Musiikki, kuvallisuus ja tunteet – mielihyvästä hyvinvointia

Millaisia vaikutuksia arkipäivän musiikin kuunteluun ja kuvallisiin kohteisiin liittyvillä mielihyvän kokemuksilla on emotionaaliseen hyvinvointiin? Millaisista emootioista mielihyvän kokemus muodostuu? Kuinka yksilön ominaisuudet, kuten persoonallisuuden piirteet vaikuttavat tunnekokemuksiin?

Kaikilla on varmasti kokemuksia siitä, miten vääränlainen musiikki voi tuskastuttaa tai kuinka betonilähiöt saattavat latistaa mielialaa. Eri alojen tutkijat ovat viime vuosien aikana havainneet musiikin ja visuaalisten virikkeiden vaikutukset ihmisten päivittäiseen hyvinvointiin. Aiempi tutkimusnäyttö on osoittanut, että eläminen visuaalisesti ankeassa ympäristössä vaikeuttaa keskittymistä, kohottaa elimistön stressitasoa ja voi jopa nostaa sydänsairauksien riskiä. Oli kyse musiikista tai visuaalisuudesta, virikkeiden puute tai vääränlaiset virikkeet voivat vaikuttaa haitallisesti hyvinvointiin.

Jyväskylän yliopiston monitieteisessä Affect from Art -hankkeessa musiikin  ja visuaalisten ilmiöiden herättämiä tunnekokemuksia lähestytään analysoimalla eri modaliteetteihin kytkeytyvien kokemusten erityispiirteitä ja yhtäläisyyksiä. Kokeellisen tutkimuksen ja ihmistieteiden lähestymistapoja yhdistävässä tutkimuksessa pureudutaan siihen, kuinka musiikkia ja kuvia voidaan käyttää arjessa emotionaalista hyvinvointia tukevina välineinä. Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi arjen ympäristöjä koskevassa, hyvinvointia tukevassa suunnittelussa.

Kaikilla ihmisillä on tarve kokea mielihyvää. Tämän tarpeen tyydyttäminen voi perustua kokemukseen kohteen fyysisten ominaisuuksien, kuten muodon, rakenteen tai melodian miellyttävyydestä. Vastaavasti mielihyvä voi perustua johonkin brändiin liittyvistä sosiaalisista merkityksistä tai kokemuksen jakamisesta tärkeän viiteryhmän kesken. Se voi olla ideologisesti motivoitunutta, jos kohde esimerkiksi edustaa kokijalle tärkeitä arvoja tai maailmankatsomusta. Mielihyvä on luonteeltaan kognitiivista, kun kohteen ymmärtäminen vaatii tiedollista ponnistelua ja haastaa ajattelemaan. Hankkeessa mielihyvää lähestytään kattokäsitteenä, joka sisältää laajasti paitsi eri tyyppisiä emootioita, myös ihmisen tiedonkäsittelyn ja havaitsemisen prosesseja, sekä kontekstiin liittyviä tekijöitä.

Musiikin ja kuvien tuottama mielihyvä on erilaista

Musiikin ja kuvien tutkimus nähdään usein erillisinä kenttinä, joita kunkin tieteenalan edustajat eivät mielellään sekoita keskenään. Hanke vastaa osaltaan haasteeseen vertailemalla  tutkimuksessaan musiikin ja visuaalisten kohteiden erityislaatua. Vertailuasetelman kautta tutkittavasta ilmiöstä on saatu esiin sellaisia eroavaisuuksia ja ominaispiirteitä, jotka jäisivät muuten huomioimatta.

Tutkimus on osoittanut selkeitä eroja esimerkiksi tunnesisällöissä, joita musiikin kuuntelu tai jonkin visuaalisen kohteen katsominen yksilössä herättävät ja joihin niiden herättämä mielihyvä kiinnittyy. Musiikin synnyttämää mielihyvää luonnehtivat voiman ja voimaantumisen tunteet, rentous, sekä tunnekokemuksen sosiaalinen luonne. Yhteenkuuluvuuden, empatian ja turvallisuuden tunteet yhdistyvät ajatukseen kokemuksen jakamisesta muiden kanssa. Visuaalinen mielihyvä on vahvemmin yksityinen kokemus, joka yhdistyy rauhoittumisen ja ilon tunteisiin.

Eroja kokemuksissa voivat selittää useat eri tekijät, mutta näyttää siltä, että ihmisillä on taipumus etsiä eri tyyppisiä tunnekokemuksia musiikista ja visuaalisuudesta. Näiden taipumusten ja niitä ohjaavien yksilöllisten tekijöiden ymmärtäminen on yksi hankkeen tutkimuskohteista. Musiikki ja visuaaliset kokemukset ovat tärkeitä arjen tunnesäätelyn kanavia. Ne aktivoivat sekä aivojen primitiivisiä keskuksia että aivokuorta. Ne herättävät muistoja, aktivoivat kehon motoriikkaa, tuottavat sosiaalisia kokemuksia.

Mielihyvä rentouttaa

Hankkeessa toteutetussa EEG-tutkimuksessa vertailtiin musiikin ja kuvien herättämien miellyttävien ja epämiellyttävien tunnereaktioiden neurofysiologista perustaa. Kokeessa selvitettiin eroja neurofysiologisissa vasteissa, kun tunnekokemus liittyy henkilökohtaisiin muistoihin, tai kun sen lähtökohtana ovat kohteen havaittavat ominaisuudet. Rentoutumista indikoiva aivoaktivaatio erosi selvästi miellyttäväksi ja epämiellyttäväksi koettua musiikkia kuunneltaessa. Alustavat tulokset viittaavat, että aktivaatio oli samankaltainen riippumatta siitä, perustuiko kokemus muistoihin vai kappaleen miellyttäviksi arvioituihin musiikillisiin piirteisiin. Tämän pohjalta voidaan ajatella, että nimenomaan musiikin miellyttävyys, riippumatta kappaleeseen liitetyistä tulkinnoista ja merkityksistä, on olennainen tekijä esimerkiksi stressistä palautumisen ja rentoutumisen suhteen kun vasteita tarkastellaan neurofysiologisella tasolla.

Mielihyvä on herkullinen paradoksi

Mielihyvä, jota ihmiset kokevat omassa arjessaan musiikin ja kuvallisuuden kautta, on osoittautunut paradoksaaliseksi. Kokemus voi sisältää vastakkaisia, tai muulla tavoin ristiriitaisia tunteita ja asenteita. Paradoksaalisuus näyttää pohjautuvan tyypillisesti tietoisuuteen jonkin asian menettämisestä tai huolesta. Lisäksi se voi perustua ideologisiin ja sosiallisiin kysymyksiin, sekä välimatkaan oman todellisuuden ja ideaalin välillä. Toisaalta se voi olla turvallinen tila käsitellä monenlaisia tunteita. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että musiikki ja kuvallisuus voivat auttaa ihmisiä kohtaamaan ja käsittelemään vaikeita tunteitaan.

Tunnekokemuksista tunnevaikutuksiin

Aineistoa musiikkiin ja kuviin kytkeytyviin kokemuksiin vaikuttavista tekijöistä kartoitetaan parhaillaan kansainvälisellä kyselytutkimuksella. Modaliteettien vaikutuksia kartoittavaa aineistoa kerätään reaaliaikaisesti mobiilidataa tallentavalla m-ESM menetelmää hyödyntävällä MuPsych-sovelluksella, joka on kehitetty hankkeen puitteissa. Aineistojen analyysissa painopiste siirtyy kokemuksesta musiikin ja kuvallisuuden tunnevaikutusten ja hyvinvointiyhteyksien tutkimukseen.

 

Teksti:

FT, FL, tutkija Johanna Maksimainen

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

johanna.maksimainen@jyu.fi

FT, hankkeen vastuullinen tutkija Suvi Saarikallio

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

suvi.saarikallio@jyu.fi

Suvi Saarikallio ja työryhmä on saanut apurahan vuosittaisessa apurahahaussa 2014, 2015 ja 2016  hankkeeseensa Tunnetta taiteesta – Subjektiivinen mielihyvä arkielämän musiikki- ja kuvakokemuksissa.