Ekologiset kompensaatiot: millaisia asenteita ja toiveita henkilökohtaisiin luontohyvityksiin liittyy?

Koneen Säätiön tukema Katoava luonto -hanke pyrkii selvittämään ihmisten suhtautumista suomalaisen luonnon ennallistamiseen ja hoitoon liittyviin hyvitystapoihin. Vastaa kyselyyn kirjoituksen lopussa ja osallistu palkintoarvontaan!
Kuvitus: Beñat Olascoaga.

Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen korvaamista jossain muualla tehtävillä ennallistamis- ja suojelutoimenpiteillä. Ekologisen kompensaation pitäisi aina olla luonnonsuojelijan työkalupakin viimeinen vaihtoehto joka otetaan käyttöön silloin kun muut keinot eivät riitä.

Ekologista kompensaatiota on kritisoitu paljon. Väärin käytettynä se voi helpottaa arvokkaiden luontokohteiden tuhoamista. Tietyt luontoarvot ovat paikkaan sidottuja, ainutlaatuisia ja sellaisina mahdottomia kompensoida muualla. On myös hankalaa osoittaa ymmärrettävästi, luotettavasti ja läpinäkyvästi, että menetetyt luontoarvot todella on kompensoitu täysimääräisinä.

Ei myöskään ole ollenkaan selvää, mihin kaikkeen ihmisen toimintaan ekologista kompensaatiota pitäisi soveltaa. Rajoitetaanko se merkittäviin ja näkyviin yksittäisiin luontoa tuhoaviin hankkeisiin, kuten kaivoksiin ja moottoritiehankkeisiin, vai pitäisikö kaikkien pyrkiä myös arjessaab kompensoimaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta?

Kuka kompensoi haitat, jos haluat rakentaa kesämökin tai syödä jättikatkarapuja?

Pölyttäjien elinympäristön tukeminen voidaan nähdä pienenä luontohyvityksenä viljelyksillä. Kuva on Katoava luonto -hankkeen pölyttäjätalkoista: Kuva: Pira Cousin.

Hanke pohtii ekologisen kompensaation toteuttamistapoja

Tuhlaileva elämäntapamme on johtanut käynnissä olevaan ekokriisiin, ja sen takia voisi ajatella, että jokaisella meistä on vastuu ainakin pohtia aiheuttamiemme haittojen hyvittämisen tarvetta. Tästä ajatuksesta syntyi Katoava luonto –hankkeemme, joka on keskittynyt pohtimaan erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia toteuttaa ekologista kompensaatiota yksittäisten kansalaisten ja muiden pienen mittakaavan toimijoiden voimin.

Hanke käynnistyi osana Koneen Säätiön ekologisiin kompensaatioihin keskittynyttä teemahakua. Hankkeessa on aktivoitu kansalaisia toimiin erilaisten työpajojen ja talkoiden avulla, ja samalla tutkittu, mitä vaikutuksia toimenpiteillä on ja miten kansalaiset ne kokevat.

Katoava luonto -hankkeen tutkijat etsimässä pölyttäjiä. Kuva: Beñat Olascoaga.

Katoava luonto tarvitsee mielipidettäsi!

Pyrimme selvittämään kyselyllä ihmisten suhtautumista suomalaisten luontotyyppien ennallistamiseen ja hoitoon liittyviin hyvitystapoihin. Katoavan luonnon ennallistaminen tai hoitaminen on yksi tapa hyvittää ihmistoiminnasta luonnolle aiheutunutta haittaa. Kuka tahansa voisi osallistua joko vapaaehtoistyön, rahalahjoitusten tai veroluonteisten maksujen kautta.

Kysely sulkeutuu 22.10.2021 Kaikki kyselyyn vastanneet osallistuvat palkinnon arvontaan.  Palkintovaihtoehtona on joko a) sieniretki metsäbiologien kanssa (sis. matkat Jyväskylään) tai b) 50 euron lahjakortti Ruohonjuureen. Arvomme kaksi palkintoa.

Seuraa Katoava luonto -hanketta Twitterissä!

Kirjoittaja

Clara Lizarazo

Kirjoittaja on tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella.

Panu Halme

Kirjoittaja on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.

Seuraa




Aiheeseen liittyvää