance for the time beingin osio In the room on soolotanssimateriaali, jonka työstävät tanssijat australiasta, Yhdysvalloista ja me Suomesta.”

”Tuntuu ihanalta näin jälkeenpäin tuntea taiteilijaryhmämme yhteinen energia. Me pidämme toisiimme yhteyttä ja inspiroimme toisiamme, myös yhteistyötä poikkitaiteeseen on viritteillä.”

Satu Rekola ja Ulla Koivisto työskentelivät Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Miia Toivio

Miia Toivio Kuva: Pirre Naukkarinen

Runoilija
Kirjallinen työskentely

Miia Toivio (s. 1974 Ilmajoella) on helsinkiläinen runoilija, joka työskentelee myös sanataideohjaajana. Hänen esikoisrunokokoelmansa Loistaen olet ilmestyi vuonna 2007 ja oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Toivio on ollut mukana runouden ruohonjuuritason toiminnassa Runoyhdistys Nihil Interitissä, mm. järjestämällä erilaisia runotapahtumia ja päätoimittamalla runouslehti Tuli&Savua. Tällä hetkellä hän toimii yhtenä poEsia-runoteossarjan vapaaehtoisista kustannustoimittajista.

Saaressa hän työstää toista kokoelmaansa, tekee kävelyretkiä meren pohjassa ja metsäluodoilla, kerää mustikoita ja kysyy neuvoa sienten tunnistamisessa.

”Kirjoitin Saaressa runoja seuraavaa kokoelmaani varten ja sain hahmoteltua käsikirjoitukselle rungon. Työskentely sujui erittäin hyvin rauhallisessa ja inspiroivassa ympäristössä.”

Miia Toivio työskenteli Saaren kartanossa syys–lokakuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Petri Anttonen

Petri Anttonen

Taiteen tohtori
Kirjallinen työskentely taidehankkeeseen

Petri Anttonen (s. 1961) on helsinkiläinen valokuvataiteilija ja visuaalisen kulttuurin tutkija. Hän on kirjoittanut taiteesta alan julkaisuihin sekä tarkastellut kuvan ja tekstin avulla valokuvan ajallisuutta (mm. väitöskirja Ajan kosketus, 2005) ja kolmiulotteista kuvaa (esim. kirjassa Stereovalokuvan taika, 2007).

”Taiteen parissa työskentelyyni on aina kuulunut kuvan ja sanan liitto. Visuaalinen aineisto ja teksti rakentavat yhdessä sideainesta kokonaisuuteen. Saaren kartano on rauhallinen paikka kirjalliseen keskittymiseen. Miellyttävä ympäristö antaa virikkeitä myös valokuvaukselle. Valmisteilla olevan työn merkitys korostuu osallistumisessa taiteilijana valokuvakeskusteluun. Aiemmin olen tarkastellut kuvan ja taustatiedon suhdetta, nyt kiinnostukseni kohteena on myös tietoa määrittävien näkemysten arviointi.

Toteutin Saaren kartanossa valmisteilla olevaa kuvastoa taustoittavan tekstiosan kirjoittamisen. Työni lähtökohta oli osallistua taiteilijan näkökulmasta käynnissä olevaan valokuvakeskusteluun. Aiemmin olen tarkastellut kuvan ja taustatiedon suhdetta. Nyt pyrin arvioimaan myös taiteen suuntaa määrittävien tahojen näkemyksien perustaa ja perusteita.”

Petri Anttonen työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Jaakko Niemelä

Jaakko Niemelä

Kuvataiteilija
Yksityisnäyttelyiden valmistaminen

Olen 50-vuotias kuvataiteilija Helsingistä. Teen installaatioita käyttäen valoa, videoita ja rakenteita. Juuri nyt olen valmistelemassa kolmea laajaa yksityisnäyttelyä vuodelle 2010. Näyttelypaikkoina ovat Århus Artbuilding Tanskassa, Jyväskylän Taidemuseo ja mahdollisesti Helsingin Taidehalli. Näyttelyt Jyväskylän Taidemuseoon ja Helsingin Taidehalliin teen osittain yhdessä vaimoni Helena Hietasen kanssa.

Kaikki näyttelyt ovat museonäyttelyitä ja näyttelytilat ovat kooltaan suuria. Suunnittelen näyttelyni aina tilalähtöisesti. Olen tehnyt töitä tulevien näyttelyjen eteen jo pitkään. Näyttelyistä ensimmäinen avataan Århusissa Tanskassa helmikuun 2. päivänä 2010. Saaren kartanon residenssin aikana viimeistelen Århus Artbuildingin näyttelyn. Rakennan kartanon työhuoneeseen tilan jossa voin kokeilla ja kehitellä näyttelyyn tulevia teitokoneanimaatioita, jotka projisoidaan katon lävitse.

Teosten materiaaleista:

Viimeaikaisten teosteni keskeisiä elementtejä ovat olleet mm. suoraan näyttelytiloihin tehdyt rakenteet ja rakennelmat, kuten seinät, muurit ja kattorakenteet. Suurten rakennelmien lisäksi käytän teoksissani materiaaleina videoprojisointeja, valoja, ääntä, usvakoneita, tietokoneanimaatioita ja tietokone ohjattuja leluja ja moottoreita.

Teokseni ovat esillä vain kerran kulloinkin kyseessä olevassa tilassa jonka jälkeen ne tuhotaan. Teosten suuresta koosta ja rakenteellisesta olemuksesta johtuen teokset ovat usein suuritöisiä ja rakennelmiin tarvitaan paljon materiaaleja ja välineistöä.

Teosten tilallisuus ja elämys äänineen välittyy parhaiten liikkuvasta kuvasta. Kuvia ja videoita teoksistani kotisivuillani www.jaakkoniemela.com.

Teosten sisällöistä:

Teosteni teemat ovat etenkin viime vuosina liittyneet henkilökohtaiseen suruun, jota käsittelen suhteessa laajempiin ilmiöihin kuten sotaan ja sen aiheuttamaan tuhoon tai kuolemaan. Tilateoksissani pyrin herättämään tunteita, joita olen kokenut. Teosteni tilallinen kokemus on hyvin fyysinen ja suoraan tunteisiin vaikuttava, johtuen monista käyttämistäni elementeistä.

Työskentelin suunnitelmani mukaan tulevan näyttelyn parissa. Tein työhuoneessa kokeiluja videoanimaation kanssa ja valmistelin sekä viimeistelin näyttelyyn tulevia pienoismalleja.

Residenssijakson aikana päätin myös suurista linjoista näyttelyni suhteen, mitä installaatioita esitän missäkin tilassa. Näyttelyssä minulla on käytössäni kolme suurehkoa huonetilaa.

Ylimääräisenä työnä tein kokeita ladon valaisemiseksi sisältäpäin. Halusin tutkia miten valo tulee ladon seinärakenteiden lävitse ja heijastuu ympäröivään luontoon. Tämä oli minulle opettavaista ja sain ideoita seuraaviin valoteoksiini. Dokumentoimme Petri Anttosen kanssa valokokeiluni ja odotan innolla saada nähdä suuret valokuvat kokeistani.

Työn tuloksia:

Tanskan Århusissa järjestetty yksityisnäyttely GRID-models of unexpected 6.2.-17.3.2010. Lisätietoa näyttelystä voit lukea täältä.

Jaakko Niemelä työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.

Myöhemmin hän työskenteli Saaren kartanon ensimmäisenä kutsutaiteilijana 2013–2014.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Sari Palmgren

Sari Palmgren Kuva: Pirre Naukkarinen

Tanssitaiteen maisteri
Taiteellinen työskentely

Sari Palmgren työskentelee freelancer koreografi-tanssijana. Hänen viimeisin sooloteoksensa oli Connective patterns Zodiakissa 2008.

”Teen tällä hetkellä sooloteosta Animal motion, joka tulee ensi-iltaan Zodiak uuden tanssin keskukseen huhtikuussa 2010. Työskentelen myös Connective patterns -projektin toisen osan kanssa, eli tanssielokuvan käsikirjoituksen parissa. Olemme kuvanneet Filippiineillä, Thaimaassa, Japanissa, Kreikassa, Virossa ja Suomessa tanssijan arkea, ja nyt käyn läpi materiaalia ja aloitamme editoinnin työryhmän kanssa.

Aloitin Saaren kartanossa työskentelyn sooloprojektini Animal Motionin parissa. Työskentelin päivittäin teoksen kanssa liikkuen ja tutkien lähdemateriaalia. Tein monia läpimenoja, joita näytin myös muille residenssitaiteilijoille. Tästä on hyvä jatkaa työskentelyä yhdessä työryhmän kanssa.

Kehittelin eteenpäin Connective Patterns -tanssielokuvan käsikirjoitusta ja katsoin elokuvan materiaalia. Viimeistelin myös U.N.I. (You and I)-projektin videoa ja DVD:n.”

Työn tuloksia:

Sari Palmgrenin Saaren kartanossa työstämä sooloteos Animal Motion oli ensi-illassa Helsingin Zodiak-teatterissa 29.4.2010.

Sari Palmgren työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Emma Puikkonen

Kirjailija Emma Puikkonen

Kirjailija, ohjaaja
Romaanin kirjoittaminen

”Kirjoitan tällä hetkellä kahta teosta: romaania, joka on ollut työn alla jo pitkään, ja lastenoopperan librettoa. Romaani tuntuu nyt nytkähtelevän liikkeelle, Saaren kartanon rauha on päästänyt henkilöt lähemmäksi ihoa. Libreton työvaihe on mielenkiintoinen – olen pitänyt turkulaisille lapsille tekstityöpajoja tulevaisuudesta, ja kokoan näistä teksteistä pätkiä ja ideoita librettoon. Teoksen säveltää Markku Klami, ja se esitetään aikanaan turkulaisissa kouluissa kulttuuripääkaupunkivuonna 2011.

Asun nykyään Helsingissä, mutta työskentelen myös Turussa. Jalkani on kahdessa kaupungissa ja kahdella kentällä – olen toisaalta kirjailija, toisaalta teatterintekijä. Ohjaan esityksiä ja suunnittelen Helsingin kaupunginteatterin ja Metropolian yhteisessä hankkeessa yhteisöllistä käsikirjoitustyökalua. Aikaisemmin ilmestyneet romaanini ovat Turkulainen näytelmä (2001) ja Näköala (2004).

Olen kirjoittanut romaanikäsikirjoituksen toisen (hidas) ja kolmannen (nopea) kirjoituskerran. Lisäksi olen pitänyt Turussa lasten sanataidepajat liittyen librettoon. Olen työstänyt pajojen materiaalin tallennettuun muotoon ja kirjoittanut ensimmäisen raakaversion libretosta.”

Työn tuloksia:

Emma Puikkonen työsti residenssiaikanaan librettoa lastenoopperaan joka kantaesitettiin Turussa 1.2.2011.

Emma Puikkonen työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Henriikka Tavi

Henriikka Tavi Kuva: Pirre Naukkarinen

Runoilija
Kaunokirjallinen työskentely toisen runokokoelman parissa

”Kirjoitan tällä hetkellä aikuisille runoja ja lapsille proosaa. Saaren kartanossa ajattelin keskittyä pääasiassa runojen kirjoittamiseen; pohtimaan, mikä olikaan runo.

Oman kirjoittamiseni lisäksi olen runouslehti Tuli&Savun toinen päätoimittaja, harrastan ammattimaisesti kääntämistä sekä toimitan käännöslyriikkaa. Toimin myös aktiivisesti runoyhdistys Nihil Interitissä. Välillä tuntuu, että koko elämä on yhtä kirjallisuuspiiriä.

Saaren kartanossa pääsen pariksi kuukaudeksi vapaaksi kirjallisuustoiminnasta ja toimitustöistä, ja saan vihdoin keskittyä kirjoittamaan ja lukemaan.

Sain kirjoitettua ja koottua runokokoelmaani ison siivun. Käsikirjoituksen rakenne on nyt selkiintynyt ja ennen residenssijaksoa vielä noin 30-sivuinen kasa kaikennäköisiä tekstejä on nyt varsin jäsentynyt 75-sivuinen käsikirjoituksen runko. Lisäksi tiedän mitä pitää tehdä jatkossa.”

Työn tuloksia :

Henriikka Tavin toinen runokokoelma “Sanakirja”  julkaistiin PoEsian kustantamana keväällä 2010.

Tavi pitää myös “TIE/T/YÖ/MAA” -nimistä, runoaiheista blogia.

Henriikka Tavi työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Juhana Vähänen

Juhana Vähänen

Kirjailija
Romaanin ”Säveltäjät” käsikirjoituksen loppuunsaattaminen, dialogin ”Nilkka” kirjoittaminen

”Olen Juhana Vähänen, s. 1982 Jyväskylässä. Olen helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, minulta on julkaistu kaksi runokokoelmaa ja yksi pienoisromaani. Esikoiskokoelmani Cantorin pölyä julkaistiin vuonna 2005, pienoisromaani Kakadu vuonna 2007 ja runokokoelma Avaa tule vuonna 2008. Lisäksi olen vuodesta 2003 kirjoittanut verkkoon pääasiasiassa runoja ja lyhyitä proosatekstejä.

Saaressa minun on tarkoitus viimeistellä romaanikäsikirjoitukseni, luultavasti tulen kirjoittamaan myös jonkinverran runoja. Kirjoittamisen lisäksi piirrän ja maalaan miltei päivittäin, luultavasti siis Saaressakin.”

Juhana Vähänen työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Stanislav Vostokov

Stas Vostokov

Kirjailija, eläintieteilijä, eläintaiteilija
”Tales on the Junior naturalist” -kirjan kirjoittaminen

”Olen Stas Vostokov. Asun Venäjällä pienessä kylässä Moskovan lähellä. Olen lastenkirjailija ja runoilija. Saaren residenssissä aion kirjoittaa kirjan eläimistä ja tehdä siihen kuvituksen. Haluaisin saada täällä myös valmiiksi lasten musikaalin.”

Stanislav Vostokov työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Kari Yli-Annala

Kari Yli-Annala Kuva: Pirre Naukkarinen

Kuvataiteilija / tutkija
Videoesseen ”OLIOIDEN PARLAMENTTI” tekeminen

”Olen Kari Yli-Annala (s. 1965), helsinkiläinen kuvataiteilija, tutkija, koordinaattori ja kokeellisen liikkuvan kuvan historian opettaja / luennoitsija. Saaren kartanossa keskityn kirjalliseen ja taiteelliseen työhöni.

Kirjoitan täällä englanninkielistä artikkelia suomalaisesta avantgarde-elokuvasta sekä keskityn kahteen videotaideprojektiini, audiovisuaalisiin aforismeihin sekä videoteokseeni Sirkadinen kello. Eräs tärkeimmpiä projektejani tällä hetkellä on Kokeellisten taiteiden nomadinen akatemia, kokeellisten taiteiden tuntiopettaja-kuvataiteilijoiden ryhmä, joka järjestyy yhdistykseksi ensi vuoden puolella.”

Kari Yli-Annala työskenteli Saaren kartanossa marras–joulukuussa 2009.


Jaa tämä : Twitter | Facebook | Sähköposti

Selaa arkistoa