Rohkeus-blogi | 23.11.2017

Mikä saa ihmiset ymmärtämään luontaisten ekosysteemien suojelun arvon ennen kuin on liian myöhäistä?
Aarniometsä. Kuva: Ritva Kovalainen

Vuosina 2006-2010 Syyrian viljavia seutuja kohtasi tunnettujen aikojen pahin kuivuus. Kuivuus johti puolentoista miljoonan ihmisen pakoon maaseudulta kaupunkeihin, yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja lopulta järkyttävään, yhä jatkuvaan sotaan.  

Sodan jaloista paennut Hassan kahlaa pohjoissuomalaisessa aarniometsässä, metsäpurossa. On alkukesä, vesi pulppuaa, solisee ja kohisee kaikkialla. Se tihkuu maan raosta, sukeltaa uumeniin, pisaroi korkeuksista, virtaa noroina sammalikossa ja syöksyy rinteitä putouksina. Tuskin konkreettisemmin voisi kokea yhteyttä metsän, maan, monimuotoisen kasvillisuuden ja puhtaan, runsaan veden välillä. 

Tämä salainen metsä on pakopaikka yhtä hyvin meille suomalaisille kuin Hassanille. Täällä, äärimmäisellä laidalla kaikki on vielä kohdallaan. Ekosysteemin vuorovaikutusten verkosto puiden, sienirihmastojen, kasvien, hyönteisten, pienten ja suurten nisäkkäiden, matelijoiden ja lintujen välillä toimii. Monimuotoisuus ruokkii monimuotoisuutta. Se kukoistaa, koska järjestelmä ei ole haavoittunut. Metsä suodattaa veden, vaalien ja kierrättäen sitä, sitoo Euroopan teollisuudesta kulkeutuvan typen kasveihin ja varastoi hiilen puihin ja maaperään. Ja kaiken lisäksi: se mykistää meidät! Me näemme, että se on elinvoimainen ja että se on myös vastaus, joka meidän olisi löydettävä. 

Suuret ongelmat ovat hetken taka-alalla: ilmastonmuutoksen aiheuttamat rajut ilmiöt, jotka paiskaavat ihmiset kotiseuduiltaan ja aiheuttavat eri tavoin ilmenevää kaaosta kaikkialla, ja koko maailmaa ravisteleva kuudes sukupuuttoaalto, jossa maapallo menettää lajistonsa monimuotoisuutta nopeammin kuin koskaan. Kokonaiset ekosysteemit tuhoutuvat ihmisten muokatessa niitä halujensa mukaan. 

Niin kutsutussa biotaloudessa kaavaillut hakkuiden voimakkaat lisäykset uhkaavat toteutuessaan jo ennestään metsiemme hupenevaa monimuotoisuutta ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Elintilaa liki tuhannelle uhanalaiselle metsälajille ei enää löydy, sillä myös liki sadasta erilaisesta metsäluontotyypistä, erilaisista ekosysteemeistä, kaksi kolmasosaa on arvioitu uhanalaisiksi. Kuka välittää yhdestä hyönteislajista, joka katoaa? Tai kahdesta, tai sadasta, tai tuhannestakaan? Mutta kun kokonaiset ekosysteemit köyhtyvät ja romahtavat, kaikki tietävät häviävänsä. Ihminenkään ei selviä yksin, vaan on monimutkaisen vuorovaikutusjärjestelmän osa. 

Hankkeessamme 50 hehtaaria pohjoista aarniometsää pyrimme tieteen ja taiteen keinoin kuvaamaan ja dokumentoimaan kappaleen pohjoista luonnonmetsää. Kohteemme on Itä-Lapissa sijaitseva Värriön luonnonpuisto. Viime kesänä maastossa oli mukana syyrialainen Hassan, jolle koskematon metsä ja puhdas vesi olivat suuri elämys.  

Hassanin epätodennäköiseltä tuntuva päätyminen Värriöön on esimerkki ihmisyhteisöjä runnovista luonnonolosuhteisiin liittyvistä kriiseistä ja niiden maailmanlaajuisista seurauksista. Pohjoiset luonnonmetsätkään eivät ole niiltä turvassa, sillä globalisaation vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Itse asiassa ilmastonmuutos iskee suhteessa kovimmin juuri pohjoisille alueille. On todennäköistä, että kiihtyvän ilmastonmuutoksen, metsien hakkuiden ja kaivosteollisuuden vaikutuksesta pohjoiset metsät – myös suojelualueilla – muuttuvat tulevina vuosikymmeninä. Suojelu ei enää suojelekaan muutokselta.  

Mikä saa ihmiset ymmärtämään luontaisten ekosysteemien suojelun arvon ennen kuin on liian myöhäistä? Tieteellinen tieto on edellytys ekosysteemien kestävälle käytölle. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä käyttäytymisemme muuttamiseen. Metsä tulee merkitykselliseksi vasta kun sen kokee, haistaa, maistaa ja tuntee iholla. Hankkeemme tavoitteemme on tuoda tieto yhdistettynä kokemukseen lähemmäksi ihmisiä. Pyrimme vetoamaan paitsi rationaaliseen ymmärrykseen myös tunteeseen, metsään ehtymättömänä ihmetyksen ja inspiraation lähteenä. Uskomme, että tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistä, joka koskettaa monella eri tasolla. Tällöin ehkä ymmärretään, että metsäluonnon suojelu on myös ihmisen suojelua. 

Ritva Kovalainen, Timo Kuuluvainen, Sanni Seppo, Ville Tanttu

 

Katso video Hassan at Värriö.

Työryhmä Ritva Kovalainen, Timo Kuuluvainen, Sanni Seppo, Ville Tanttu.

 

 

 

Kommentoi

Vastaa