Description of Uralic languages

Browse the archive

FT Arja Hamari ja työryhmä250.800 €Mordvalaiskielten deskriptiivinen kielioppi


Hanke tuottaa mordvalaiskielten eli ersän ja mokšan deskriptiivisen kieliopin. Mordvalaiskielten kieliopillisia piirteitä on tutkittu varsin paljon, mutta kattavaa, nykyisten yleiskielitieteellisten standardien mukaista kieliopin kuvausta ei ole laadittu kummastakaan kielestä; kuvauksemme täyttää tätä tarvetta. Kohdeyleisönä on ensisijaisesti kansainvälinen tiedeyhteisö, joten kielioppi laaditaan englanniksi. Teos julkaistaan kuitenkin myös venäjäksi, jolloin se palvelee ersän ja mokšan kielen paikallisia käyttäjiä, niin tutkijoita, opettajia kuin opiskelijoitakin. Julkaisemalla kieliopin verkossa sekä englanniksi että venäjäksi mahdollistamme sen saavutettavuuden ympäri maailmaa. Laajan näkyvyyden modernissa mediassa uskotaan tuovan myös symbolista lisäarvoa vähemmistökielille. Hankkeessa on kaksi tutkijaa. Tutkimusaineistona ovat pääasiassa mordvalaiskielten sähköiset kielikorpukset, joiden aineisto koostuu pääasiassa nykykirjakielisistä teksteistä. Kirjallisen aineiston lisäksi käytämme apuna myös äidinkielisiä kielenpuhujia. Kieliopin ohella kirjoitamme samalla diakroniaan painottuvia katsauksia, jotka julkaisemme artikkelien muodossa. Järjestämme hankkeen aikana myös konferenssin, johon kutsumme vähemmistökielten kuvauksen tekijöitä esittelemään hankkeitaan ja keskustelemaan niihin liittyvistä haasteista.

Ajatus kielen olemuksesta rakentuu kieliopin kautta. Mordvalaiskielten kuvauksissa on perinteisesti painottunut normatiivisuus, oman kuvauksemme lähtökohtana taas on todellinen kielenkäyttö. Kielen variaation ja monimuotoisuuden kuvaus antaa tarvittavan lisän kielenvaihtoa läpikäyvän yhteisön kielikäsityksiin. Kielen variaation hyväksyminen on kieliyhteisölle tärkeää kielen revitalisaation kannalta, sillä se lisää kielenpuhujien rohkeutta käyttää kieltään ilman normatiivisuuden taakkaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, filosofian tohtori Tapani Salminen 145.000 €Metsänenetsin kielioppi


Hankkeen tavoitteena on luoda metsänenetsin kielelle nykyaikainen referenssikielioppi. Hanke toteutetaan yhteistyössä metsänenetsiä äidinkielenään puhuvien, kielentutkimukseen hyvin perehtyneiden ja motivoituneiden kollegoiden kanssa. Hankkeen puitteissa osallistutaan myös samojedikielten kuvausta käsittelevään tieteelliseen keskusteluun. Hankkeen on tarkoitus toimia interaktiivisesti niin, että samalla kun kielentutkijat ja muut metsänenetsien kielestä ja suullisesta perinteestä kiinnostuneet ihmiset saavat tietoa kielen rakenteesta ja erityispiirteistä, metsänenetsit itse pystyvät ammentamaan hankkeesta kielen viljelyn kannalta hyödyllisiä ja mielenkiintoisia tietoja.

Metsänenetsi on historialliseen merkitykseensä nähden erittäin vähän tutkittu kieli, jonka asema on uhanalainen sekä nopeasti etenevän kielenvaihdon että vakavien ympäristöongelmien johdosta. Kieliopin verkkoversio julkaistaan myös metsänenetsiksi, ja hanke pyrkii kaikin tavoin innostamaan metsänenetsin puhujia kielensä monipuoliseen viljelyyn.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Merja Salo 345.000 €Pohjoishantin Shuryshkarin kirjakielen kieliopin ja muiden apuneuvojen laatiminen 2016–2018


Pohjoishantin puhuma-alueella käytetään kahta kirjakieltä, Kazymin ja Shuryshkarin. Lähes kaikki Venäjällä tehtävä tutkimus ja oppikirjat on suunnattu Kazymin kirjakielen käyttäjille, joiden määrä on laskenut nopeammin kuin huonosti tunnetun Shuryshkarin kirjakielen käyttäjien. Pohjoisimmilla alueilla pienissä kylissä kasvaa vielä lapsia, jotka osaavat hantia kouluun mennessään. Pohjoishantin kirjakielillä on ollut useita erilaisia peräkkäisiä ja samanaikaisia ortografioita, joista riidellään. Me paikkaamme Shuryshkarin hantin tutkimuksellisen aukon tieteellisellä kieliopilla, monikielisellä sanakirjalla, korkeatasoisella tekstikokoelmalla. Lisäksi käännämme joitakin lastenkirjoja hantiksi. Nämä toimet nostavat pienen kieliyhteisön itsetuntoa ja niiden pohjalta hantit voivat itse jatkaa eteenpäin. Pilottihankkeena valmistetaan paikkatietopohjaisia karttoja.

Työ tehdään Suomessa ja osin Siperiassa hantien asuma-alueella. Mukana on äidinkielisiä tutkijoita, opettajia ja kieliaktivisteja. Aineisto koostuu vanhasta ja tämän projektin kuluessa kenttätyömatkoilla hankittavasta uudesta materiaalista, äänitteistä, kuvista ja kasvi- ja sieninäytteistä sekä niiden yhteydessä täytettävistä kyselylomakkeista.

Shuryshkarin kirjakielen tutkiminen on arkaluontoinen aihe, siihen liittyy arvovaltakysymyksiä, tutkijoiden ja kielenpuhujien jyrkästi eriäviä mielipiteitä. Tutkimuksen etnomykologinen ja -botaaninen osuus on vähän tutkittu aihe ja liittyy ilmaston muutoksen aiheuttamaan muutokseen kielenpuhujayhteisöjen elinolosuhteissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti