Bioenergian ilmastovaikutukset: vaihtoehtoinen totuus luonnontieteille?

Bioenergian ilmastovaikutusten arvioimiseksi on välttämätöntä määrittää bioenergialle vaihtoehtoinen todellisuus, kirjoittaa Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja Sampo Soimakallio Rohkeus-blogissa.
Kuva: Annukka Pakarinen

Miksi uusiutuva bioenergia ei olisi ilmastoneutraalia? Perustuvatko bioenergian hiilineutraaliuden kyseenalaistaneet tutkimukset jonkinlaiseen silmänkääntötemppuun tai luonnontieteelle vaihtoehtoiseen totuuteen? Ajatellaanpa asiaa.

Bioenergian ilmastovaikutuksista puhuttaessa koko asian ydin kiteytyy sanaan ”vaikutus”. Kausaliteetin yleisen käsitteen perusteella vaikutuksen aiheuttaa tai tuottaa aina jokin syy. Niinpä myös bioenergian ilmastovaikutukset aiheutuvat siitä, että bioenergiaa käytetään. Minkään asian vaikutuksia, siis syy-vaikutus-suhdetta ei kuitenkaan voida sellaisenaan päätellä siitä, miten asiat ovat tai miten niiden oletetaan olevan. Näin ollen bioenergian ilmastovaikutuksetkaan eivät aiheudu niistä luonnontieteen keinoin määritettävistä hiilivirroista, jotka realisoituvat bioenergiaa käytettäessä. Vaikutukset aiheutuvat erosta, joka syntyy kahden todellisuuden välille: sen, missä bioenergiaa käytetään ja sen, missä sitä ei käytetä.

Bioenergian ilmastovaikutusten arvioinnissa ei tarvita luonnontieteelle vaihtoehtoista totuutta. Sen sijaan bioenergialle vaihtoehtoisen todellisuuden kuvaaminen on välttämätöntä. Näiden toisilleen vaihtoehtoisten todellisuuksien, skenaarioiden, välillä muuttuvia tekijöitä voi olla lukuisia. Useiden tutkimusten perusteella tärkeimmät niistä liittyvät siihen, miten bioenergian tuotanto muuttaa maaekosysteemien hiilivarastoja ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Skenaarioiden kuvaaminen ei onnistu pelkästään luonnontieteen keinoin, vaan avuksi tarvitaan monitieteinen lähestymistapa, jossa yhdistetään parhaan kyvyn mukaan tietoa erityisesti luonnontieteistä, teknisistä tieteistä, taloustieteistä ja yhteiskuntatieteistä.

Bioenergian ilmastovaikutusten arviointi liittyy tieteenalana teolliseen ekologiaan, ja arviointiin soveltuvat elinkaariarvioinnin periaatteet. Arvioinnin tulokset perustuvat väistämättä oletuksiin, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän johdonmukaisia ja luotettavia. Sama koskee arvioinnissa saatavien tulosten tulkinnasta syntyviä johtopäätöksiä. Näiden tekijöiden merkitystä metsien käytön ilmastovaikutuksia arvioineiden tutkimusten johtopäätöksiin on tarkoitukseni selvittää Koneen Säätiön rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessani.

Ilmastovaikutuksiltaan bioenergia ei ole neutraalia. Itse asiassa bioenergian ilmastovaikutukset voivat olla useiden vuosikymmenten ajan suhteellisen suuria, mikäli maaekosysteemien hiilivarasto pienenee tuotannon vuoksi merkittävästi tai jos fossiilisten polttoaineiden korvautuminen jää alhaiseksi. Biomassan määrän rajallisuus, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ravinnon saannin turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys asettavat omat rajansa biomassan energiakäytön lisäämiselle. Hyvä kysymys on missä näistä koostuva raja kulkee.

Sampo Soimakallio

 

LUE PALKITTU ARTIKKELI BIOMASSAN ENERGIAKÄYTTÖ: VAIKUTUKSET HIILINIELUIHIN JA ILMASTOPÄÄSTÖIHIN

TkT Sampo Soimakallio toimii ryhmäpäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa alueenaan luonnonvarojen kestävä käyttö. Hän on myös ympäristötieteiden dosentti Helsingin yliopistossa.