Elintärkeät naapurimme -teemahaku (7.12.2018)

Selaa arkistoa

Filosofian maisteri Katri Aholainen 115 200 € "Vain luonto voi sen keksiä": Lintujen toimijuus taiteentekemisen prosesseissa Yrjö Kokon tuotannossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Väitöstutkimukseni ”'Vain luonto voi sen keksiä'. Lintujen toimijuus taiteentekemisen prosesseissa Yrjö Kokon tuotannossa" tutkimuskysymys on, miten linnut osallistuvat taiteentekemisen prosesseihin. Aineistona on Kokon valokuvaa ja tekstiä yhdistävät teokset Laulujoutsen. Ultima thulen lintu (1950), Ne tulevat takaisin (1954), Ungelon torppa (1957) ja Alli. Jäänreunan lintu (1966). Teoksissa on taiteilijahahmo, joka on ihminen ja toimii yhteistyössä niiden lintujen kanssa, jotka teoksissa esiintyvät valokuvissa ja tekstissä. En siis tutki vain sitä, millaisena yhteistyö näyttäytyy tekstissä vaan miten aidot, elävät, materiaaliset linnut ovat olleet mukana tuottamassa Kokon teoksia.
Tutkimuksessani tarkastelen, miten kirjallisuutta on mahdollista jäsentää materiaalis-diskursiivisena ilmiönä, jotta ei-inhimillisten lintujen toiminta tulisi huomioiduksi. Lisäksi tarkastelen kriittisesti vakiintuneita eläinhahmojen lukemisen tapoja ja kehitän niille vaihtoehdoksi uudenlaista kirjallisuudentutkimuksen metodia, diffraktiivista luentaa. Diffraktio on peräisin Karen Baradin toimijuusrealismiksi nimeämästä filosofisesta suuntauksesta, joka ponnistaa kvanttifysiikasta. Tutkimuksessani kartoitan tämän metodin mahdollisuuksia kirjallisuudentutkimuksessa. Sen lisäksi keskeinen teoreettinen kehys on materiaalinen ekokritiikki, joka korostaa materiaalisen ja diskursiivisen yhteenkietoutumista. Paikannan tutkimukseni kriittisen posthumanismin kenttään. Kirjoitan tutkimuksesta monografian.

Näen työni rohkeana niin kirjallisuushistoriallisesti, teoreettisesti kuin eettisestikin. Yhdistän Yrjö Kokon kaunokirjalliset teokset kvanttifysiikasta ponnistaviin teorioihin. Tarkastelen kriittisesti kirjallisuudentutkimuksen vakiintuneita käsitteitä ja kehittelen niille vaihtoehtoista, tieteidenvälistä metodia, jonka näen avaavan mahdollisuuksia ajatella ihmisten ja eläinten suhteita radikaalisti uusiksi. Näin tutkimukseni ottaa osaa eettiseen nykykeskusteluun eläinten toimijuudesta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Harri Alenius ja työryhmä 229 800 € Elinympäristön ja ihmisen mikrobiotan vaikutus immuunijärjestelmän tasapainoon ja häiriöihin, jotka johtavat allergiaan: Karjala-allergiatutkimus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimushankkeessa selvitetään elinympäristön, ihmisen mikrobiotan ja geenien vuorovaikutusta allergialta suojaavien ja allergiaa aiheuttavien tapahtuminen säätelyssä ainutlaatuisessa Karjala-tutkimuskohortissa.

Karjalan tutkimuskohortti on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen, koska Suomen-Karjalan ja Venäjän-Karjalan välillä on yksi maailman jyrkimmistä elintasoeroista. Nämä kaksi lähinaapuria ovat sosioekonomisesti hyvin erilaisia, mutta ilmastollisesti ja maantieteellisesti hyvin samanlaisia.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on tutkia elinympäristön ja ihmisen mikrobiomin vaikutuksia immunologisiin mekanismeihin, jotka suojaavat allergioilta, tai johtavat allergiseen herkistymiseen ja allergiaan.

Yksityiskohtaisena tavoitteena on:
I. Selvittää geenien ja mikrobien vuorovaikutuksia analysoimalla geenin ilmentymistä, DNA:n metylaatiota ja ihmisen mikrobiota-dataa. Tunnistamme eri lailla (differentiaalisesti) ilmentyvät geenit ja metyloidut DNA-alueet veren lymfosyyteissä (FIN vs. RUS) ja tutkimme niiden yhteyttä ihmisen mikrobiotaan.

II. Tutkia transkriptioprofiileja allergeeni- tai mikrobistimuloiduissa verisoluissa. Osahankkeessa keskitytään allergeenien ja mikrobien aiheuttamien geenien ilmentymisprofiilierojen selvittämiseen FIN- ja RUS-aineistossa.

III. Analysoidaan kokeellisissa eläin- ja solumalleissa tärkeimpien mikrobien toiminnallisia rooleja, jotka liittyvät joko allergiseen herkistymiseen tai allergialta suojautumiseen

Vuonna 2011 esitimme paljon huomioita herättäneen biodiversiteetti-hypoteesin, jonka mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa allergioilta. Vaikka hypoteesin tueksi on merkittävä määrä epidemiologista näyttöä, niin ilmiön taustalla olevia molekyylitason mekanismeja ei kuitenkaan tunneta. Tässä tutkimuksessa tunnistamme keskeiset molekyylimekanismit, joilla elinympäristö vaikuttaa immuunijärjestelmään ja suojaa allergioilta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ndika Joseph
Muut työryhmän jäsenet: Karisola Piia, Fyhrquist Nanna, Ottaman Noora, Ruokolainen Lasse, Haahtela Tari, Sinkko Hanna-Mari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

apulaisprofessori Jon Brommer ja työryhmä (LuHa) 255 000 € Yhteistyö, evoluutio ja luonnonvarojen hallinta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tässä hankkeessa sovelletaan evolutiivista peliteoriaa perinteiseen yhteiskuntatieteelliseen ongelmaan: missä olosuhteissa joukko toimijoita kykenee yhdessä hallinnoimaan luonnonvaroja kestävällä tavalla? Hanke yhdistää valtiotieteen ja ekologian alat, jossa yhdistävä elementti on peliteoria yhteistoimintaa selittävänä mallina: hanke testaa evoluutiobiologian selitysmallien soveltuvuutta yhteiskunnallisen päätöksenteon selittäjänä.
Toisin kuin perinteisessä yhteiskuntatieteessä tai ekologiassa, tässä hankkeessa tarkastelemme näitä kysymyksiä sekä evoluutiobiologian avainkäsitteiden että ihmisyhteisöjen erityispiirteiden valossa. Tutkimusprojektin työryhmä koostuu tutkijoista evoluutiobiologian, valtio-opin, soveltavan luonnonvarahallinnan ja monitieteellisen ympäristötutkimuksen aloilta. Työryhmään haetaan kaksi tohtorikoulutettavaa, joista toinen on valtiotieteen ja toinen evoluutiobiologian osaamisalueelta. Tutkimuksessa hyödynnämme tilastollisia pitkittäisaineistoja suomalaisista yhteisvarantotapauksista. Hankkeen tulokset tekevät uuden avauksen kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen testaamalla systemaattisesti evoluutiobiologian teorioiden selitysarvoa ihmisyhteisöjen ja instituutioiden parissa. Yhteiskuntatieteiden kannalta hankkeen tulokset ovat keskeisiä: ne tuovat keskusteluun uuden näkökulman, avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia ja mahdollistavat olemassa olevien tulosten uudelleentulkinnan.

Hanke on akateemisesti rohkea yritys yhdistää kaksi toisistaan kaukana olevaa tieteenalaa, Hanke on rohkea avaus yhteiskunnallisesti, koska se tavoittelee uutta ymmärrystä oman aikamme suureen kysymykseen: miten me ihmiset voimme yhdessä hallita luontoa ja sen tarjoamia resursseja niin, ettemme samalla tuhoa niitä peruuttamattomasti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Väitöskirjatutkija 1, Väitöskirjatutkija 2
Muut työryhmän jäsenet: Helänterä Heikki, Karell Patrik, Rapeli Lauri, Vuorisalo Timo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KTM Galina Kallio ja työryhmä 58 000 € Näkymätön työ, näkymättömät suhteet – regeneratiivinen maanviljely ja vahvan kestävyyden arvonluonti

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tässä tutkimushankkeessa kartoitamme maanviljelytyön kautta muodostuvia suhteita. Erityisesti olemme kiinnostuneita regeneratiivisten maanviljelykäytäntöjen kautta maahan, eläimiin ja eliöihin, materiaan ja yhteisöön syntyvistä suhteista. Hankkeemme tekee näkyväksi näitä suhteita hyödyntäen määrällistä ja laadullista sekä taiteellista aineistoa. Tutkimalla maatiloilla tehtävää näkymätöntä työtä ja suhteita tuotamme ymmärrystä regeneratiivisten maanviljelykäytäntöjen arvonluonnista. Vaikka perinteisesti maatalouden arvo määrittyy tuotteen kautta markkinoilla, regenerativiisen maanviljelyn kautta tuotetaan myös muunlaista kuin rahallista arvoa, esimerkiksi ekologista tai sosio-kulttuurista. Vahvan kestävyyden näkökulmasta nämä arvot ovat keskeisiä.

Aihe on erityisen tärkeä, sillä maanviljelyn käytännöt ovat täynnä näkymätöntä työtä, jonka arvoa virallisissa lähteissä tai yleisestä diskurssista on vaikea löytää. Tavoitteenamme on suorittaa monimenetelmäinen esitutkimus näkymättömästä työstä ja tämän pohjalta pilotoida ”näkyväksi tekemisen” interaktiivinen media-alusta. Näin tilastollinen, käsitteellinen ja laadullinen tieto sekä taiteellinen ilmaisu nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi ja alttiiksi kokemukselle, keskustelulle sekä jatkotutkimukselle. Näiden tavoitteiden ja tulosten kautta hankkeemme toimii esitutkimuksena laajemman, regeneratiiviseen maanviljelytyöhön keskittyvän monialaisen tutkimusagendan mahdollistamiseksi.

Hankkeemme tuo monimenetelmällisesti ja uudella tavalla esille näkymättömän maanviljelytyön kautta muihin eliölajeihin ja ei-inhimillisiin toimijoihin muodostuvia suhteita pilotoimalla interaktiivisen median. Nostamme keskusteluun paradoxin: kestävän maanviljelyn arvonluonti ei palaudu osaksi taloutta. Emme pelkästään tarjoa tietoa regeneratiivisen maanviljelyn arvonluonnista, vaan osallistamme ihmisiä kokemuksen ja tulkintojen kautta pyrkien luomaan, ei ainoastaan havainnollistamaan, suhteita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Musta Risto, Kallio Galina, Jussi Pyykkönen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Sanna Kivimäki 19 200 € Metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvu Pohjois-Karjalassa 4500-3500 eaa.: toimeentulon, asuinryhmien liikkuvuuden ja sosiaalisen organisaation uudelleenjärjestäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tavoitteeni on kirjoittaa monografiaväitöskirjani tekstiosuus valmiiksi. Väitöskirjani on merkittävä lisä käynnissä olevaan keskusteluun Suomen keskineoliittisen väestöräjähdyksen syistä sekä maanviljelyn ja, laajemmin, neolitisaation alkuvaiheista. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen näkökulma on alueellisesti ja ajallisesti suppea, minkä johdosta tarkasteluun voidaan ottaa usean metsästäjä-keräilijäelämän osa-alueen väliset riippuvuussuhteet. Havaittujen ilmiöiden syiden lisäksi työssä pyritään valottamaan niiden seurauksia tutkituille yhteisöille.
Selvitän työssäni sitä, miten ja milloin metsästäjä-keräilijöiden väestömäärä, pääasialliset pyyntikohteet ja asuinryhmien liikkumisen kaava muuttuivat tutkimusajan kuluessa. Viimeksi mainittu antaa myös viitteitä yhteisön keskusjohtoisuuden ja epätasa-arvon määrästä. Menetelminä ovat tilastolliset analyysit luuaineiston ja asuinpaikkojen asutusvaiheiden pinta-alojen pohjalta sekä arvo-kokoanalyysi.

Arvioin tulosten perusteella vielä toistaiseksi kilpailevia teorioita siitä, mitä Suomen alueella tapahtui tyypillisen kampakeramiikan kauden alussa: saapuiko idästä uutta väestöä vai kasvoiko väkimäärä paikalliselta pohjalta? Testaan kolmen ihmisekologian piiriin kuuluvan strategiamallin voimaa havaittujen ilmiöiden selittämiseksi.

Työ rikkoo rajoja soveltaessaan ihmisekologiaa humanistiseen tutkimukseen. Samalla se ottaa kantaa kysymykseen 'voiko ihmisyhteisöjen toimintaa tulkita eläinten käyttäytymisessä havaittujen säännönmukaisuuksien pohjalta?'

Viime aikoina paljon tutkitun aihepiirin, keskineoliittisen väestönkasvun, kannalta työ on luonteeltaan uutta kokeileva. Se muuttaa näkökulman makrotasolta mikrotasolle, metsästäjä-keräilijäelämän yhden osa-alueen tutkimisesta usean välisiin suhteisiin ja syistä seurauksiin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

dosentti Atte Komonen ja työryhmä 177 000 € Amppari pamppari, mene pois! Ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikat

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

”Ampiaisia on nyt kiusaksi asti” (Aamulehti 24.7.2018), ”Aggressiiviset ampiaiset piinaavat nyt lomalaisia” (Iltalehti 26.7.2018)... Otsikot valtamedioissa kertovat viime kesän polttavasta keskustelunaiheesta. Ampiaiset herättävät pelkoa, osin syystä: ampiaisen pisto on kivulias, ja allergiselle pahimmillaan vaarallinen. Ampiaisiin liittyvillä kielteisillä mielikuvilla on pitkä kulttuurihistoria: ampiainen nähdään loisena ja kiusantekijänä. Ampiaiset ovat kuitenkin elintärkeitä pölyttäjiä ja tuhohyönteisten petoja, mutta niiden ekologiasta tiedetään yllättävän vähän. Ilmastonmuutos on lisännyt ampiaisten määriä ja muuttanut niiden levinneisyyttä. Toislajiset ovat vallanneet pihat ja puutarhat, ja yhteiselon dynamiikkamme on muutoksessa. Tutkimme hankkeessa ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikkoja niin luonnontieteen kuin yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen näkökulmin ja menetelmin.

Ampiaisten ekologiaa tutkimme sekä kannustamalla kansalaistieteeseen että itse kerätyn aineiston avulla. Kansalaisilta pyydämme havaintoja, kokemuksia, näytteitä ja keinoja niin ampiaisten karkottamiseksi kuin niiden kanssa toimeen tulemiseksi. Tarkastelemme media-analyysin ja haastatteluiden avulla, millä tavoin tieto ampiaisten ekologiasta vaikuttaa niihin suhtautumiseen ja minkälaisia rauhanomaisia yhteiselon keinoja voisi olla rakennettavissa. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hanke tuottaa yleistajuista ampiaistietoutta yhteistyössä kansalaisten ja yhteistyötahojen kanssa.

Ampiaiset ja muut hyönteiset ovat ihmiskunnalle elintärkeitä, sillä ne tarjoavat korvaamattomia ekosysteemipalveluita. Samalla ampiaiset koetaan epämiellyttäviksi, haitalliksi tai pelottaviksi. Tutkimuksessamme pureudumme tähän ristiriitaan. Ilmastonmuutoksen myötä yhteiselomme toislajisten kanssa on muutoksessa. Aihe on ajankohtainen ja tutkimustarve akuutti; globaalimuutos näkyy jo lähiluonnossa. Teemme tiivistä luonnontieteen, yhteiskuntatieteen ja kansalaistieteen välistä yhteistyötä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Torniainen Jyrki, Santaoja Minna
Muut työryhmän jäsenet: Komonen Atte

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, dosentti Sonja Koski 92 400 € Yhteistyötä yli lajirajan: hevosen yksilöllisyyttä kunnioittava vuorovaikutus myötätuntoisen ja motivoituneen yhteistyön avaimena

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Ihmisen yhteistyö hevosen kanssa traditionaalisesti määrittyy yksisuuntaisesti, eikä se huomioi hevosen yksilöllisiä ominaisuuksia tai tunnekokemuksia. Tässä hankkeessa tutkin hevosen persoonallisuutta ja sen seurauksia vuorovaikutukselle: fokuksessa on hevosen orientaatio yhteistoimintaan ihmisen kanssa. Samanaikaisesti tarkastelen ihmisen tunnekokemuksia tämän tietoisesti huomioidessa hevosen persoonallisuutta yhteistyön aikana. Tutkimus motivoituu hypoteesista, että lajirajat ylittävä vuorovaikutuskumppanin yksilöllisyyden tiedostaminen on emotionaalisesti palkitsevaa molemmille vuorovaikutuksen osapuolille ja edesauttaa motivoitunutta yhteistyötä tehden siitä sujuvampaa ja tuloksellisempaa. Tutkimus rakentuu näin ajatukselle kahdensuuntaisen myötätunnon ja yhteistoimijuuden positiivisista seurauksista ja siten, laajemmin, mahdollisuudelle, että ihmisen ja eläimen tasa-arvoinen kohtaaminen ja yhdessä toimiminen avartaa maailmaamme koskettamaan ja huomioimaan muut elolliset olennot ympärillämme. Tutkimus myös antaa konkreettisia työkaluja ymmärtää hevosten käyttäytymispiirteitä ja tunnetiloja ja toimia niiden kanssa hevoslähtöisesti. Tutkimus on usean tieteenalan risteyskohdassa: se yhdistää ihmislähtöisen vuorovaikutustutkimuksen, eläinantropologian, käyttäytymistieteen, psykologian, ja eläinlääketieteellisesti orientoituneen hyvinvointitutkimuksen taustaa ja menetelmiä.

Hanke tutkii toislajista vuorovaikutusta: miten eläimen yksilöllisyyttä kunnioittava vuorovaikutus muotoutuu ja muuttaa kummankin toimijan tunnekokemusta ja yhteistoimintaa. Oletuksenani on, että se motivoi molempia vuorovaikutuskumppaneita ja avaa maailmankuvaamme kohti laajennettua, lajirajat ylittävää myötätuntoa. Näkökulma on aidosti kahdensuuntainen: tarkastelen eläimen vaikutusta ihmiseen ja, samanarvoisesti, ihmisen vaikutusta eläimeen tiedostavan yhteistyön kontekstissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, ekofysiologian dos., nisäkkäiden intendentti Thomas Lilley ja työryhmä (Lukiolaiset lepakkotutkijoina) 205 000 € Naapuruussuhteen rakentaminen lepakoihin kansalaistieteen keinoin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Naapuruussuhteen rakentaminen lepakoihin kansalaistieteen keinoin -hankkeessa selvitetään kansalaistieteen menetelmiä hyödyntäen sekä Suomessa tavattavien lepakkolajien esiintyvyyttä ajallisesta ja alueellisesta näkökulmasta että ihmisten suhtatumisesta näihin elintärkeisiin, mutta monelle tuntemattomiin naapureihimme. Lepakot hyödyntävät asumuksinaan ihmisten rakennelmia, kuten taloja, sillanalusia ja vaikkapa kesämökkejä, mutta näistä päiväaikaan piilottelevista naapureistamme ei välttämättä kovin monella ole tietoa. Lepakot ovat mielenkiintoinen ryhmä tutkia ihmisten suhdetta eläimiin, sillä vaikka ne ovat ihmisten kannalta hyödyllisiä eläimiä, asenteet niitä kohtaan ovat usein kielteisiä. Tutkimuksemme kohderyhmänä ovat aikuisuuden kynnyksellä olevat lukiolaiset, joiden asenteita – ja niissä tapahtuvia mahdollisia muutoksia – selvitämme kansalaistiedeprojektiin osallistumisen muodossa. Tutkimme osallistujien suhdetta lepakoihin kahden teknologian avulla: aineistonkeruussa lukiolaiset keräävät lepakoista äänihavaintoja ultraäänilaitteiden avulla ja toisaalta viestivät keskenään ja tutkijoiden kanssa hyödyntäen projektille avattavaa sosiaalisen median kanavaa. Koska lepakot hyödyntävät ihmisen rakennelmia, kaupunkiympäristökin voi tarjota soveliaita elinympäristöjä lepakoille. Toimivan naapuruussuhteen takaamiseksi olisi kuitenkin tärkeää selvittää, missä lepakoita esiintyy ja löytää keinoja vähentää lepakoihin liittyviä kielteisiä mielikuvia ja asenteita.

Lepakoilla on tärkeä rooli ekosysteemeissä mm. hyönteisten massaesiintymien hillitsijänä, mutta ihmisten silmissä nämä ei-inhimilliset, huonosti tunnetut naapurimme näyttäytyvät usein kielteisessä valossa. Ympäristöpsykologiaa ja luonnontieteitä yhdistävä tutkimuksemme pureutuu ongelmaan tuottaen uutta tietoa lepakoiden runsauksista ja esiintymisestä maassamme sekä tutkimukseen osallistuvien nuorten asenteista lepakoita kohtaan ja tämän suhteen rakentumisesta tutkimukseen osallistumisen myötä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lundberg Piia
Muut työryhmän jäsenet: Vainio Annukka, Ojala Ann, Kyheröinen Eeva-Maria, Levanto Tapani

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tutkija Heta Lähdesmäki ja työryhmä 39 200 € Nuorille suunnattu tietokirja "Toisenlainen eläinkirja"

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Toisenlainen eläinkirja on uudenlainen 15–17-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu eläintietokirja. Siinä tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toislajisia eläimiä, joita tärkeydestä huolimatta (tai juuri sen takia) kohdellaan ala-arvoisilla ja sietämättömillä tavoilla. Kirja käsittelee ruuan tehotuotantoa, turkistarhausta, eläinkokeita sekä eläintarhoja ja eläinten viihdekäyttöä.

Kriittisen eläintutkimuksen ja ei-ihmiskeskeisen historiantutkimuksen näkökulmista kirjoitettu teos antaa lukijalleen tietoa suomalaisten eläinsuhteen nurjasta puolesta sekä siitä, kuinka tähän tilanteeseen on päädytty.

Suomalaisen yhteiskunnan eläinsuhteen pimeää puolta on tutkittu paljon esimerkiksi yhteiskuntatieteiden parissa ja varsinkin kotieläintuotannosta on julkaistu tietokirjoja. Olemassa olevat kirjat on kuitenkin suunnattu aikuisille joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Toisenlainen eläinkirja paikkaa kirjatarjonnan aukkoa ollen ensimmäinen suomessa tehty kriittisestä eläintutkimuksesta kumpuava tietokirja nuorille. Kirja on uudenlainen myös, koska siinä historiallistetaan ihmisten ja muiden eläinten suhteita ja eläimiä hyväksikäyttäviä käytänteitä.

Kirjahankkeessa on mukana kaksi ihmistieteellisen eläintutkimuksen tutkijaa ja kuvittaja.

Vaikeiden aiheiden käsittely tekee tietokirjahankkeesta erityisen rohkean avauksen. Tietokirjassa tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toislajisia eläimiä, joita kohdellaan ala-arvoisilla ja sietämättömillä tavoilla. Kirja on rohkea myös, koska se on suunnattu nuorille. Juuri nyt, tässä maailman tilassa, on tärkeää kirjoittaa eläinsuhteen nurjaa puolta käsittelevä kirja nuorille ja kannustaa eläimiä kunnioittavaan elämäntapaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lähdesmäki Heta, Latva Otto, Hypén Tuuli

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

tohtorikoulutettava Anne-Maria Magga 28 800 € Saamelaisten ja poron välinen hallinta siidajärjestelmässä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Miten alkuperäiskansan ja eläinten väliset hallintamallit voivat toimia nykypäivänä kolonialistisessa valtiossa, joka ei tunnusta niiden olemassaoloa? Tämä tutkimus tarkastelee saamelaisen poronhoidon hallintaa siidajärjestelmässä ihmisen ja poron välisen suhteen kautta. Poro on ollut saamen kansan elinehto arktisella alueella vuosituhansien ajan, mutta nykypäivänä saamelainen poronhoito on vakavasti uhattuna Suomessa. Väitöskirjassani tutkin, millainen hallintamalli siida on ja miten suomalainen kolonialismi vaikuttaa siihen. Olen erityisesti kiinnostunut siitä, millaiseen ontologiseen ajatteluun siidajärjestelmä perustuu, millaisia lakeja ja niitä vastaavia käytänteitä siidajärjestelmässä on sekä siitä, mitä ongelmia suomalainen hallinto aiheuttaa saamelaiselle poronhoidolle. Tutkimuksen kohteena on kolme saamelaisyhteisöä eli Kaldoaivin, Käsivarren, ja Näkkälän paliskunnat Pohjois-Suomessa. Tutkimus perustuu täysin alkuperäiskansa- ja saamelaislähtöisiin teorioihin ja metodeihin. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on saamelaisten poronhoitajien oma ajattelu, joka asettuu vuoropuheluun kriittisen alkuperäiskansatutkimuksen kanssa. Tutkimuksen menetelmänä ovat poronhoitajien haastattelut, porojen paimennus metsissä ja tuntureilla sekä omakohtaiset kokemukseni saamelaisena poronhoitajanaisena. Vaikka porohoito on edelleen hyvin merkittävä elinkeino saamelaisille, saamelaisten ja poron välistä yhteiskunnallista elämää ei ole aikaisemmin tutkittu.

Alkuperäiskansojen hallintamallit ovat ihmiset ylittäviä eli eläimillä on niissä toimijuutta. Tässä hankkeessa tutkin ihmisen ja poron välistä hallintaa saamelaisten oman ajattelun pohjalta, poroja paimentamalla sekä hyödyntämällä kokemuksiani saamelaisena poronhoitajanaisena. Tällaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Yhdistämällä saamelaislähtöiset teoriat ja metodit kriittiseen alkuperäiskansatutkimukseen, tutkimukseni haastaa länsimaisia valtio- ja ihmiskeskeisiä käsityksiä hallinnasta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph.D. Sari Mäenpää 9 200 € Koira, merimies ja albatrossi. Artikkeli merimiesten eläinsuhteista 1920-30-lukujen suomalaisissa purjelaivoissa.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessa analysoidaan merimiesten eläinsuhteita 1920–30-lukujen suomalaisissa valtameripurjelaivoissa. Hankkeen tavoitteena on avata laivayhteisön jännitteitä ja dynamiikkaa, erityisesti sitä, mitä merimiesten suhteet eläimiin kertovat laivan sisäisestä hierarkiasta ja miesten keskinäisistä suhteista. Hankkeessa keskitytään kolmeen eläinten keskeiseen tehtävään yhteiskunnassa: seuraeläintehtävään, viihdytys-ja ajanvietetehtävään sekä eläinten käyttöön ravintona.
Tavoitteena on eläinsuhteiden analyysin avulla selvittää, millaisia miesten väliset suhteet olivat hierarkkisessa ja erittäin vanhassa merimiesten muodostamassa laivayhteisössä.
Toinen artikkelin keskeinen teema on muutos. 1900-luvun alussa suomalaisessakin merenkulussa oli käynnissä voimakas teknologinen murros purjelaivoista konekäyttöisiin aluksiin. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä valtameripurjelaivat edustivat jo katoavaa merimieskulttuuria, joihin suhtauduttiin romanttisesti ja nostalgisesti. Erityisesti metsästys ja kalastus valtamerillä liitettiin merimieselämässä purjelaivoihin ja pitkiin merimatkoihin. Saaliseläinten tappaminen myös korosti ruumiillista voimaa ja hegemonisessa maskuliinisuudessa tärkeää sankaristatusta.

Aikaisempaa tutkimusta aiheesta on vähän. Yhdistän kolmea erilaista tieteenalaa, joiden tutkimuskirjallisuuteen perehtymällä pyrin luomaan uusia näkökulmia toisaalta merenkulun ja merimiesten tutkimukseen ja toisaalta ihmisten ja eläinten välisten suhteiden analyysiin. Ensiksi, hanke tarkastelee merimiesten välisiä suhteita maskuliinisuuden tutkimuksen kautta. Toinen kantava näkökulma tulee ihmisten ja eläinten välisten suhteiden tutkimuskentästä, kolmas taas merihistorian tutkimuksesta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Marianne Mäkelin 117 400 € Kuvitellut tulevaisuudet geenieditoinnissa – CRISPR-Cas9 ja ihmisten ja eläinten geenien muokkaamiseen liitetyt odotukset

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Millainen osa yhteiskuntaa on bioteknologia ja miten se muokkaa tapaamme elää yhdessä toisten lajien ja ympäristön kanssa? Väitöstyössä tutkitaan geenien muokkaamiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kahden tapaustutkimuksen kautta. Näistä toinen koskee ihmisen ja toinen eläinten geenien muokkaamista. Tapauksista muodostuu vertaileva asetelma, jonka kautta on mahdollista kysyä, millaisia kysymyksiä geenien muokkaamisen yhteydessä käsitellään, kun kohteena ovat joko ihmiskehot tai eläimet ja kokonaiset ekosysteemit.

Taustalla on uusi, "geenisaksiksikin" kutsuttu CRISPR-Cas9-geenieditointimenetelmä, jonka keksiminen on sekä herättänyt aiemmin esitettyjä että luonut uusia geenien muokkaukseen liitettyjä toiveita ja pelkoja. Valitut tapaukset heijastelevat näitä toiveita ja pelkoja kahdelta taholta: toisaalta ihmisten terveyteen ja toisaalta ekosysteemien muokkaamiseen liittyen .

Teoreettisilta lähtökohdiltaan työ nojaa Nik Brownin ja Mike Michaelin (2003) aloittamaan keskusteluun odotusten sosiologiasta ja Sheila Jasanoffin ja Sang-Hyun Kimin (2015) sosioteknisten imaginaarien käsitteeseen, jota on käytetty sen tarkastelussa, kuinka jaetut käsitykset uusien teknologioiden tuottamasta hyvästä rakentuvat ja ohjaavat politiikkaa.

Tutkimus toteutetaan monipaikkaisena etnografiana. Aineistona ovat menetelmän parissa työskentelevien tutkijoiden haastattelut ja havainnointi sekä mediateksteistä ja lainsäädännöllisistä dokumenteista koostuva tekstiaineisto.

Tutkimus on ensimmäisten joukossa tuottamassa yhteiskuntatieteellistä tietoa geenieditointiin liittyvistä kysymyksistä. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, kun alaa koskeva säätely ja julkinen keskustelu ovat muotoutumassa. Se myös tuo yhteen aiemmin pitkälti erillään käytyjä keskusteluja toisaalta geeniteknologian soveltamisesta lääketieteessä ja toisaalta siihen liittyvistä ekologisista, taloudellisista ja poliittisista kysymyksistä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Marianna Norring ja työryhmä 20 000 € Tietokirjahanke eläinkokeista Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tietokirja antaa kuvan eläinkoetoiminnasta, käytänteistä ja eläinten oloista Suomessa ja Euroopassa helposti ja yksissä kansissa. Keskiössä on kuvata eläinten elämää ja hyvinvointia laboratorio-oloissa ja arvioida sitä miten eläimet itse tilanteet kokevat. Teos antaa kuvan eläinkokeista suhteessa tietoon eläinten hyvinvoinnista ja tekee näkyväksi koe-eläinten käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Työryhmä käyttää apurahan kirjoittajakorvauksiin. Kirjan tavoitteena on avata yhteiskunnallista keskustelua ja edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä.

Koe-eläinten käyttö on monelle kiusallinen aihe ja keskustelu eläinkokeista on painunut näkymättömiin, mistä se pitäisi nostaa esiin, kun ihmisten ja muiden eläinten suhteiden uudelleen arvioimista tehdään koko yhteiskunnassa. Perinteiset tutkimustraditiot säilyttävät asemansa vanhojen rakenteiden ja totunnaisten tapojen vuoksi, vaikka paljon uutta innovatiivista eläimetöntä ja eläinystävällistä tutkimusta on kehitetty.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Hirsjärvi Paula, Uotila Laura

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Rea Peltola ja työryhmä 10 600 € Kielitieteellisiä näkökulmia lajienvälisiin yhteisöihin: ihmisen ja toislajisen eläimen vuorovaikutus, kielioppi ja teksti

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeen tavoitteena on osoittaa, että hienosyisen kielen analyysin avulla voidaan tunnistaa lajienvälisten suhteiden vastavuoroisuus. Hankkeessa valmistellaan kaksi julkaisua, joista ensimmäinen on suomenkielinen tieteellinen artikkelikokoelma ja toinen on englanninkielinen yhteisartikkeli vertaisarvioituun kansainväliseen tieteelliseen aikakauslehteen. Hanke koostuu työryhmän jäsenten yksittäistutkimuksista, jotka yhdistelevät erilaisia teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja: (1) Ihmisen ja toislajisen eläimen kielellinen ja kehollinen vuorovaikutus vastavuoroisten sosiaalisten toimintojen sekä ihmisten eläimistä käyttämän kielen näkökulmista. (2) Lajienvälisen yhteisöllisyyden ilmeneminen kieliopin rakenteissa sekä niiden tuottamissa luokitteluissa ja käsitteistyksissä. (3) Lajienvälisten ilmiöiden kielentäminen erilaisissa tekstiaineistoissa: tekstit ilmentävät yksittäisten kielellisten piirteiden vuorovaikutusta, jolloin sanojen ja rakenteiden moni-ilmeisyys nousee esiin. Valittujen näkökulmien tarkoituksena on tuoda sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen rakenteiden tutkimus vahvemmin mukaan keskusteluun lajienvälisten suhteiden kirjosta. Lajienvälistä yhteisöllisyyttä ylläpitävää kieltä tutkimalla voidaan lisätä tietoisuutta kulttuurisesti rakennetuista elollisia erottavista ja arvottavista rajoista ja toisaalta muiden elollisten kanssa jaetuiksi koetuista intresseistä, jotka ohjaavat suhdettamme toislajisiin.

Hankkeessa humanistinen eläintutkimus ulotetaan keskustelun ja kieliopin tutkimuksen alueelle. Kielen merkitys lajienvälisen suhteen jäsennyksessä on jo tunnustettu eri eläintutkimuksen aloilla. Kielitieteen näkyvyys tällä tieteidenvälisellä kentällä on kuitenkin toistaiseksi vähäistä, diskurssianalyysiä lukuun ottamatta. Vuorovaikutuksen ja kielen rakenteiden analyysi lisää ymmärrystämme siitä, miten lajienväliset yhteisöt rakentuvat ja miksi ne ovat myös ihmisille elintärkeitä.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Jääskeläinen Anni, Laitinen Lea, Peltola Rea, Simonen Mika, Vihelmaa Ella

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteen tohtori, tutkija, opettaja Jani Pulkki 139 400 € Ekososiaalisen kasvatusfilosofian luonnos

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Ekososiaalinen sivistys on tullut peruskoulumme opetussuunnitelmaan tavoittelemaan muutosta ekologisesti kestämättömään elämäntapaamme. Ajatus on tärkeä, mutta vielä liian vähän tutkittu. Miten ekososiaaliset ajatukset asettuvat kasvatuksen kysymysten yhteyksiin? Millaisia filosofisia ajattelutapoja meidän tulisi edistää, ylläpitää, jotta voisimme parhaiten kasvattaa ihmisiä, joille muut eliö- ja eläinlajit ovat aidosti naapureita? Tällaisten kysymysten ajattelu on saatettu alkuunsa 2000-luvulla ja aiemminkin. Mutta akateeminen kasvatusfilosofia ei vielä ole ekososiaalisesti valistunutta. Tämän tutkimuksen perusidea on luoda synteesi kasvatuksen filosofian opetuksessa käytettävästä filosofisesta aineksesta sekä ekososiaalisesta ajattelusta. Hanke luo hahmotelman kasvatuksen filosofisista kysymyksistä ekososiaalisesta näkökulmasta, jonka ajatuksena on laajentaa käsityksiämme sosiaalisuudesta, elämästä, yhteisöstä, moraalista ja taloudestakin kaikkia elollisia olentoja koskevaksi. Ekososiaalinen ajattelu antaa mahdollisuuksia uudelleenhahmotella ja -tulkita kasvatuksen filosofista perustaa tavalla, jota voidaan kutsua elämäkeskeiseksi. Tällaiselle elämäkeskeiselle kasvatusfilosofialle on tarvetta ainakin opettajankoulutuksessa, kasvatustieteellisessä tutkimuksessa, opetussuunnitelmatyössä sekä yleisessä kulttuurin muuttamisessa. Mitä näyttäisi kasvatusfilosofia, joka olisi suunnattu kaiken elämän kukoistamiseen?

Kasvatuksen filosofisten kysymysten jäsentäminen uudella ekososiaalisella tavalla vaatii rohkeutta tehdä epäsovinnaisia valintoja. Millainen kasvatusfilosofia lopulta edistää elämää ja mikä kumpuaa enemmän akateemisen kilpailun turhamaisuuksista ja länsimaisen kulttuurin itsestään selvyyksistä? Nyt akateemisia koulukuntariitoja tärkeämpää on ekologinen suunnanmuutos sekä rohkea kasvatusfilosofian uudelleenjäsentäminen sekä -käsitteellistäminen elämää edistävällä tavalla.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Jyrki Pöysä ja työryhmä (Takaisin kohti lajienvälisyyttä (TAKOLA)) 326 600 € Takaisin kohti lajienvälisyyttä - suullisen kansanperinteen, muistitiedon ja populaarikulttuurin posthumanistiset tulkinnat

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessa tarkastellaan ihmisen ja luonnon suhdetta folkloristisen tutkimusperinteen tarjoamin välinein ja aineistoin. Hankkeen julkaisut koostuvat tieteellisista artikkeleista, radioitavista ääniteoksista ja niitä taustoittavista opintopaketeistä, joihin kootaan teoksen tematiikkaa syventävää aineistoa kouluopetusta yms. varten. Päätutkimuskysymyksenä on arkaaisen luontosuhteen muuttuminen teollistumisen myötä nykyajan nostalgiseksi, kriittiseksi tai välinpitämättömäksi luontosuhteeksi. Suomalaisen kulttuurin arkaaisinta kerrostumaa kuvaa arkistoihin tallennetty folklore, jonka tulkinta posthumanistisessa kehyksessä antaa mahdollisuuden folklorististen näkökulmien uudistamiseen (esimerkkinä uusin kansainvälinen uskomustarinoiden tutkimus). Muuttuvaa luontosuhdetta kuvaa arkistoihin ammattikuntaperinteenä tallennetty muistitieto, jota tulkitaan lähiluennan ja mikrohistorian keinoin. Nykyihmisen luontosuhteen kuvauksena tarkastellaan populaarikulttuurin dystooppista kuvastoa ja aikalaishistoriaa kuvaavia kokemuskuvauksia, esimerkiksi narratiiveja tuotantotiloilta. Uusien lähdeaineistojen, tulkintatapojen ja uudenlaisen raportointitavan (äänikuvaelmat) avulla herätellään suomalaisten kiinnostusta tutustua oman luontosuhteensa perustaan muistaen samalla, että suomalaisuutta ei voi ymmärtää ilman kansainvälistä kontekstia.

Hankkeen tuotoksena syntyvät ääniteokset ja tutkimustekstit mahdollistavat suomalaisten varhaiskantaisen ympäristösuhteen syvällisemmän ymmärtämisen ja lisäävät mahdollisuuksia havaita myös tässä päivässä merkkejä ympäristöeettisestä, lajienvälisestä ajattelusta. Näin tutkimus voi toimia eheyttävänä voimavarana sekä tutkijoille itselleen että kumota laajemminkin ympäristöuhkien lamauttavia vaikutuksia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Seppä Tiina, Pöysä Jyrki, Kaarlenkaski Taija, Nuorempi tutkija NN, ei väitellyt, Kansainvälinen tutkija, NN, Kansainvälinen tutkija, NN

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, professori Pauliina Raento 125 800 € Hevoset ihmisineen: työ, toimijuus ja oppiminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Toimijuus on hybridistä eikä se edellytä tarkoituksellisuutta tai sanallista viestintää. Hevonen on aktiivinen kokemusten ja tiedon tuottaja ja käyttäjä. Sen ihmis- ja muiden suhteiden, imagon ja yhteiskunnallisen aseman ytimessä ovat työ, toimijuus ja oppiminen. Niitä tutkitaan autoetnografisesti, etnografisesti ja visuaalisin menetelmin. Aikaisemmin ihmisten näkökulmasta tulkittuja aineistoja katsotaan hevosen näkökulmasta. Raviurheilijoiden ja hevostyön ammattilaisten kokemukset, taloudellisesti tavoitteellinen oppiminen ja kisällityö laajentavat keskustelua hevosten ja ihmisten suhteesta. Valokuvat ja muistitieto jatkosodasta vievät eläintutkimusta sen oman piirin ulkopuolelle. Hanke vahvistaa teoreettista ja metodologista yhteyttä yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen eläintutkimuksen, maantieteen, antropologian ja monitieteisen työn, toimijuuden ja oppimisen tutkimuksen välillä. Tulokset lujittavat eläintutkimuksen teoreettista perustaa ja uskottavuutta sekä kehittävät visuaalista metodologiaa ja (auto)etnografiaa. Toteutus haastaa tavat hankkia ja jakaa tietoa ja osallistaa keskusteluun tiedetyöstä, asiantuntijuudesta, tutkimuksen vaikuttavuudesta ja vallitsevista asetelmista, jotka vaikeuttavat tiedon kulkua. Tulokset voivat tukea hevosalan koulutusta, tutkimustiedon soveltamista, hevosen hyvinvointia ja työturvallisuutta. Nelivuotisen hankkeen tuloksista kerrotaan suomeksi ja englanniksi mediassa, esitelmissä ja vertaisarvioiduissa tutkimusjulkaisuissa.

Hanke
+ haastaa valtavirta-ajattelun relevantissa tutkimuksessa ja käytännön työssä
+ haastaa tieteellisen tiedon hankinnan, raportoinnin ja käytön tapoja
+ nostaa hevosen näkökulman ihmisen edelle ainutkertaisen aineiston tulkinnassa
+ osallistaa kilpahevoset, raviammattilaiset ja miehet ratsujen, harrastajien ja naisten hallitsemaan keskusteluun
+ yhdistää tutkijan, hevosalan toimijan ja journalistisen kirjoittajan roolit autoetnografisesti
+ ravistelee ennakkoluuloja ja kuplautumista

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Vanhempi tutkija Toni Ryynänen ja työryhmä 256 700 € Viljelty liha eläinten jälkeisessä biotaloudessa - ihmisten ja tuotantoeläinten muuttuvat suhteet (Cultured meat in post-animal bioeconomy – changing relationships between humans and farmed animals)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessa tarkastellaan ihmisten ja tuotantoeläinten muuttuvia suhteita, kun tulevaisuuden ruokajärjestelmien innovaatiot muuttavat globaalisti ruoan tuotantoa. Kiinnostuksen kohteena on eläintenjälkeinen biotalous, jossa solumaatalouden tuotteiden (mm. viljelty liha) suosio johtaa radikaaleihin muutoksiin ruoantuotantojärjestelmissä. Toteutuessaan eläintenjälkeinen biotalous muuttaa perustavanlaatuisilla tavoilla ihmisten ja tuotantoeläinten välisiä suhteita. Tutkimuskysymykset liittyvät ruoantuotannon muuttuviin muotoihin, tuotantoeläinten muuttuviin tehtäviin ja niiden yhteiskunnallisiin merkityksiin yksilön, ryhmien, organisaatioiden ja ruokajärjestelmien tasoilla sekä näistä tekijöistä johtuviin muutoksiin ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa. Hankkeessa yhdistetään luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusotteita sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Näistä keskeisimmät ovat kirjallisuustarkastelut, teknologian ja tulevaisuuden visioiden arvioinnit, skenaariot, ympäristövaikutusten mallintaminen sekä asiantuntija- ja kuluttajahaastattelut. Tulokset selventävät, kuinka solumaatalouden teknologisiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät lupaukset muuttavat ihmisten ja tuotantoeläinten suhteita, millainen asema tuotantoeläimille osoitetaan ja miten niihin liitetyt merkitykset muuttuvat eläintenjälkeisessä biotaloudessa: kuinka ihmisten ja tuotantoeläinten suhteet jäsentyvät uudenlaiseen toimintalogiikkaan perustuvissa tulevaisuuden ruokajärjestelmissä.

Hankkeessa tutkitaan ensimmäistä kertaa Suomessa eläintenjälkeiseen biotalouteen liittyviä tekijöitä solumaatalouden ja sen tuotteiden yhteydessä. Uusi talouden muoto ravistelee toteutuessaan radikaalisti globaaleja ruokajärjestelmiä ja tuotantotapoja. Se muuttaa myös ihmisten ja tuotantoeläinten suhteita, sillä eläintenjälkeisessä biotaloudessa tuotetaan eläintuotteita ilman eläimiä. Ilmiöön liittyy eri näkökulmista tarkasteltuna tuntemattomia ja ennakoimattomiakin mahdollisuuksia ja haasteita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: NN, NN
Muut työryhmän jäsenet: Ryynänen Toni, Tuomisto Hanna, Hyyryläinen Torsti, Heinonen Visa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhDm, Dos Salla Sariola ja työryhmä (MICROBIAL LIVES: PRACTICES OF NEW HUMAN-MICROBIAL CULTURES) 421 000 € Microbial Lives: Practices of New Human-Microbial Cultures

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Mikrobit löydettiin jo 130 vuotta sitten, mutta niiden merkitys ihmiskunnan terveyttä edistävänä ja vastustuskykyä ylläpitävänä naapuriyhteisönä on vasta äskettäin tunnistettu. Aiemmasta tiedosta poiketen modernien yhteiskuntien pyrkimys päästä eroon mikrobeista saattaakin olla terveydelle haitaksi. Toisaalta mikrobien monimutkaisten ja muuttuvien vaikutusten ymmärtäminen on elintärkeää myös, sillä lisääntyvä antibioottiresistenssi (AMR) uhkaa ihmis- ja eläinkuntaa. Yhteiskuntatieteellistä mikrobien tutkimusta tarvitaan, koska sekä resistenssi että ylipuhtaus ovat seurausta tavoistamme elää mikrobien kanssa. Lisääntynyt kiinnostus hyvinvoinnin mahdollistavaan naapuruuteen mikrobien kanssa nostaa esille uusia sosiaalitieteellisiä tutkimuskysymyksiä.

Projekti tarkastelee mikrobeja ei-inhimillisinä toimijoina kehittäen ainutlaatuisia, monitieteellisiä käsitteitä uudenlaisten ihmisten ja mikrobien yhteiselämän muotojen tutkimukseen. Projektin viisi osatutkimusta tarkastelevat näitä kolmen pääteeman kautta hyödyntäen laadullisia, tilastollisia ja filosofisia menetelmiä. Rinnakkaiseloa, mikrobien hallinnan keinoja sekä uusia eettisiä kysymyksiä käsitellään myös hankkeeseen liittyvissä taiteellisissa ja tieteellisissä työpajoissa. Hankkeen tavoitteena on uuden, kansainvälisessä ja kansallisessa terveyspolitikassa hyödynnettävän tiedon kanavointi terveyspolitiikkaan, eläintenhoitoon ja lääketieteelliseen tutkimukseen, sekä hapatusperinteiden aktivoiminen.

Projekti tarkastelee sosiaalitieteiden aiemmin sivuuttamia mikrobeja sosiaalisina toimijoina. Viisi yhteenkietoutunutta alaprojektia luo rohkeasti uutta kansainvälistä kenttää ihmisten ja mikrobien naapuruussuhteiden tutkimukselle. Teoreettisen uudistamisen lisäksi monitieteinen tutkimusryhmä hyödyntää taiteen, tieteen ja kansanperinteen rajapintoja, edistääkseen uutta, monilajista ymmärrystä terveydestä, ja tuoden tietoa ihmis-mikrobikulttuurien muutoksesta eri toimijoiden käyttöön.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Saarenketo Jenni, Sudenkaarne Tiia, Vaittinen Tiina, Cañada Jose, Nurmi Johanna
Muut työryhmän jäsenet: Sariola Salla

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher Barnali Sarkar 107 200 € Humans as Not So Humans: Human–Nonhuman Cross-Cultural Interrelations in the Contemporary Novel

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

This study locates human–nonhuman interrelations at the intersection of social transformation and the dynamics of dualism between humans and nonhumans in cross-cultural contexts. The study aims to explore the way human-nonhuman interdependence or lack of it affects human identity in relation to six contemporary novels from India, Finland, and the Unites States, namely Arundhati Roy’s "The Ministry of Utmost Happiness" (2017), Indra Sinha’s "Animal’s People" (2007), Emmi Itäranta’s "Memory of Water" (2012), Risto Isomäki’s "The Sands of Sarasvati" (2005), J. L. Morin’s "Nature’s Confession" (2015), and Barbara Kingsolver’s "Flight Behavior" (2012). Therefore, the research reappraises such dualist paradigms that have not only branded nonhumans as Others but also contributed to the formation of human identity in separation from nature/nonhumans. In so doing, the research employs six cross-disciplinary theoretical frameworks such as human–animal studies, disability and animal rights studies, transactional bioregionalism, material ecocriticism, ecological citizenship, and posthuman ecocriticism. By offering an ecocritical analysis of human–nonhuman interdependence as represented in these novels, the research aims to engage in a dialectic involving a number of interrelated factors such as cultural diversity, social change and cultural identity.

1. The research is methodologically bold as it experiments with cross-disciplinary theoretical frameworks such as combining disability studies with animal-rights activism and ecological citizenship with cultural studies, among others.
2. The research is challenging as it explicates various dimensions of human–nonhuman encounters, such as between human and animal, human and living organism, human and nature, and human and machine in the literary texts that have received little critical attention

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Research Fellow Laura Siragusa ja työryhmä (NORMAL (In the NORth Language MAtters)) 175 000 € A tangible heritage: Vepsian language and non-human agencies to co-construct a northern environment

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Marking a strict separation between ways of speaking and communicating, and the environment does not match indigenous ontologies in the circumpolar region, where the boundaries between the two usually blur. NORMAL allows us to explore the complex relations between ways of speaking in the heritage language, non-verbal communication, non-human agencies, and links to a northern environment, which in this case is the boreal forest.
We do not reproduce a separation between language and the environment, supported by the Cartesian separation between mind and body, competence and performance, langue and parole, and the more recent tangible and intangible heritage by UNESCO. Rather, we embrace an approach on co-creation, shared space, and dwelling, with the aim to reconcile the separation between humans and the environment. We add language to the equation. We study how verbal art and non-verbal communication can result from the union of human and non-human agencies and have very tangible and material consequences on the environment and other beings.
The case study for NORMAL is Vepsian, an indigenous minority language, as it is used in forested areas in Northwest Russia. Vepsian villagers have developed ways of speaking in relation to the environment and both human and non-human beings living there. Preliminary work has shown that Vepsian villagers use folkloric genres, such as the spells, to prompt changes in the environment, and to relate to human and non-human beings.

Is language an intangible heritage? Perception of language as an immaterial, ethereal, intangible entity, which conducts a separate life from the material world has been a dominant metaphor, despite the work of linguistic anthropologists, who report a more fluid and creative account of language.
NORMAL investigate to what extent a fluid and relational conceptualization of language also has also very tangible properties and results from the conjoin of human and non-human agencies.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Siragusa Laura, Zhukova Olga Yurevna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori (biodiversiteettitutkimus) Ilari Sääksjärvi ja työryhmä (Arkeobiologia 2020) 147 100 € Muinaiset ja nykyiset eliönaapurimme, tapaus Seili

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tarkastelemme, miten ihmisen eliönaapurusto sekä ihmisen ja muiden eliöiden välinen vuorovaikutus ja ihmisen luontosuhde ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Mitä luonto antoi ja mitä se otti eri vuosisatoina erilaisissa yhteisöissä, mitä se on niille merkinnyt ja miten ihminen on sitä muokannut? Mikä on tilanne tänään ja miten se vaikuttaa suhtautumiseemme luonnon köyhtymiseen? Rakennamme kokonaiskuvan ympäristöstä (”muinaisista eliönaapuruuksista”) ja ihmisestä osana sitä hyödyntäen arkeologisia, biologisia ja historiantutkimuksellisia menetelmiä. Hanke toteutetaan tapaustutkimuksena Seilin saarella. Saaren monivaiheinen historia 1500-luvulta lähtien, siellä eläneet eri yhteisöt sekä tarkkaan analysoitu tai analysoitavissa oleva eliöstö eri aikoina mahdollistavat aiheen rikkaan käsittelyn ja tulosten yleistämisen muuallekin. Tutkimusmenetelmiä ja –tuloksia yhdistetään osallistavasti, tieteen ja taiteen rajapintaa hyödyntäen. Työryhmän arkeobiologinen asiantuntemus on poikkeuksellisen laaja, ja historiantutkimuksen avulla selvitetään saarella asuneiden ihmisten luontosuhdetta. Historiantutkimuksen lähteinä ovat arkistoaineistot, kirjallisuus ja taide. Tuloksista viestitään tiedeyhteisössä sekä suurelle yleisölle, mm. arkeologisten kaivausten yhteydessä järjestettävillä yleisöpäivillä sekä työpajoissa. Seiliin ja Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan pystytettävät näyttelyt tavoittavat vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Hanke alkaa vuoden 2019 alussa ja kestää 3 vuotta.

Tieteellinen tai taiteellinen sisältö tuottavat aineistoa yhteistyössä ja toinen toisilleen – taide ja yleisö ovat myös tutkimuksen lähde, eivät vain tapa viestiä tai viestinnän kohde. Hanke yhdistää marginaalisia tutkimusaloja, joiden menetelmillä saadaan uutta tietoa Seilin historiasta, ympäristöstä ja muutoksista eri aikoina. Näin monipuolinen arkeobiologisten menetelmien käyttö on poikkeuksellista. Myös luonnontieteellisen ja historiallisen tutkimuksen yhdistäminen näin laajasti on uutta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lähdesmäki Heta, , Lempiäinen-Avci Mia, Hopkins Tapani, Rönkä Mia
Muut työryhmän jäsenet: Saarto Annika, Sääksjärvi Ilari, Linna Ari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Eeva-Stiina Tuittila ja työryhmä 211 000 € Puut lähellämme - Poikkitieteellinen tutkimus ihmisten puusuhteista ja puiden merkityksistä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Ihmisten suhde yksittäisiin puihin nousee uutiseksi, kun tärkeän puun kaatamista tai kuolemaa surraan. Puut ovat niidenkin ihmisten naapureita, joille metsät ovat tavoittamattomissa. Vaikka puiden ja ihmisten suhteet pitäisi huomioida yhdyskuntasuunnittelussa, tutkimustieto aiheesta puuttuu.

Ihmisten ominaisuudet voivat vaikuttaa puusuhteeseen, ja siihen, mitkä ominaisuudet puussa koetaan läheisinä. Puiden ja ihmisten ominaisuuksien korrelaatiot ovat luonnontieteilijöiden työkenttää, mutta puihin liitettyjen merkitysten ja kielikuvien tutkimiseen tarvitaan humanistisia menetelmiä. Taiteen tavoitettavissa ovat puita kohtaan tunnettu empatia ja tunteiden projisointi. Tätä moniaistista ja mutkikasta ilmiötä on siksi tutkittava näiden alojen yhteistyössä.

Lähestymme aihetta kontrastein: vertaamme maaseutuja ja kaupunkeja, sekä Suomea Hollantiin. Aineistomme pohjautuu YLE:n kampanjaan, jossa kerätään kuvia ja tarinoita tärkeistä puista. Täydennämme sen aineistoa kyselylomakkeen ja kirjallisuusanalyysin avulla. Valitsemme ihmis-puu-pareja kohtaamisiin tutkijakoulutettavan, ekologin, kirjallisuudentutkijan ja taiteilijan kanssa.

Hankkeessa selvitämme, miten ihmisten ja puiden suhteet liittyvät yksilöiden ominaisuuksiin, ja millaisia merkityksiä ja tunteita puihin liitetään. Hankkeessa yhdistämme tieteitä ja taidetta tehdäksemme näkyväksi ihmisten puihin liittämiä merkityksiä kestävän metsäsuhteen tueksi. Lisäksi analysoimme suomalaista puusuhdetta kansainvälisessä kontekstissa.

Haluamme tulevaisuuden, jonka yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan merkitykset ja tunteet, joita ihmiset liittävät elolliseen ja elottomaan ympäristöönsä. Ylitämme tieteen ja taiteen rajoja etsiessämme tapoja, joilla tehdä näkyväksi ja analysoida ihmisten ja elollisten ei-ihmisnaapureiden suhteita. Näitä ovat paitsi mitattavat ominaisuudet ja niiden korrelaatiot, myös tunteet, aistikokemukset ja merkitykset. Tutkimme ensimmäistä kertaa suomalaista puusuhdetta osana kansainvälistä jatkumoa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Korrensalo Aino, Lummaa Karoliina, Hamm Kalle, Aarni Olli, Piippo Sakari, Ainala Lauri, Keko Hermanni, N N
Muut työryhmän jäsenet: Tuittila Eeva-Stiina, Limpens Juul, Rojola Lea

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, professori Miira Tuominen ja työryhmä (Ihmisen kumppanit ja naapurit) 513 200 € Ihmisen naapurit ja kumppanit: Muunlajisten eläinten luonne ja asema antiikin ja keskiajan filosofiassa, kirjallisuudessa ja kulttuuriperinteessä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Muunlajisten eläinten moraalinen asema on ollut filosofisessa keskustelussa kasvavan kiinnostuksen kohteena neljän viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykytutkimuksessa kuitenkin aiheen historiallista käsittelyä vähätellään sen puutteellisen tuntemuksen vuoksi. Hankkemme tieteellisenä päätavoitteena on korjata tämä puute kansainvälisen yhteismonografian ja suomenkielisen tietokirjan keinoin. Lisäksi hankkeen tieteellisenä tuloksena on klassikkosuomennos (Porfyrioksen elävien vahingoittamista vastaan laajalla johdantoesseellä).

Hankeen taiteellisena tavoitteena on hankkeemme tuloksista inspiraationsa ammentava näyttely, jossa taiteilija luo oman tulkintansa ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta. Toisaalta taiteilijajäsenemme myös kuvittaa tutkimuksemme tuloksia ja kirjoittaa koko prosessista taiteellisen, julkiseen muotoon muokattavan päiväkirjan.

Hanke haastaa ja uudistaa käsitystämme siitä, miten ihmisen ja eläimen välinen suhde on mielletty ja miten ihmisen ja eläimen välinen vastakkainasettelu on syntynyt. Hanke myös yhdistää uudella tavalla filosofista ja kirjallista aineistoa tutkimushankkeen sisällä. Toisaalta se sisältää kiinteänä osanaan taiteellisen kontribuution, jossa ihmisen ja eläimen suhdetta lähestytään ei-sanallisin keinoin. Tämä on olennaista, koska ihmisen ja eläimen välistä eroa on usein etsitty juuri kielellisyydestä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tuominen Miira, Kaski Liisa, Mattila Janne, Toivanen Juhana, Korhonen Tua, Line Philip, Khodapanah Behnam, Volaric Tinka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti