Saaren kartanon kuudes kutsutaiteilija Kevin Doyle on aloittanut työnsä

Kuva: Zarmina Rafi

Saaren kartanon kuudes kutsutaiteilija, New Yorkissa asuva kirjailija ja ohjaaja Kevin Doyle, työskentelee Saaren kartanossa vuoden 2019 huhtikuun loppuun. Kysyimme Doylelta, minkä parissa hän on työskennellyt resindenssinsä ensimmäisen kuuden viikon aikana.

Doyle kertoo pohtineensa viime aikoina median välittämiä rakenteita ja asetelmia ja miten samanlaisia ne ovat maasta tai kulttuurista riippumatta. ”Suomessa YouTubessa näkemäni suomenkieliset 15 sekunnin mainokset käyttävät samoja komediallisia/absurdistisia elementtejä, kamerakulmia ja elokuvan keinoja kuin sosiaalisen median mainokset Venäjällä, Kroatiassa, Belgiassa tai USA:ssa”, Doyle selittää. ”Sama pätee film noir -draamoihin televisiossa tai siihen, miten lehdissä mainostetaan vaatteita tai päivittäistavaroita.” Doyle mainitsee esimerkkinä tavaratalojen pohjapiirustukset tai ruokalistojen perusasettelut McDonaldsissa Amerikassa, Hesburgerissa Suomessa tai Jollibeessa Filippiineillä – ne ovat aivan samanlaisia. “Mitä se sanoo meistä? Mikä sellainen tukee tätä järjestelyä, että emme sitä heti huomaa?” taiteilija pohtii.

Nämä havainnot käyvät yhteen Doylen viimeaikoina tutkimien teemojen kanssa, jotka liittyvät tapaan, jolla yhteen pakattu ja sovitettu sisältö on upotettu medioihimme ja elektronisiin laitteisiimme. “Pidämme niitä aluksi vapauttavina teknologioina ja voimaannuttavina sovelluksina – kunnes huomaamme, että niiden pohjimmainen vaikutus yhteiskuntaan on aivan päinvastainen,” Doyle toteaa. ”Jos elektroniset laitteemme – kaukosäätimet, älypuhelimet, pelikonsolit – voisivat puhua, jos niille annettaisiin puheroolit teatterin näyttämöllä – mitä ne sanoisivat? Miltä niiden lauserakenne kuulostaisi? Millaista sanastoa ne käyttäisivät? Rajoittavatko ne meidän omaa sanastoamme?” hän pohtii.

Tämän lisäksi Doyle on lajitellut materiaalia uutta hanketta varten: ”Olen käynyt läpi filmiaineistoa, tutkimusta ja haastatteluja ajalta, jonka vietin Dhakassa, Bangladeshissa viime elokuussa.” Doyle tekee yhteistyötä useiden bangladeshilaisten vaatetyöntekijöiden kanssa, jotka selvisivät vuoden 2012 Tazreen-tehdaspalosta. Hänen uudessa teatteri/elokuvaprojektissaan heidän kokemuksiaan verrataan lähes identtiseen Triangle Shirtwaist Factoryn tulipaloon New Yorkissa vuonna 1911. ”Teen päätöksiä siitä, mitkä näkökohdat tässä aineistossa voidaan toteuttaa teatterin näyttämöllä ja mitkä sopisivat paremmin filmille tai installaatioon,” Doyle selittää.

Työskentelyn ohessa Doylella on myös ollut aikaa tutustua Mietoistenlahden ympäristöön. ”Olen soutanut paljon Saaren soutuveneellä, Loviisalla, vielä kun sää on ollut hyvä”, Doyle kertoo.

Lue lisää Kevin Doylen työstä verkkosivuiltamme.