Kaivolta: Henkilökohtainen on myös universaalia

Yksi tärkeimpiä muutoksen mittareita rodullistettujen ihmisten aseman paranemisessa on heidän itsetuntonsa, kirjoittaa Ruskeiden Tyttöjen toimitusharjoittelijana parhaillaan työskentelevä Emma Duah helmikuun Aamiais-Kaivon jälkianalyysissään. Kaivolla olivat keskustelemassa toimittaja-aktivisti Silvana Bahia yhdessä ARMAn Monica Gathuon ja Leonardo Custódion kanssa.
Kuva: Neea Eloranta / Koneen Säätiö

Kuinka mustat naiset saavat äänensä kuuluviin Suomessa ja Brasiliassa? Tätä pohdittiin Aamiais-Kaivolla Lauttasaaren kartanossa aurinkoisena talviaamuna viime torstaina (21.2.). Keskustelemassa olivat Lauttasaaren kartanon ensimmäinen residenssivieras, toimittaja, aktivisti ja elokuvantekijä Silvana Bahia sekä ARMA:n (Anti-Racism Media Activist Alliancen) perustajat, toimittaja Monica Gathuo ja tutkija Leonardo Custódio.

Keskustelu alkoi pohdinnalla siitä, mikä tämän on mahdollistanut. Aktivoiko äärioikeistolaisten aatteiden nousu vähemmistöt ottamaan itselleen tilaa vai onko kyse vain yksinkertaisesti siitä, että rodullistetut ihmiset ovat väsyneet omaan tilanteeseensa ja ottaneet ohjat omiin käsiinsä? Monica Gathuon mukaan kyse on molemmista: tapahtumien taustalla on ketjureaktio, jossa ääriajattelijat pääsevät ääneen, mikä taas saa vähemmistöt taistelemaan kovemmin oikeuksistaan, josta äärioikeistolaiset saavat lisää pontta oman agendansa ajamiseen…

Avauspuheenvuorossaan Gathuo totesi, että Suomessa kyse on muna vai kana -tyylisestä dilemmasta. On vaikeaa todeta, mistä tällainen kierre johtuu tai saa alkunsa. Asian pohtimisen sijaan on kuitenkin tärkeämpää, että vähemmistöt astuvat ulos piiloistaan ja ottavat tilaa itselleen – varsinkin kun niin moni musta nainen on ollut suurien yhteiskunnallisten liikkeiden takana, ihmisten siitä tietämättä. Jos haasteen edessä passivoidutaan, taistelu yhdenvertaisuudesta on jo hävitty.

Silvana Bahian mukaan Brasiliassa yli puolet väestöstä on mustia tai rodullistettuja ihmisiä, vaikka media maalaakin kuvaa lähinnä vaaleaihoisista brasilialaisista. Maassa on aina ollut mustien ihmisten liike, mutta sen dokumentointia on laiminlyöty. Viestintä- ja informaatioteknologiat ovat tuoneet Brasiliassa tähän enemmistöön kuuluvia ihmisiä yhteen, tietoisiksi toisistaan ja siitä, mikä voima yhdessä tekemisellä onkaan. Tämä kehitys on kuitenkin uutta maassa ja siksi vasta alkutekijöissään.

Rodullistettujen ihmisten tekemä työ ihmisoikeuksien eteen ei ole Suomessakaan nuorta. Romaniyhteisöt ja saamelaisyhteisöt ovat luoneet muillekin vähemmistöillemme pohjan siihen kaikkeen, mitä olemme saavuttaneet.

Nuoremmat sukupolvet ovat uudelleenmääritelleet etnisen identiteettinsä ja sen merkityksen niin täällä kuin maailmalla. Suurena apuna on toiminut uusi teknologia, erityisesti sosiaalinen media. Se on saanut Brasiliassa aikaan merkittävää, sukupolvia yhdistävää liikehdintää. Silvana kertoi esimerkiksi hänen äitinsä oppineen hyväksymään afrohiuksensa nyt, kun Natural Hair Movement¹ on vaikuttanut hiusidentiteettiin maailmanlaajuisesti.

Yksi tärkeimpiä muutoksen mittareita on itsetunto. Bahia ja Gathuo, kuten moni muukin rodullistettu ihminen, on kokenut olevansa vääränlainen sellaisena kuin on, koska näin ympäristö on antanut ymmärtää. Itsetunnon merkitystä ei Bahian mielestä korosteta tarpeeksi, vaikka sen vaikutus yksilöön ja sitä kautta yksilön kykyyn olla vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa, on suuri.

Leonardo Custódio kertoi huomanneensa, että keskustelu hiuksista, siitä miksi tuotevalikoimissa ei oteta kaikkia hiuslaatuja huomioon ja miksi ihmiset kokevat oikeudekseen koskea rodullistettujen ihmisten hiuksiin, on kiivasta niin Brasiliassa kuin Suomessa.

Katsoimme aamupuurojemme äärellä trailerin brasilialaisen Yasmin Thaynán elokuvasta Kbela, mikä herätti lisää ajatuksia aiheesta. Myös Bahia ja Gathuo korostivat sitä, kuinka suuri merkitys hiuksilla on siksi, että erityisesti afrotaustaisten ihmisten piirteisiin suhtaudutaan usein syrjivästi ja stereotypisoivasti. On helppoa nähdä Natural Hair Movement¹ vain inklusiivisena ja voimaannuttavana ilmiönä ja sivuuttaa mustien ja/tai rodullistettujen ihmisten yhteisöjen sisällä tapahtuva colorism². On puolestaan vaikeampaa muuttaa liikettä suuntaan, joka tarjoaa oikeasti representaatiota kaikille.

Kuten Bahia ja Gathuo, olen itsekin pistänyt merkille, kuinka ajat ovat muuttuneet. Myös Suomessa vallitsevaan rasismiin ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyy edelleen paljon ratkaisemattomia asioita, eikä kehityksen siis sovi päättyä tähän. Yleinen ilmapiiri on kuitenkin jopa kymmenessä vuodessa muuttunut inklusiivisemmaksi ja kulttuurisensitiivisemmäksi, missä globalisaatio on toki avittanut. Uskon positiivisen kehityksen Suomessa johtuvan siitä, että asioista puhutaan ja ihmiset todella yrittävät ottaa toisensa huomioon.

Brasiliassa näiden ongelmien juuret ovat syvemmällä. Vaikka paperilla lukeekin, että kaikilla on oikeus julkisiin palveluihin, rakenteellisen rasismin eri muodot estävät käytännössä ihmisten pääsyn esimerkiksi yliopistoihin, ja sitä kautta korkeampiin ammatillisiin virkoihin. Silvana Bahian PretaLab -projekti tähtääkin tarjoamaan mustille naisille teknologian kautta uusia työkaluja oman paikkansa löytämiseen ja kuulluksi tulemiseen yhteiskunnassa.

Näin nuoren afrosuomalaisen näkökulmasta oli virkistävää kuulla uudenlaisista lähestymistavoista aiheeseen, joka ei riipu maantieteellisestä sijainnista ja todeta kuinka voimakkaasti suomalainen ja brasilialainen saattavat samaistua toisiinsa. Se mikä on henkilökohtaista, on myös universaalia.

¹Natural Hair Movement on kihara- ja afrohiuksiin keskittyvä maailmanlaajuiseksi levinnyt liike, jonka tarkoitus on kannustaa ihmisiä olemaan muuttamatta omaa hiustekstuuriaan – ja oppia sen sijaan hoitamaan sitä.

²Colorism, on etnisistä vähemmistöistä koostuvien yhteisöjen sisäistä syrjintää ja ennakkoluuloisuutta tummempaa ihon sävyä kohden.

Kirjoittaja

Emma Duah

Emma Duah on 19-vuotias media-alan opiskelija, vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja, jonka huomio kiinnittyy aina sanoihin ja niiden merkityksiin, sekä psykologiaan puhutun ja kirjoitetun takana. Duah on parhaillaan työharjoittelussa Ruskeat tytöt -mediassa.