Res Artis -kokoontuminen Rovaniemellä 18. –20.6.2018

Saaren kartanon henkilökunta matkasi kesäkuussa Res Artis -taiteilijaresidenssiverkoston kokoontumiseen Rovaniemelle. Tapahtuman teemana oli kestävä kehitys ("Exploring Sustainability under the Midnight Sun"), jota pohdittiin erityisesti arktisten alueiden ja alkuperäiskansojen näkökulmasta.
Rovaniemen Res Artis -kokoontumisen teema oli kestävä kehitys - "Exploring Sustainability under the Midnight Sun". Kuva: Silja Pasila

Kansainvälisen Res Artis -kokoontumisen teemana oli tänä vuonna kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Samalla juhlistettiin 600-jäsenisen verkoston 25-vuotista taivalta.

Ensimmäisenä konferenssipäivänä kestävä kehitys nostettiin esiin turismin ja kolonialismin näkökulmasta. Tutkija ja kuraattori Mario Caro (MIT) puhui taiteen, kulttuurin, turismin ja kolonialismin suhteista taideinstituutioiden ja taiteilijoiden kontekstissa. Niko Valkeapää, Tina Kuckkahn-Miller ja Coral Lu esittelivät alkuperäiskansoja painottavien residenssien haasteita ja mahdollisuuksia iltapäivän Pecha Kucha -esitelmissä . Keskustelua eettisestä turismista ja alkuperäiskulttuureista koottiin yhteen paneelikeskustelussa. Siida-saamelaismuseon kuraattori Áile Aikio esitti omassa puheenvuorossaan tärkeän kysymyksen siitä, kuinka museo, joka itsessään on kolonialistinen instituutio, pystyy antamaan jotakin takaisin alkuperäiskansayhteisölle?

Mario Caro moderoi keskustelua eettisestä turismista ja alkuperäiskulttuureista. Paneelissa Áile Aikio, Soile Veijola, Rangi Kipa, Marques Hanalei Marzan, Lee-Ann Tjunypa Buckskin ja Nadia Myre. Kuva: Silja Pasila

Seuraavana päivänä keskusteltiin taiteen, tieteen ja teknologian tulevaisuudesta residenssiohjelmissa. Omaa toimintaansa esittelivät Erich Berger (Bioart Society/Ars Bioarctica), Oron Catts (SymbioticA), Veronika Liebl (Festival/Prix/Exhibitions of Ars Electronica European Digital Art and Science Network) sekä Antti Majava (Mustarinda). Taidetta, tiedettä ja teknologiaa yhdistellään mitä erilaisimmissa residenssissä esimerkiksi tunturien ja erämaiden keskellä Kilpisjärvellä (Ars Bioarctica) ja toisaalta huipputeknologiaorganisaatioissa, kuten CERN:ssä (European Digital Art and Science Network).

Havainnollistavan puheenvuoron piti Antti Majava, joka esitelmässään pohti kulttuurista käännettä kohti postfossiilisia ja postkonsumeristisia residenssimalleja. Tällä hetkellä keskimääräinen hiilijalanjälki, jonka kansainvälinen residenssitaiteilija jättää, on Majavan mukaan 30 000 kg/vuosi, kun kestävällä tasolla oleva hiilijalanjälki olisi 3000 kg/vuosi. Vertailukohtana keskimääräinen suomalaisen jättämä hiilijalanjälki on 14 000 kg/vuosi. Majava painotti, että ilmastonmuutos muuttaa ja haastaa yhteiskuntamme kaikki sektorit ja rakenteet. Lisäksi hän totesi, että jos residenssikeskukset haluavat, ne voivat luoda alustoja kulttuuriselle muutokselle kohti postfossiilista ja postkonsumeristista maailmaa.

Tiistai-iltapäivän konferenssivieraat viettivät kenttäretkillä tutustumassa Kemijärveen, Iin Kulttuurikuppilaan sekä Pellon Sammalvaaraan ja Oranki Art -ympäristötaidenäyttelyyn.

Kenttäretkellä Kemijärvelle käytiin tutustumassa muun muassa Taidekeskus Puustelliin kuvanveistäjä U. K. Kärrin opastuksella. Kuva: Silja Pasila

Viimeinen konferenssipäivä alkoi Framen ohjelmapäällikkö, kuraattori ja kirjoittaja Taru Elfvingin sekä HIAP:n perustaja, Kuvataideakatemian lehtori Irmeli Kokon moderoimalla keskustelulla otsikolla Alternative Economies of Exchange. Elfving ja Kokko toivat esiin residenssien toimintaa ja niitä koskevaa tietoa tänä kesänä ilmestyvään teokseensa Residency Poetics – Alter-Politics of Time and Space perustuen. Keskustelussa residenssit nousivat esiin muutoksen paikkoina. Residensseihin liittyviä ajankohtaisia teemoja ovat niin ekologiset vaikutukset, taloudelliset paineet sekä valtasuhteet kuin tulevat sukupolvet ja toiset eliölajitkin.

Ennen iltapäivän työpajoja kuultiin näkökulmia kestävään kehitykseen residenssien yhteydessä mm. Julie’s Bicycle:n Lucy Lathamilta. Julie’s Bicycle on Lontoossa toimiva hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee luovan alan organisaatioita toimimaan ekologisen kestävyyden puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan.

Työpajoissa pohdittiin aloittelevia taiteilijaresidenssejä, kestävän kehityksen haasteita residenssiohjelmissa sekä residenssien epäkohtia ja mahdollisuuksia tasa-arvon kannalta. Työpajat inspiroivat ja synnyttivät konkreettisiakin ideoita oman toiminnan kehittämiseen.

Rovaniemen Res Artis -tapaamisessa pohdittiin residenssitoiminnan vaikutuksia ympäristöön. Kuva: Pia Bartsch

Rovaniemen Res Artis -kokoontuminen tarjoili uusia ajatuksia ja näkökulmia residenssikentän toimintaan, vahvisti verkostoja niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ja edisti tiedonvaihtoa. Kiitos Rovaniemi! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan vuoden 2019 kokoontumista Kiotossa Japanissa.