Residenssipaikat vuodelle 2016 myönnetty

Residenssihakemuksia saapui tänä vuonna yhteensä 378. Korkeatasoisista hakemuksista valikoitui mielenkiintoinen edustus vuoden 2016 residenssijaksoille. Hakemuksista yli 60 % saapui ulkomailta, 39 eri maasta.
“I’m eagerly waiting to work at the Saari Residence. It is an unbelievable opportunity for me. I'll be able to forget the daily grind and just focus on my work,” Hosseini says. Photo: Riku Pihlanto

Huonous, queer-taide ja talouden tuottamat ideologiat taiteilijoiden aiheina

Saaren kartanossa työskentelevät ensi vuonna muun muassa esseisti Silvia Hosseini, performanssitaiteilija David Frankovich ja Viides sääty -työryhmä.

– On jälleen kiinnostavaa seurata, miten Saaren kartanossa syntyvä taide ottaa kantaa epätasa-arvoon ja muihin yhteiskuntamme keskeisiin ongelmiin, pohtii Saaren kartanon toiminnanjohtaja Hanna Nurminen tulevaa residenssivuotta.

Silvia Hosseini rikkoo esseen konventioita

Silvia Hosseini (s. 1982) on virkistävä poikkeus miesvaltaisella esseekirjallisuuden alalla. Saaren kartanossa hän työskentelee uuden esseekokoelmansa parissa, joka haastaa esseekirjallisuuden perinteitä.

Hänen uuden kokoelmansa lähtökohtana on ajatus siitä, miksi kirjoitetaan aina yleisesti hyvänä pidetyistä asioista, ja miksi esseitä ei voisi kirjoittaa myös huonoista, vaikeista tai eettisesti kyseenalaisista teksteistä? Hänen mielestään huonous voi olla hedelmällisempi ja myös haasteellisempi lähtökohta, kuin kulttuurissamme yleisesti arvossa pidetyt asiat. Samalla hän haluaa ymmärtää, mikä huonossa viehättää ja mihin sitä tarvitaan.

– Suomalainen esseekirjallisuus on useimmiten poleemista ja vakavaa, kyynistäkin. Haluan kokoelmallani tuoda siihen uudenlaisen, raikkaan ja humoristisen äänen. Pyrin kirjoittamaan esseitä, joita monenlaisten lukijoiden on helppo lähestyä. Haluan, että esseeni viihdyttävät, ilahduttavat ja liikuttavat ja inspiroivat niin tunteellisesti kuin älyllisesti. Kirjoittajana minulle on erityisen tärkeää rytmi: lauseiden pitää tuoda tekstiin sellainen syke, joka tukee tekstin sisältöä ja retoriikkaa ja tuottaa jo itsessään lukijalle mielihyvää, Hosseini kertoo.

– Olisi mielenkiintoista tehdä hauskoja, viihdyttäviä esseitä. Kokoelmassa tarkastellaan romaaneja, levyjä, TV-sarjoja ja muita kulttuurin ilmiöitä, joita pidetään jollain tavalla huonoina ja taiteellisesti arvottomina tai joiden tylsyys, pinnallisuus tai kyseenalainen ideologia hämmentää. Esseissäni lähestyn näitä teoksia myönteisestä näkökulmasta. Kyse ei ole kuitenkaan ironisesta camp-asenteesta, vaan kirjoitan siitä, mitä aidosti hyvää, kiinnostavaa, koskettavaa tai liikuttavaa huonossa voi olla, hän jatkaa.

David Frankovich

Performanssitaiteilija David Frankovich haluaa kyseenalaistaa positiivisesti ja tehdä näkymättömyysviitan. Kuva: Riku Pihlanto

Näkymättömyysviitta tuo läsnäolon esille

Kanadalainen performanssitaiteilija David Frankovich (s. 1985) opiskelee Suomessa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Live Art and Performance Studies -maisteriohjelmassa. Hän on asunut Suomessa elokuusta 2013 alkaen.

Frankovich on nuori ja omaääninen performanssitaiteilija, joka on viime aikoina työskennellyt biseksuaalisuuteen liittyvien poistamisen ja näkymättömyyden teemojen parissa. Hän hakee raikasta ja kollektiivisempaa näkökulmaa performanssiin ja queer-esitykseen lähtökohtanaan kääntää negatiivinen näkymättömäksi tehty positiiviseen läsnäoloon ja näkyvyyteen.

Saaren kartanon residenssijaksollaan Frankovich aikoo kehittää performanssiaan varten näkymättömyysviitan. Invisiblity Cloak -projektissa hän tekee metsästäjien ja tarkk’ampujien käyttämän ghilliepuvun (ns. röllipuku) erilaisista materiaaleista; mukaan lukien köydestä, pressuista sekä avaruuspeitteistä. Häntä kiinnostaa, miten tämä naamiointi toimii materiaalien ja queer-lähtöisen aiheen suhteen.

– Työskentelen usein hyvin yksinkertaisten materiaalien ja toimintojen kanssa tavalla, jotka tuottavat jotain ylimääräistä. Työni häilyy erittäin yksinkertaisen ja hyvin liioitellun välillä, hän kertoo.

Biseksuaalisuus tehdään usein näkymättömäksi, ja Frankovich haluaa lähestyä tätä ongelmaa myönteisesti queer-performanssistrategian näkökulmasta.

– Residenssijaksolla jatkan tutkimustani, samalla kun vien sitä pidemmälle uusiin suuntiin. Yleensä vain esiinnyn, mutta nyt teen myös esineen. Haluan käyttää sitä tulevissa performansseissani, mutta olen erittäin kiinnostunut selvittämään mitä vaikutuksia puvun tekemisellä on työskentelyyni.

Viides sääty

Kuvassa Sutelan limasienikulttuuri (Physarum polycephalum), joka on varastoitu agarilla vuorattuun akvaarioon. Asetelma sinisine valoineen muistuttaa viriteltyä kotitietokonetta. Se viittaa tulevaisuuteen, jossa limasienet käsittelevät tietojamme. Tutkimusta Orgs-projektiin. Kuva: Jenna Sutela

Viides sääty – taiteen, talouden, teknologian ja politiikan yhteinen foorumi

Monivuotinen ja -alainen projekti Viides sääty käynnistyy ensi kesänä Saaren kartanossa.

Viides sääty tarkastelee teollisuuden, teknologian ja talouden tuottamia ideologioita Suomessa. Tuloksena valmistuu taideteoksia, tapahtumia ja tutkimusta. Projektin käynnistäjät ovat Jussi Koitela, Kimmo Modig ja Jenna Sutela, jotka toimivat kuraattoreina, kirjoittajina ja taiteilijoina.

Viides sääty luo taiteen, talouden, teknologian ja politiikan yhteistä foorumia, joka on itsessään taideteos.

Työnimensä Viides sääty on saanut tutkija Karl-Erik Michelsenin samannimisestä kirjasta, joka valottaa suomalaisen insinööriammattikunnan yhteiskunnallista aktiivisuutta. Michelsen väittää, että insinöörit ovat jättäytyneet yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja ideologisen toiminnan ulkopuolelle Suomessa. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun Suomessa on pääministerinä insinööri.

Asiayhteys on yleensä oleellinen osa taideteoksen tulkintaa ja sen sisältöjä. Silti esimerkiksi taloudellisiin tekijöihin ei kiinnitetä usein huomiota. Viides sääty haastaa rahoittajansa osaksi teosta. Tekijäkolmikko pyrkii törmäyttämään eri alojen toimintakulttuureja. Osallistujat kutsutaan poistumaan ammattinsa takaamilta turva-alueilta.

Saaren kartano tarjoaa projektille luontevan aloituspaikan. Pohjatyötä, eli haastatteluita, tapaamisia, kartoitusta ja tutkimusta, tehdään vähintään vuoden 2016 ajan. Lopputuloksia nähdään aikaisintaan vuosina 2017–2018. Projektin monivuotinen aikajana ammentaa yrityskulttuurista.

Saaren kartanon residenssin yhdeksäs toimintavuosi käynnistyy

Saaren kartano aloitti toimintansa taiteilija- ja tutkijaresidenssinä vuonna 2008 ja tähän mennessä paikassa on työskennellyt 308 residenssivierasta ja -ryhmää, joista 296 on ollut yksittäisiä taiteilijoita tai ryhmiä. Residenssi on antanut vieraille mahdollisuuden keskittyä täysipäiväisesti omaan työskentelyynsä ja toteuttaa omia projektejaan, ja koonnut taiteilijoita Kaivolle keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Saaren kartanoa ylläpitää Koneen Säätiö. Säätiön ja kartanon yhteisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja avauksille. Koneen Säätiön hallitus myönsi Saaren kartanon residenssipaikat vuodelle 2016 kokouksessaan 5.10.2015.

Myönnetyt yksilöresidenssipaikat

Myönnetyt ryhmäresidenssipaikat