Populaarifeminismiä Pohjoismaassa: Kapitalismin uusi henki ja popularisoidut protestit (POPFEM)

Valikoiduista kevään uutuuksista -32 % kaikille naisille. Suomessa naisen keskipalkka on edelleen pienempi kuin miesten, keskimäärin 16 %. Se ei ole oikein. Tuplasimme erotuksen alennukseksi.

Yllä on lainaus tekstiiliyritys Finlaysonin Naisen euro -kampanjasta, jossa naiset saavat alennusta tuotteista. Kampanjalla kiinnitetään huomiota sukupuolittuneisiin palkkaeroihin.

Vaikka markkinatalouteen kietoutunut sukupuolittunut eriarvoisuus on yksi keskeisistä feministisen liikkeen kritiikin kohteista, feminismi ja markkinatalous eivät ole vain toistensa vastavoimia vaan myös liittolaisia. Vaikka feminismin kaupallistaminen ei ole uusi ilmiö, feminismin popularisoituminen viimeisen vuosikymmenen aikana on tuonut feminismin uudella tavalla näkyväksi, ja samalla voitontavoittelun kohteeksi.

POPFEM-hankkeessa tutkimme feminismin popularisoitumista. Meitä kiinnostaa, miten populaarifeminismi heijastaa ja muokkaa kulttuurin, talouden ja politiikan suhteita sekä laajempaa yhteiskunnallisten liikkeiden muutosta. Hanke monipuolistaa angloamerikkalaisesti painottunutta kuvaa populaarifeminismistä tutkimalla sitä empiirisesti 2020-luvun Suomessa. Lähtökohtamme on, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulttuuri, talous ja politiikka sekä valtiofeminismin perinne tuottavat omanlaisiaan populaarifeminismin artikulaatioita.

Feminismin popularisoituminen ei siksi tapahdu aidon feminismin ulkopuolella vaan feminismin eri muodot ovat osa moniäänistä ja alati muuttuvaa yhteiskunnallista liikettä. Pyrimme ymmärtämään paitsi mitä kulttuurin, talouden ja politiikan muutokset tekevät feminismille, myös mitä feministit itse tekevät kulttuurin, talouden ja politiikan välineillä.

POPFEM-hanke kysyy:

• Miten populaarifeminismi heijastaa ja muokkaa muuttuvia kulttuurin, talouden ja politiikan suhteita sekä yhteiskunnallisten liikkeiden muutosta pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa?
• Millaisia muotoja populaarifeminismi saa 2020-luvun Suomessa? Miten pohjoismaisen feminismin erityispiirteet ja kansainväliset vaikutteet näkyvät populaarifeminismissä?
• Miten populaarifeminismi heijastaa ja muokkaa yhteiskunnallisten liikkeiden viestinnällistymistä, feminismin kaupallistumista sekä politiikan ja kulutuksen lähentymistä?
• Millaisia merkityksiä populaarifeministiset toimijat antavat feminismille?
• Millaisia yhteiskunnallisen muutoksen ehtoja ja mahdollisuuksia populaarifeminismiin sisältyy? Voiko populaarifeminismin muutosvoimaa lisätä ja jos, millä keinoin?

Hankkeessa toimii kolme työpakettia, jotka tarkastelevat populaarifeminismiä:

Tuotemarkkinoinnissa: tutkimme valtio- ja populaarifeminismiä yhdistäviä toimijoita suomalaisessa yritysmaailmassa.

Henkilömarkkinoissa: tutkimme aktivismin ja työn rajapinnoilla toimivia yksilöfeministejä, jotka tuottavat populaarifeminististä sisältöä (sosiaalinen media, kirjat, koulutukset) ja saavat siitä tuloja.

Aatemarkkinoinnissa: Tutkimme valtiofeminististen toimijoiden (nais- ja tasa-arvojärjestöjen, poliittisten naisjärjestöjen, ammattijärjestöjen, valtiollisten tasa-arvotoimijoiden) suurelle yleisölle kohdistettua viestintää ja kampanjoita.

Lisäksi työpaketissa 4 toteutetaan vuorovaikutusta ja feministisen aktivismin kokeiluja: tuotamme tietoa vuorovaikutuksessa tutkimuskumppaniemme eli feminististen toimijoiden kanssa.

Feminististen toimijoiden haastattelujen ja verkossa toteutettavan etnografian lisäksi menetelmällistä lähestymistapaamme ohjaa kriittinen toiveikkuus. Haluamme välttää aiempaa populaarifeminismin tutkimusta usein leimaavan ”paranoidisen tutkimusasenteen”, joka suhtautuu kohteeseensa valmiiksi epäilevästi, pyrkii epäkohtien paljastamiseen ja päätyy toistamaan jo tunnetut epäkohdat. Tuottaaksemme uutta, kenties yllättävää tietoa olemme avoimia tutkimuskumppaniemme omille kokemuksille ja merkityksenannoille sekä ennakoimattomalle tiedolle, kriittisyyttä hylkäämättä.

POPFEM-hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppialalla.

Kuva: H-P Ontto-Panula