Yhteisötaiteen triennaali 2019: Meri-Maija Näykki: Taide on raami

Teatteri- ja sirkustaiteilija Meri-Maija Näykki toteuttaa toukokuussa Mynämäellä esitystaiteellisen projektin yhdessä paikallisen ryhmän kanssa. Yhteisötaiteen triennaalin koordinaattori Veera Lehtola haastatteli Näykkiä ennen projektin aloittamista.
Kuva: Veera Lehtola

”En ole ihan varma tarvitsenko sitä yhteisötaidesanaa? Se on kaikki taidetta”, Meri-Maija Näykki kyseenalaistaa. Meri-Maija on 27-vuotias Tampereella asuva teatterin ja sirkuksen tekijä, joka on toteuttanut projekteja muun muassa hoivalaitoksiin. Niiden kautta hänen ylleen on soviteltu Tampereella myös hoivataiteilijan viittaa. Meri-Maija ei koe termiä omakseen. ”Minusta yhteisötaide on nykytaiteen muoto. Se on taidetta. Minulle esittävää taidetta on se, että me kokoonnumme ajattelemaan yhdessä, ja koemme sen samassa tilassa.”

Meri-Maijan ajattelu on vahvasti tila- ja resurssilähtöistä. ”Minulla on tosi ihania yhteisöllisiä kokemuksia, vaikkapa Tampereella Pispalan Uittotunnelista, jossa tila oli keskeinen lähtökohta.” Meri-Maijan Täsmäteatteri on keskittynyt nimenomaan paikka- ja yhteisölähtöiseen taiteeseen.

Meri-Maija tulee toukokuuksi tekemään esitystaiteellista projektia Mynämäelle aikuisryhmän kanssa. Yhteisötaiteen triennaalin aikataulu on lyhyt. ”Siksi pohdin heti rajauksia ja raameja, sitä mitä itse voin ryhmälle tuoda. En halua, että meidän yhteinen arvokas aika menee hukkaan.” Raamit tuovat myös turvaa. Sanaton teatteri ja rivien välit kiehtovat Meri-Maijaa. Oleminen ei ole vain katsomista tai ajattelua, vaan kehollista yhdessä olemista. Paikkasidonnaisuus ja kehollinen tekeminen on tapa tuoda ihmiset yhteen. “Minulle taide on raami. Sitä kautta meillä on lupa olla itsemme kokoisia. Karsiminen ja keskittyminen on tärkeää, ettei yritä käsitellä kaikkea yhtä aikaa.”

Mynämäelle Meri-Maija on lähdössä turistin silmin. Tampereen läpikotaisin tuntevalle taiteilijalle uuteen yhteisöön lähteminen pelottaa. Mynämäellä ei ole valmiita verkostoja käytettäväksi. ”Monissa projekteissa minulla on ollut enemmän kontrollia. Nyt täytyy vain luottaa siihen yhteisöön.”

Kuva: Veera Lehtola