Tiede näkyväksi | 23.11.2017

Päättäjä ei pärjää ilman luotettavaa tietoa ympäristöstä 

Kuva: Aapo Mannelin

Ympäristötiedon foorumi pyrkii vetoamaan päättäjän järjen käyttöön, kun yhdistys lobbaa vaikuttajia käyttämään päätöstensä perustana myös tieteellistä ympäristötietoa. Kun päättäjä onnistuu estämään ympäristön pilaantumisen, saattaa hän samalla välttää vaikkapa luonnon ennallistamisesta tai terveyshaittojen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.  

Poliittiset päättäjät ja julkishallinnon virkakunta ovat joukko, jotka Ympäristötiedon foorumi haluaa saada kiinnostumaan ympäristötiedosta nykyistä enemmän. Foorumi kertoo arkijärkeen uppoavalla tavalla esimerkiksi siitä, mitkä ovat luomutuotannon ympäristövaikutukset ja mikä rooli luomulla on maailman ruokkimisessa kestävästi. Se myös kutsuu pohtimaan käytännönläheisiä, jokaiseen vaikuttavia kysymyksiä, kuten mitä kaupungit voivat tehdä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. 

Keinovalikoima vaikuttamistyössä on laaja. Foorumi järjestää ennen kaikkea seminaareja, joissa tutkijat ja päättäjät pääsevät käymään vuoropuhelua ympäristöasioista. Yksi esimerkki on Ympäristödialogeja-keskustelusarja, jota foorumi järjestää yhdessä Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Koneen Säätiön kanssa.  

”Eri tapahtumillamme on usein hyvinkin erilaiset kohderyhmät. Tilaisuuksissa käy väkeä esimerkiksi ministeriöistä, elinkeinoelämän etujärjestöistä, eduskuntaryhmistä ja ELY-keskuksista”, sanoo Ympäristötiedon foorumin koordinaattori Kirsi-Marja Lonkila. 

Seminaarien lisäksi Ympäristötiedon foorumi julkaisee Puheenvuoroja-julkaisusarjaa, joka paikkaa aukkoa yleistajuisen, suomenkielisen ympäristötiedon saatavuudessa. Suomessa tuotetaan vuosittain valtava määrä ympäristöä koskevaa tietoa, mutta useimmat julkaisut ovat tieteen valtakielellä englanniksi.  

Keskustelu tieteen ja päätöksenteon suhteesta on Lonkilan mielestä lisääntynyt paljon foorumin perustamisen jälkeen, ja kentälle on tullut lisää uusia toimijoita. Ympäristötiedon foorumi on Lonkilan mukaan löytänyt oman paikkansa ja pystynyt osoittamaan, miksi sen työ on tärkeää.  

”Vahvuutemme on, että osaamme yhdistää tutkijoiden ja päättäjien näkökulmat, ja nostamme keskusteluun uusia ympäristöaiheita. Tilaisuuksiemme pohjalta on käynnistetty selvityksiä julkishallinnon asiantuntijoiden tietopohjan parantamiseksi.” 

Tutkijoita ja päättäjiä yhteen tuovien keskustelujen järjestämisen lisäksi Lonkilan mielestä on tärkeää pyrkiä lisäämään tutkimustietoon perustuvaa julkista keskustelua. 

”Ympäristövaikutukset tulisi nähdä laajemmin osana yhteiskunnan kokonaiskuvaa. Ympäristön pilaantuminen voi aiheuttaa taloudellisia kustannuksia esimerkiksi terveyshaittoina tai siksi, että luontoa joudutaan ennallistamaan. Ympäristönäkökulmat jäävät usein ankarasti lobatuissa kysymyksissä päätöksenteon paitsioon”, sanoo Lonkila. 

Tällä hetkellä Lonkila on erityisen innostunut luontokadon pysäyttämisen tutkimuksesta ja keskustelun lisäämisestä aiheesta. Ympäristötiedon foorumissa on kuluvan vuoden aikana käsitelty aihetta eri näkökulmista ja pyritty tuomaan foorumin panos keskusteluun. 

”Luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei ole pystytty pysäyttämään perinteisen luonnonsuojelun keinoilla. Siksi on tärkeää, että kehitetään ekologisen hyvityksen kaltaisia uusia ratkaisuja, millä tarkoitetaan yksilöiden ja yritysten pyrkimystä hyvittää aiheuttamansa ekologiset vahingot. Samalla keskustelua luontokadosta voidaan kehystää uudelleen: esimerkiksi painottamalla sitä, miten monimuotoinen, kaupunkilaisten arjessa kohdattu luonto edistää meidän kaikkien terveyttä. ” 

Ympäristötiedon foorumi perustettiin vuonna 2010 ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Ympäristöareena ry:n yhteistyönä. Myöhemmin mukaan ovat tulleet Kuntaliitto ja Turun yliopisto. Koneen Säätiö on vuodesta 2014 rahoittanut foorumin toimintaa yhdessä Maj ja Tor Nesslingin Säätiön kanssa.