Koneen Säätiö myönsi esittävien ja visuaalisten taiteiden vapaille ryhmille 3,5 miljoonaa euroa koronakriisin jälkeiseen työskentelyyn

Koneen Säätiö pyrkii vahvistamaan koronakriisin kurittamaa kulttuurialaa tukemalla esittävien ja visuaalisten taiteiden vapaita ryhmiä yhteensä 3,5 miljoonan euron erityisrahoituksella. Rahoituksen tavoitteena on taata kestävät ja pitkäjänteiset toiminnan puitteet näkemyksellisille ja taiteenalojaan uudistaville toimijoille.
Kuvitus: Marika Maijala

Koronapandemian tuomat rajoitukset ovat vieneet työt ja toimeentulon erityisesti esittävien taiteiden ammattilaisilta. Tilanne on kirpaiseva etenkin siksi, että esittävien ja visuaalisten alojen taiteilijat ovat työskennelleet myös normaalioloissa rahoitukseltaan hauraissa rakenteissa. Taiteen aloja leimaavat prekaari työ ja epävarmuus tulevaisuudesta. Erityisesti vapaat ryhmät, jotka eivät kuulu vakituisen julkisen rahoituksen piiriin, työskentelevät olosuhteissa, joissa pitkäjänteisen toiminnan mahdollisuudet ovat haasteelliset.

Samalla vapaat ryhmät ovat suomalaisen taiteen kentällä vahvoja, omia taiteenalojaan eteenpäin vieviä voimia, joiden työskentelyllä on tärkeä merkitys kulttuurille ja ajattelulle yhteiskunnassa. Toimijoiden erityislaatu syntyy taiteellisesta vapaudesta, joka merkitsee uskollisuutta itselle, omalaatuisia tapoja toimia sekä kykyä rakentaa siltoja ja vuoropuhelua muihin toimijoihin.

Koneen Säätiö myönsi rahoitusta nykytanssin, teatterin, nykysirkuksen ja nykytaiteen toimijoille taiteellisen työskentelyn ja taiteilijoita työllistävien tuotantojen toteuttamiseen.

Rahoitettavat yhteisöt valittiin asiantuntija-arvioiden avulla ilman julkista rahoitushakua. Tavoitteena oli tunnistaa eri puolilla Suomea sinnikkäästi ja kunnianhimoisesti työskenteleviä ryhmiä, joiden työskentelyolosuhteiden vahvistaminen hyödyttää laajemminkin alan freelancereita uusina työtilaisuuksina. Koneen Säätiön hallitus teki myöntöpäätökset kokouksessaan 11.6.2021.

 

Myös pandemia-aikana Arte on tukenut taiteilijoita etsimällä vaihtoehtoisia tapoja esittää taidetta. Kuva on keväältä 2020 Turun Taideakatemian NYTT 2020 c/o Titanik -näyttelystä, joka toteutettiin lyhyellä varoitusajalla Titanikin ikkunaan gallerioiden ja museoiden sulkeuduttua. Kuva: Elina Helkala.

Vapaiden ryhmien elinvoimaisuus estää kulttuurista diversiteettikatoa

Ryhmiltä pyydetyt toimintasuunnitelmat osoittavat, miten tulevaisuutta voidaan rakentaa vapauden, vaihtoehtojen, vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden, mutta myös jatkuvan kriittisen itsereflektion varaan. Toimijoita yhdistää korkealle tähtäävä toiminta pienin resurssein. Moni on etsinyt uusia toimintatapoja ja rakentanut kansainvälisiä verkostoja. Joukossa on tärkeitä alueellisia toimijoita.

Moni ryhmä tekee laaja-alaista yhteistyötä eri alueilla Suomessa: yhteistyöproduktiot ja kiertuevierailut ovat heille luontainen ja orgaaninen toiminnan muoto. Mukana on monitahoisia tuontantoalustoja ja toisaalta muutamia yhden taiteilijan vahvaan taiteelliseen näkemykseen ja luomisvoimaan perustuvia ryhmittymiä.

”Inhimillisen elämän vapaus on kautta historian ollut syvin virroin sidoksissa taiteen vapauteen, jonka ensimmäinen ehto on mahdollisuus tehdä taidetta. Tällä hetkellä taiteen tekijöiden tilanne alkaa kuitenkin vakavuudessaan lähetä jo kulttuurista diversiteettikatoa sekä yksilöiden että lajien tasolla. Koneen Säätiö tukee tällä erityisrahoituksella eri puolilla Suomea monenlaisia pieniä, pitkäjänteisiä taiteen toimijoita, joita ilman elämämme olisi yllätyksettömämpää, harmaampaa, sieluttomampaa ja köyhempää”, sanoo Koneen Säätiön hallituksen jäsen, taiteellisen tutkimuksen professori Tuija Kokkonen.

“Säätiön strategia korostaa tieteen ja taiteen vapautta, ja vapautta voidaan tukea nopeastikin, kun säätiöllä on moninaiset kontaktit asiantuntijoihin. Tämä haku toteutettiin etsivällä säätiötyöllä, eli säätiön ulkopuoliset asiantuntijat valitsivat ryhmiä, joilta sitten pyydettiin hakemukset. Näin voitiin välttää hakukierros, jossa suuri osa hakijoista olisi jäänyt ilman rahoitusta ja pettynyt”, sanoo Koneen Säätiön apurahatoiminnasta vastaava tiedejohtaja Kalle Korhonen.

 

Kajaanilainen Vaara-kollektiivi tuottaa esittävää ja soveltavaa taidetta, koulutuksia ja tapahtumia Kainuussa, Suomessa ja kansainvälisesti. Kuva on Tarinoita ilman sanoja – aistimatka metsään -esityksestä, ja kuvassa ovat näyttelijät Elsa Lankinen ja Sara Saxholm. Kuva: Jenni Tuikka

Parempia työoloja ja taiteilijapalkkioita

Kajaanilainen vapaa ammattiteatteri Vaara-kollektiivi aikoo käyttää rahoitusta toimintansa jatkuvuuden takaamiseen. Turkulainen Titanik-galleriaa ylläpitävä nykytaiteen järjestö Arte ry pystyy jatkamaan pyrkimystään vakauttaa taiteilijoiden asemaa maksamalla näyttelypalkkioita.

“Koneen Säätiön monivuotisen tuen avulla pystymme turvaamaan taiteilijoidemme työskentelymahdollisuuksia toimintamme jokaisella osa-alueella kiertuetoiminnasta ympäristökasvatukseen. Työolomme paranevat, kuormitus vähenee ja hitaille prosesseille tulee niiden tarvitsemaa tilaa. Samalla monivuotiset kehityskohteemme, kuten Ärjän Taidefestivaali ja saaren taidetoiminnan kehittäminen, saavat ansaitsemaansa jatkuvuutta, kertoo Eino Saari Vaara-kollektiivista.

“Koneen Säätiön rahoituksen turvin pystymme maksamaan taiteilijoille asianmukaisen palkkion taiteellisesta työskentelystä. Toimintamme on tähdännyt palkkioiden maksuun jo usean vuoden ajan sen sijaan, että perimme taiteilijoilta vuokria. Päämääränämme on korkeatasoisen, kunnianhimoisen ja kokeellisen ohjelmiston toteuttamisen lisäksi taiteilijoiden aseman parantaminen ja vakauttaminen. Rahoitus mahdollistaa avoimen haun näyttelyiden rinnalla kutsunäyttelytoiminnan, mikä keskittyy edistämään taidekentän monimuotoisuutta ja -äänisyyttä”, sanoo Arte ry:n toiminnanjohtaja Mirjami Schuppert.

 

Rahoituksen saajat

  • Arte ry, nykytaiteen kentällä toimiva taiteilijajärjestö, joka ylläpitää Titanik-galleriaa, Turku: 280 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Aura of Puppets ry, nukketeatterin yhteistyöverkosto, Turku: 280 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Grus Grus -teatteri ry, näyttämötaiteen monialainen nomadiryhmä, Turku: 240 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Johanna Nuutinen +CO -tanssiryhmä (taustayhteisö: Kinesteetikot ry), Helsinki: 120 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Kinetic Orchestra -tanssiryhmä (taustayhteisö: taideosuuskunta Apinatarha), Helsinki: 240 000 €, 4 vuoden apuraha. Ehdollinen päätös.
  • Konsthallen Kohta Ab, Kohta-nykytaidetilaa ylläpitävä yhdistys, Helsinki: 120 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Lapin Taiteilijaseura ry, Rovaniemi: 100 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Liisa Pentti Co -tanssiryhmä (taustayhteisö: Tanssiryhmä +Co:n kannatusyhdistys ry), Helsinki: 240 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Lokal Collective ry, sirkustaiteen ja klovnerian esiintyjäryhmä Kallo-kollektiivin taustayhdistys, Helsinki: 210 000 €, 3 vuoden apuraha
  • Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry, Helsinki: 240 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Musta saukko ry, SIC-nykytaidetilaa ylläpitävä yhdistys, Helsinki: 280 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Nuua ry, nykysirkuksen ja visuaalisen teatterin ryhmä, Helsinki: 75 000 €, 3 vuoden apuraha
  • Porttiteatteri ry, rikostaustaisten esiintyjien dokumenttiteatteriryhmä, Helsinki: 280 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Pohjoinen valokuvakeskus ry – Nordliga fotocentret ry, valokuvataiteen yhdistys ja näyttelytila, Oulu: 280 000 €, 4 vuoden apuraha
  • Routa Company (taustayhdistys: Routa – Kajaanin tanssin edistämisyhdistys ry), Kajaani: 136 000 €, 4 vuoden apuraha
  • TOTEM-teatterin kannatusyhdistys ry, lastenkulttuuria edistävän TOTEM-teatterin taustayhteisö, Espoo: 135 000 €, 3 vuoden apuraha
  • Vaara-kollektiivi (Kulttuuriosuuskunta G-voima), vapaa ammattiteatteri, Kajaani: 200 000 €, 4 vuoden apuraha
Aiheeseen liittyvää