Tiede näkyväksi | 17.05.2015

Markus Jokelan ja tutkimusryhmän tarkoitus oli selvittää yksilöiden ja asuinalueiden yhteensopivuutta, eli minkälaisilla asuinalueilla eri yksilöpsykologiset ominaisuudet tuottavat eniten onnellisuutta.

”Tiheämmin asutut ja viihdykkeitä tarjoavat keskustat näyttävät vetävän puoleensa ihmisiä joilla on korkea ekstroversio ja avoimuus uusille kokemuksille”.

– Markus Jokela

Markus Jokelan ja tutkimusryhmän tarkoitus oli selvittää yksilöiden ja asuinalueiden yhteensopivuutta, eli minkälaisilla asuinalueilla eri yksilöpsykologiset ominaisuudet tuottavat eniten onnellisuutta. ”Usein asuinalueiden houkuttelevuutta arvioidaan ottamatta huomioon yksilöiden ja asuinalueiden vuorovaikutuksia. Me halusimme yhdistää väestötieteellistä, psykologista ja maantieteellistä analyysia näiden vuorovaikutusten selvittämiseksi”, kertoo Markus, joka toimii akatemiatohtorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella. 

Jokela yhdessä brittiläisine, alankomaalaisine ja yhdysvaltalaisine kollegoineen kartoitti yli 56 000 lontoolaisen persoonallisuus- ja tyytyväisyystietoja. He vertasivat Lontoon yli kahtasataa postinjakoaluetta nähdäkseen erot kaupunkialueiden välillä.  

Tutkimuksen mukaan suuri sovinnollisuus ja tunnollisuus tekivät ihmisiä tyytyväisiksi erityisesti alueilla, joilla on matalat tulot, korkea työttömyys ja matala tyytyväisyyden keskimääräinen taso. Vaurailla alueilla persoonallisuuspiirteillä taas oli vähemmän vaikutusta elämäntyytyväisyyteen kuin köyhemmillä. ”Luultavasti tämä johtuu siitä, että köyhemmillä alueilla ihmiset kohtaavat enemmän elämän haasteita ja vastoinkäymisiä. Eri ihmiset selviytyvät näistä haasteista eri tavoin osin persoonallisuudestaan johtuen, mikä tuo persoonallisuuserot selkeämmin esiin köyhemmillä alueilla”, pohtii Markus.

Tutkimuksen mukaan vastaavasti taas avoimuus oli voimakkaampi onnellisuuden ennustaja varakkaimmilla keskusta-alueilla kuin lähiöissä ja reuna-alueilla. ”Luultavasti varakkaammat alueet tarjoavat enemmän kulttuuria ja muita virikkeitä, jotka lisäävät etenkin avomielisten ihmisten elämäntyytyväisyyttä”, Markus jatkaa.

Ihmiset eivät kuitenkaan usein valitse asuinpaikkaansa yksin, vaan pariskuntina. Tutkimus ei ottanut huomioon pariskuntien yhteisiä päätöksiä, eikä myöskään muita elämänvaiheisiin liittyviä tekijöitä. ”Korkea avoimuus keskittyi Lontoon keskustaan, mutta avoimilla ihmisillä ei aina ole avoimia puolisoita. Yksi jatkotutkimuksemme tavoitteista on mallintaa tarkemmin ihmisten mahdollisuuksia liikkua ja valita asuinpaikkansa, ja miten tämä muokkaa alue-eroja.

Pitkälle meneviä päätelmiä omasta tai puolison luonteesta ei kuitenkaan pelkän asuinpaikan perusteella kannata tehdä. ”Yksilöiden tasolla yhteydet persoonallisuuden ja asuinalueen välillä ovat siinä määrin heikkoja, ettei asuinalue ole kovinkaan tarkka persoonallisuuden arvioimiseen. Ennemmin on kyse väestöllisten alue-erojen muodostumisesta”, toteaa Markus.

Suomen kaupungeista ei ole tehty vastaavaa tutkimusta. Hankkeen on kuitenkin tarkoitus ulottaa vastaavanlaisia tutkimusasetelmia myös Suomeen, mutta ei persoonallisuuden suhteen. Jokela toteaa, että samantyyppisiä tuloksia kuin Lontoossa voisi odottaa ainakin kaupungeissa, jotka ovat riittävän heterogeenisiä asuinalueiden suhteen.

Hanke on saanut paljon myös kansainvälistä huomiota. Tutkimustuloksia ovat muun muassa julkaisseet The Guardian ja Daily Mail. Lisäksi BBC on tekemässä tutkimuksesta vuorovaikutteisen sovelluksen verkkosivuilleen, jonka avulla ihmiset voivat itse selvittää, missä päin Iso-Britanniaa he olisi olivat persoonallisuutensa kanssa onnellisimpia. ”Jännittävä nähdä, miten käyttäjät tämän tiedon ottavat vastaan”, huudahtaa Markus.

Akatemiatutkija Markus Jokelan ja työryhmän hanke Valikoiva muuttoliike ja aluevaikutukset sai rahoitusta säätiön vuonna 2011 järjestämässä suunnatussa haussa Väestönmuutos.

Lue lisää hankkeesta:

Helmikuu 2015