Lisääkö ruoka-apu köyhyyttä?

Ekoyhtiö Huilin hankkeessa selvitetään, miten leipäjonot vaikuttavat kaikkein huono-osaisimpien asemaan ja miten ruoka-apu kytkeytyy ruokahävikkiin ja miten riippuvuus leipäjonoista vaikuttaa ihmisten ravitsemukseen ja terveyteen ja millaiset rakenteet ylläpitävät ruokahävikkiä ja sitä kautta leipäjonoja.
Riikka Suominen. Kuva: Maija Asikainen

Leipäjonot ovat yksi näkyvimmistä köyhyyden ja epätasa-arvon merkeistä 2010-luvun Suomessa. Kuitenkin kauppojen jakama ruoka-apu esitetään usein tilanteena, jossa kaikki voittavat: ruokaa ei mene haaskuun ja vähävaraiset saavat ruokaa. Hankkeemme tuo esiin toisen näkökulman. Tutkimme, kohentaako ruoka-apu ihmisten hyvinvointia vai lisääkö se eriarvoisuutta ja huono-osaisten terveysongelmia”, kertoo hankkeen johtaja, Ekolehti Huilin päätoimittaja ja kustantaja Riikka Suominen.

Hankkeessa selvitetään, miksi ruokaa tuotetaan liikaa ja miten EU:n ylituotano kulkeutuu köyhille suomalaisille.

Ruoka-apuun yhdistyy nykyään ekologinen eetos. Ruuan jakajat ja lahjoittajat kokevat tekevänsä ekoteon, koska muuten ruoka päätyisi roskiin. Ruuan jakaminen leipäjonossa ei kuitenkaan ratkaise hävikkiongelmaa, joka johtuu kaupan rakenteista, paisuneista valikoimista ja ylituotannosta.

– Riikka Suominen

Hankkeessa tutkijat ja toimittajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Tuloksista kirjoitetaan artikkeli, jonka päälähteenä on Maria Ohisalon tekeillä oleva väitöskirja. Projektissa otetaan myös dokumentaarisia valokuvia. Artikkelin julkistamistilaisuudessa mukaan tulee myös osallistava taide, kun taiteilija-kulttuurituottaja Mikko Laajolan vetämä Trash Lab -yhteisö järjestää työpajan, jossa perustetaan jäteruokapiirejä ja tehdään kotiviiniä hävikkihedelmistä.

Aiheeseen liittyvää
Pitkät jutut

23.4.2020

Kevätkirje Saaresta
Pitkät jutut

7.2.2020

Raivostuttava rohkeus