Osallistava vai turvallistettu demokratia? Suomen demokratisoitumiskehitys 2020-luvun turvallistamispolitiikan vastakertomuksena

Application summary

Vaatiiko kansallinen turvallisuus vääjäämättä demokratian supistamista ja kansalaisoikeuksien rajoittamista? Onko turvallistamispolitiikalle löydettävissä vaihtoehtoja ja vasta-argumentteja? Lähestymme polttavaa globaalia kysymystä ottamalla tarkasteluun kolme modernin suomalaisen yhteiskunnan kriisiä. Analysoimme, miten suomalaista demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia on rakennettu tai rajattu kansallisen turvallisuuden ja väestöuhkien kehyksessä. Tapaustutkimuksemme ovat: 1) nälkävuosien väestökatastrofi Euroopan vallankumousten, sisäisten levottomuuksien ja Krimin sodan kehyksessä 1850–70-luvuilla 2) uhka väestön riittämättömästä määrästä ja heikentyvästä laadusta sisällissodan ja maailmansotien 1914–45 kehyksessä 3) Euroopan sairaimpien aikuisten väestökriisi kylmän sodan ja talouskasvupaineen kehyksessä 1960–1970-luvuilla Hanke avaa turvallistamisen tutkimuskenttään perspektiivin, joka suuntaa historiasta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Aiempien uhkakehysten ja niiden ratkaisujen tarkastelu osoittaa, ettei demokratian ja kansalaisoikeuksien kaventuminen ole ollut vääjäämätön seuraus kansallisen turvallisuuden kriisiytymisestä. 1800-luvun jälkipuoliskolla alettiin rakentaa varhaista paikallisdemokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. 1920–30-lukujen ulossulkeva, kahtia jakava pakkokeinopolitiikka korvattiin 1930-luvun lopulla kuulumista, osallisuutta ja tasa-arvoa rakentavilla toimilla. 1960-luvulla sosiaalinen turvallisuus nostettiin kansallisen turvallisuuden ytimeen. Osoittamalla, että demokratian, kansalaisoikeuksien ja tiedon saatavuuden edistäminen on tarjonnut kestävän ulospääsyn suomalaisen yhteiskunnan kriiseistä, hankkeemme haastaa turvallistamispolitiikan oikeutuksen ja tuottaa uuden tulkinnan suomalaisen yhteiskunnan demokratisoitumiskehityksestä. Vuoropuhelussa nykykeskusteluun keskittyvien hankkeiden kanssa arvioimme kansallisen turvallisuuden kerrostumien merkitystä 2020-luvulla ja rakennamme demokratiaa ylläpitävän turvallisuusvision.