Vuosittainen apurahahaku: Tieteen arvioijaprofiilit (8.12.2017)

Selaa arkistoa

Fil. maist. (arkeologi) Ilari Aalto ja työryhmä24.000 €Suomen arkeologiaa ja muinaisjäännöksiä esittelevä lasten tietokirja

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Suomen muinaisjäännöksiä esittelevä lastenkirjan tarkoitus on tuoda runsaan kuvituksen avulla arkeologiset löydöt ja Suomen vanhempi historia kiinnostavalla tavalla kohdeyleisölle, joka jää usein arkeologisen tiedonvälityksen katveeseen.

Kirjahankkeen tarkoitus on eri-ikäisten muinaisjäännösten kautta avata kerros kerrokselta Suomen varhaisempaa historiaa nuorille lukijoille. Kirjassa tutustutaan muun muassa kalliomaalauksiin, kuppikiviin, linnanraunioihin ja laivanhylkyihin ja näytetään, mitä unohdettuja aikakerroksia piilee vanhan kaupungin katujen alla.

Kohteita on tarkoitus esitellä suurina ja yksityiskohtaisina kuvina, jotka avautuvat helposti lukijalle ja nostavat esiin esiteltyjen paikkojen monikerroksellisuutta. Samalla kirja johdattaa lukijan pohtimaan, mistä suomalaiset ovat tulleet ja mitä yhteistä meillä on satoja tai tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten kanssa.

Suomalaisia, arkeologiaa käsitteleviä lastenkirjoja on tehty äärimmäisen vähän, eikä muinaisjäännöksiin keskittyviä lastenkirjoja ole vielä yhtäkään. Kirjan lähestymistapa on avarakatseinen, ja kirja sisältää vaikeitakin teemoja, kuten sota.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elina Helkala, Ilari Aalto

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT Elisa Aaltola ja työryhmä (Kriittisen eläintutkimuksen verkosto)14.800 €Kriittisen eläintutkimuksen verkosto – yhteiskunnallisen eläinkeskustelun syventäminen tutkimuspohjaisten näkökulmien avulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto on perustettu vuonna 2017. Kriittinen eläintutkimus on voimakkaasti kasvava, monitieteinen tutkimusalue, joka kokoaa yhteen yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden ja taiteen alojen tutkijoita. Haetun ponnistusrahan avulla tuetaan verkoston toiminnan käynnistämistä, edistetään tutkimusalan kansainvälistymistä ja lisätään sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ennen kaikkea tavoitteena on lisätä eläintutkijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun eläinten käytöstä ja syventää näin tämän keskustelun luonnetta ja tuoda siihen uudenlaisia avauksia. Pohjustamme myöhempää kriittisen eläintutkimuksen ajatuspajan perustamista.
Verkoston monitieteisessä työryhmässä on kuusi tutkijaa: Elisa Aaltola, Salla Tuomivaara, Saara Kupsala, Annika Lonkila, Pinja Mustajoki, Kuura Irni ja Birgitta Wahlberg. Lisäksi työryhmän taiteiden asiantuntijana toimii kirjailija, teatterintekijä Laura Gustafsson.
Verkoston tavoitteena on:
1. Edistää kriittisten eläintutkijoiden verkostoitumista ja yhteisten tutkimushankkeiden kehittämistä tapaamisten ja työpajojen avulla. Lisäksi aktivoidaan suomalaisten eläintutkijoiden yhteyksiä muiden maiden vastaaviin verkostoihin ja vahvistetaan yhteistyötä taiteen kentän kanssa.
2. Edistää kriittisen eläintutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa blogin perustamisen, yleisöseminaarin järjestämisen, sosiaalisen median näkyvyyden ja julkaisujen edistämisen avulla.

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto edistää vallitsevia eläinten kohtelun muotoja kyseenalaistavaa akateemista tutkimusta. Kriittisessä eläintutkimuksessa uskalletaan tarttua jännitteiseen kysymykseen eläinten oikeuksista. Eläinten käyttöön liittyy kulttuuriimme syvälle juurtuneita uskomuksia ja normeja, joiden haastaminen vaatii rohkeutta. Tutkimusalueella tehdään uusia rohkeita avauksia siitä, miten ihmisten ja eläinten väliset suhteet tulisi järjestää toisin.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Annika Lonkila, Birgitta Wahlberg, Laura Gustafsson, Pinja Mustajoki, Saara Kupsala, Salla Tuomivaara, Kuura Irni

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc International Politics Hinni Aarninsalo 87.600 €The Politicization of Anti-Homosexuality Discourse in East Africa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tarkastelen tutkimuksessani homoseksuaalisuuden vastaista diskurssia poliittisena välineenä. Keskityn Itä-Afrikkaan, missä homoseksuaalisuus on viime vuosina politisoitunut merkittävästi. Sinänsä marginaaliselta näyttävän diskurssin voi ajatella ilmentävän laajempia kansainvälisen politiikan jakolinjoja, mutta tämä näkökulma on jäänyt tutkimuksessa liian vähälle huomiolle. Tarkastelen tilannetta kolmessa Itä-Afrikan maassa ja kysyn mikä rooli homoseksuaalisuuden vastaisella diskurssilla on Ugandan, Kenian sekä Ruandan kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Analysoin diskurssin merkityksiä poliittisten intressien ja -identiteettien rakentumisen näkökulmista, keskittyen kansainvälisen talouspolitiikan ja panafrikkalaisen uuskolonialismin vastaisuuden vaikutuksiin. Tutkimus liittyy kahteen akateemiseen keskusteluun: yhtäältä se jatkaa niiden queer-tutkimuksen alalla toteutettujen tutkimusten perinnettä, jotka tarkastelevat homoseksuaalisuuden puolustamisen tai vastustamisen valjastamista laajempiin poliittisiin tarkoitusperiin; toisaalta taas se on osa kansainvälisen politiikan ja postkolonialismin alalla käytyä keskustelua länsimaisen hegemonian vastaisista diskursseista. Tutkimusaineisto koostuu sekä talouspoliittisesta datasta että paikallisten kansalaisyhteiskunnan ja valtion edustajien haastatteluista, joita kerään arkistoista ja toteutan paikan päällä Itä-Afrikassa. Metodina käytän diskurssianalyysia, joka pohjautuu jälkimarxilaiseen diskurssiteoriaan.

Väitöskirjani yhdistelee rohkeasti queer-tutkimusta kansainvälisen- ja Afrikan politiikan tutkimukseen ja ammentaa myös muista tieteenaloista. Ajankohtainen tutkimus tuo esiin, miksi marginaaliselta näyttävää homoseksuaalisuuden vastaista diskurssia ei voida erottaa laajemmista kansainvälisen politiikan ja –talouden ristiriidoista. Väitöskirja tuottaa uutta tulkintaa koskien mm. sitä miksi juuri tämä diskurssi ilmentää länsimaisen hegemonian vastaisuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher Zain Ul Abdin 89.500 €Migration for whose benefit? Pakistani and Indian migrant communities’ remittance sending behavior and integration in Finland and Sweden

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The aim of this doctoral research is to explore contemporary migration and remittance sending behaviors and their impacts on socio-professional integration of migrants from Pakistan and India in Finland and Sweden. The research assumes that distinct groups of migrants carry dissimilar cultural obligations upon migration, which emphasizes the need to compare migrants from different places of origin. As for the integration process, it is argued that acquiring a job to earn and send money back home promotes initial integration but minimizes consumption and the search for support from various compatriots tends to weaken the integration process in the long run. Migrants pushed by stronger obligations to remit spend a fairly longer time doing odd jobs than those with mild compulsions. Not pushed to work longer hours in unskilled jobs, the latter can dedicate more time to finishing their University degrees, learning the language, and eventually turn out to become an entrepreneur or acquire a professional job. The empirical data collection entails participant observations and semi-structured interviews in Malmö and Stockholm in Sweden and Helsinki and Turku in Finland. The primary foci of this research are those migrants who entered on a student visa.

This multidisciplinary research addresses an understudied aspect of migrant behaviour, both in Finland and in neighbouring Sweden, namely the relationship between remittance sending and migrant integration. The study asks, who really benefits from migration. Is it the migrant himself/herself or the relatives of the migrant back home who receive the bulk of remittances? The research fills theoretical and empirical gaps regarding different migrant groups' behaviour in remittance vs. integration.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT/post-doc researcher Akhlaq Ahmad 109.500 €Muslim Immigrant Youth in Finland: Negotiating Identity, Ethnicity and Difference in a Nordic Society

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

The objective of the proposed study is to explore the adaptation and experiences of Muslim youth and how they relate themselves to their social environment and neighbourhoods in Finland. It aims to investigate the various ways in which young people construct and negotiate their identities and attachments within Finnish society. It looks into how religious identity intersects with other aspects of identity such as gender and citizenship, and whether there are any significant differences about the ways in which males and females experience different aspects of Finnish society. The proposed study especially looks into the contingency, diversity and contextuality of an Islamic identity. It attempts to find out to what extent contemporary Islam provides a road map or a moral compass to navigate young people’s way and negotiate Western modernity in their everyday life in Finnish society and how and in which ways they make adjustments in their religious and cultural values and practices in order to be integrated into their new country. The findings of the study will especially shed light on what can be done in terms of creating the possibilities for the emergence of new ways of being both a Muslim and a successfully integrated Finnish citizen. The data for the proposed study consists of 35 qualitative, semi-structured interviews with the Muslim youth of Pakistani origin in Finland.

1) The findings will contribute to our knowledge of how communication, dialogue and understanding between ethnic communities and the mainstream society could be enhanced and strengthened; 2) the study findings will also shed light on what can be done in terms of creating possibilities for the emergence of new ways of being both a Muslim and a successfully integrated Finnish citizen; 3) As there are very few Finnish studies in this area, this research will contribute to filling this gap.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

LuK, VTM, tohtorikoulutettava Johanna Ahola-Launonen 29.800 €Conceptions of responsibility in bioethics – common fallacies and a way forward

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Analyyttistä yhteiskuntafilosofiaa, filosofista bioetiikkaa ja genetiikkaa yhdistävässä väitöskirjassani ”Conceptions of responsibility in bioethics – common fallacies and a way forward” tutkin yksilönvastuukäsityksiä bioetiikassa. Väitän, että bioetiikassa esiintyy individualistisia virhepäätelmiä sisältäviä vastuukäsityksiä, jotka jättävät huomiotta sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutukset yksilön elämään eivätkä ole tasa-arvoa tavoittelevan yhteiskunnan tavoitteiden mukaisia. Tutkimukseni perustuu argumenttianalyysiin bioetiikan vastuukäsityksistä, joita tarkastelen filosofian eri osa-alueiden puitteissa.

Osoitan, että keskustelu uusista teknologioista perustuu epäuskottavaan premissiin joka ei huomioi yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutusta ihmisten hyvinvointiin vaan sisältää ylimitoitetun käsityksen geneettisten ja biolääketieteellisten tekijöiden vaikutuksesta. Tarkastelen, miten käsitys yksilön vastuusta on kehittynyt anglosaksisessa poliittisessa filosofiassa, miten tämä käsitys on tihkunut bioetiikkaan, ja miksi bioetiikan alkuperäinen teoreettinen viitekehys on niin altis ylikorostuneelle yksilönvastuulle.

Tutkimuksessani kehitän tieteellisesti, filosofisesti ja yhteiskunnallisesti kestävämmän tavan ymmärtää yksilönvastuu, joka huomioi yhteiskunnallisten prosessien vaikutuksen yksilön ominaisuuksiin ja valintoihin ja tunnustaa vaadeoikeuden tiettyihin vastuusta riippumattomiin yhteiskunnallisiin hyviin.

Avaukseni on rohkea, koska se osallistuu suoraan herkkään ja ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun uuden teknologian asemasta hyvinvoinnin kasvattajan sekä poliittiseen kehityssuuntaan joka yhä enemmän pelkistää sosiaalisia ongelmia yksilönvastuun piiriin kuuluvaksi. Tällainen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoitteleva ja oman tieteenalasiilon ulkopuolelle kurkottava filosofian tutkimus poikkeaa valtavirrasta, ja sen tekemiseen vaaditaan rohkeutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Sanna Ahvenharju 28.800 €Suomalaisten vaikuttajien tulevaisuustietoisuus kestävän kulutuksen mahdollistajana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisen kulutusyhteiskunnan regiimin tilaa ja potentiaalia yhteiskunnan ja elämäntapojen kokonaisvaltaiselle muutokselle luonnonvaroja radikaalisti vähemmän kuluttavaan suuntaan. Se tutkii suomalaisten vaikuttavassa asemassa olevien henkilöiden asenteita, heidän ajatusmaailmojensa yhtenäisyyttä ja mahdollisia ristiriitoja liittyen tulevaisuuteen, luonnonvarojen kulutukseen sekä kestävään kehitykseen. Monitieteinen tutkimus yhdistää yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta, tulevaisuudentutkimusta, psykometriikkaa sekä politiikan tutkimusta.
Tutkimuksen aikana on kehitetty uusi tulevaisuudentutkimuksen työkalu, psykometrinen mittaristo tulevaisuustietoisuuden tutkimiseksi yksilötasolla. Lisäksi tutkimuksessa on koottu sekä tilastollinen että laadullinen aineisto noin 25 suomalaisen vaikuttajan asenteista. Suunnitelmien mukaan työn tuloksina syntyy viisi tieteellistä artikkelia seuraavista aiheista: 1) tulevaisuustietoisuuden konseptuaalinen kehitys 2) tulevaisuustietoisuus psykologisena ilmiönä 3) tulevaisuustietoisuuden mittaaminen 4) luonnonvarojen kuluttamista vähentävien ohjauskeinojen hyväksyttävyys 5) suomalaisen yhteiskunnan regiimin murros ja muutospotentiaali.

Tutkimus käsittelee päätöksenteossa lyhyen tähtäimen intressien jalkoihin jääviä tulevaisuuden tarpeita. Ongelmia, jotka koskevat tulevia sukupolvia, ja joiden merkityksen ihminen luontaisesti aliarvioi. Elämme rajallisella maapallolla kestämättömällä tavalla, mutta silti elämäntapamme perustuu siihen, että kaikkea on saatava enemmän. Tutkimus haastaa tämän ajatuksen: voisiko tulevaisuuden muotia olla niukkuus? Voisimmeko rajoittaa yksityistä luonnonvarojen kulutusta ja kuinka?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistotutkija Jarkko Akkanen ja työryhmä155.000 €Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta tulevien kemikaalien aiheuttamat ympäristöriskit - Biotestaus ja sen kehittäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Puhdistettujen jätevesien mukana vesiympäristöön päätyy lukuisia erilaisia kemikaaleja kuten esimerkiksi erilaiset pysyvät orgaaniset yhdisteet (esim. palonestoaineet), lääkeaineet, henkilökohtaisen hygienia-aineet ja myös raskasmetallit. Puhdistetussa jätevedessä pitoisuudet vaihtelevat riippuen puhdistustekniikasta, kemikaalin ominaisuuksista, olosuhteista ja vastaanottavasta vesistöstä. Esimerkiksi Suomessa pitoisuudet ovat korkeammat talvella. Näistä tiedoista huolimatta vaikutustutkimukset ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi maailmalla ja varsinkin Suomessa. Vaikutusten arviointi on hankalaa, koska kemikaaleja on lukumääräisesti paljon. Lisäksi yksittäisten kemikaalien pitoisuudet eivät yleensä nouse sille tasolle, että niistä oltaisiin huolissaan ja yhteisvaikutusten arviointi on hankalaa. Selkärangattomilla eliöillä tehtävä biotestaus tarjoaa työkalun haittojen tutkimiseen, mutta toisaalta nykyisillä standardoiduilla testimenetelmillä ei vaikutuksia välttämättä saada selville, koska vaikutukset eivät ole akuutisti myrkyllisiä vaan hienovaraisempia esim. hormoninkaltaisia vaikutuksia.

Tämän hankkeen aikana kehitetään biotestausmenetelmiä ja tutkitaan jätevesistä peräisin olevien kemikaalien esiintyvyyttä sekä mahdollisia haittavaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Erityistä huomiota saavat sedimentit varsinkin sedimenteissä joihin kemikaalit usein päätyvät, mutta joita tutkitaan vähemmän. Samalla tutkitaan ympäristöolosuhteiden merkitystä haitallisuuteen.

Tänä genomiikan, helppouden ja lyhytkestoisuuden aikakautena on rohkeaa tunnustaa, että me kuitenkin tarvitsemme kokonaisilla selkärangattomilla eliöillä tehtäviä testejä ja jopa pitkäaikaisia sellaista, jotta voisimme oikeasti arvioida kemikaalien vaikutuksia ympäristössämme. Nykyisten toksikogenomiikka-tekniikoiden avulla voidaan saada kyllä selville ympäristönäytteiden mahdollisia vaikutusmekanismeja, mutta ne eivät kuitenkaan kerro ekosysteemivaikutuksista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N.N. N.N. valitaan, jos hanke rahoitetaan
Muut työryhmän jäsenet: Matti Leppänen, Yolanda Pico

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Fahrettin Ersin Alaca and workgroup27.000 €Every straight line bends by its own weight

Academic research and artistic work, or work based on them

As an archival investigation and artistic intervention, the project aims to develop ways of critical understanding for the current roles of institutions, designers, and consumers that shape the contemporary design ethos. Last year's focus on the Finnish design heritage and mythology, as an exhibition and forum concept displayed at the Helsinki Design Museum, is aimed to be extended towards Turkey - a country with a "radical modernism" background. Expansion of layers of content and cross-cultural exchange are aimed to be carried out across a broader contextual framework where an intersection of distinct histories can be re-read and re-archived.
In this vein, firstly, this extension incorporates the transformation of the exhibited empirical material, interview transcriptions, and forum contributions into printed material, into a form of book. The book employs also academic production from a selection of new scholars from both Finland and Turkey. Secondly, this initiative engages the possibility of displaying the project internationally, with an updated exhibition to take place in Istanbul. The exhibition focuses on producing new dialogues that incorporate, for example, the study and analysis of the transcripts of the Milan Triennial International Committee Meetings discussing their positions in relation to the 1968 Triennial’s occupation.

Aiming to establish a cross-cultural exchange between knowledge fields internationally, the initiative involves a comprehensive cultural framework and bridge moments for critical reflections on the blind spots in the contemporary design ethos. This produces a self-critical view in relation to discourses based on homogeneous identity coercivity (e.g. nationalisms) embedded in the cultural field. This also extends across a recognition of hierarchies and monopolies that otherwise remain concealed.

Workgroup members
Monthly grant recipients:David Munoz Alcantara, Fahrettin Ersin Alaca, xx xx

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Kai Alhanen 126.000 €Emootiot dialogissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimushankkeeni selvittää, mikä on tunteiden eli emootioiden rooli ihmisten välisessä kommunikaatiossa, erityisesti kommunikaation dialogisissa keskusteluasetelmissa. Tutkimus perustuu 1900-luvulla kehitettyihin filosofisiin teorioihin, ennen muuta Martha Nussbaumin emootioteoriaan sekä Maurice Merleau-Pontyn ja John Deweyn analyyseihin emootioita ilmaisevista eleistä. Näiden avulla jäsennetään emootioiden roolia niissä tulkinnoissa, joita yksilöt tekevät toisista henkilöistä ja heidän toiminnastaan dialogeissa. Lisäksi analysoidaan sitä, millä muilla tavoin kuin sanallisesti ihmiset ilmaisevat emootioita kommunikaatioissaan. Keskeisenä tässä on emootioiden ilmeneminen eleissä, kuten ruumiinliikkeissä, kasvonilmeissä sekä äänenpainoissa ja -rytmeissä. Filosofisen emootioanalyysin tuloksia on tarkoitus hyödyntää erityisesti niissä dialogeissa, joiden onnistumiseen todennäköisesti vaikuttaa osallistujien voimakas tunnelataus. Tällaisia ovat esimerkiksi yhtäältä sellaiset dialogit, jotka käsittelevät uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia näkemyksiä, sekä toisaalta konfliktitilanteiden ratkaisuun tähtäävät dialogit.

Hanke yhdistää rohkealla tavalla filosofisen emootiotutkimuksen ja dialogisten käytäntöjen kehittämisen. Filosofinen tutkimustyö tehdään uudenlaisessa vuoropuhelussa kansalaistoimijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Hanke vie ennakkoluulottomasti eteenpäin ponnisteluani yhdistää toisiinsa korkeatasoinen filosofinen analyysi ja käytännönläheinen sekä yhteiskunnallisesti vaikuttava dialogia koskeva kehittämistyö. Tavoite on myös vahvistaa suomalaisen dialogi-tutkimuksen arvostusta maailmalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Irfan Ameer 23.000 €Evolution and control of bribery institutionalization in developing country markets

Academic research or work based on it

Bribery practices in business sector are widespread in developing countries which are strongly linked to weak socio-economic conditions.The main objective of this research is to explore the evolution and control of bribery institutionalization in developing country markets. This dissertation is a compilation of four articles mentioned below:
1. To provide an overview of unethical practices of key actors in the interactive sales environment.
2, To investigate the evolution process of bribery in the interactive sales environment of developing countries
3. To design a framework for Multinationals to control bribery institutionalization in developing country markets
4. To study the strategic responses of multinationals' towards the pressure of institutionalized bribery practices in developing marketing.
The dissertation has several theoretical and practical implications for academic,industry and cultural societies. First, it sheds light on the dark side of business relationships by showing how bribery practices spread through the relationships and become established as industry and societal level norms. Secondly, I explore firm’s social responsibility role to fight against an important and a chronic problem for both business and society. Third, the study explores strategic ways through which firms can cope with such institutionalized practices in developing country markets e.g. by changing bad norms of the society, by introducing new ethical norms.

The project is multi disciplinary (e.g. Corporate social responsibility, Marketing and International business). Along with benefits for research community, the better understanding of coping bribery can provide actionable knowledge and guidelines to Finnish and global societies and firms to better operate and interact in complex ethical and multicultural environments of developing countries.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Katja Anttila ja työryhmä300.000 €Fyysisen harjoittelun vaikutukset kalojen kykyyn sietää ympäristöongelmia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Projekti pohjautuu tavoitteeseen parantaa kalojen kasvatusta niin kalojen hyvinvoinnin kuin myös kalankasvatuksen tuottavuuden näkökulmasta. Aihealue on tärkeä, sillä tulevaisuudessa etenkin kasvatetut kalat tulevat olemaan yksiä tärkeimpiä proteiinien lähteitä ravinnoksi johtuen niiden kasvatuksen pienemmästä hiilijalanjäljestä verrattuna esimerkiksi sorkkaeläimiin. Kasvatetut kalat kärsivät kuitenkin suuresta kuolleisuudesta etenkin siinä vaiheessa, kun kalat siirretään makean veden kasvatuksesta meriin kasvamaan ja toisaalta kutuvaiheessa, kun vesistöt lämpenevät ja rehevöityminen ja happikadot ovat yleisiä. Eräs syy kuolemiin voi olla heikko sydämen toiminta. Esimerkiksi sydämen epämuodostumat ovat kasvatetuilla kaloilla yleisiä. Projektin tavoitteena onkin löytää optimaalinen harjoitteluohjelma lohille, mikä parantaisi kalojen sydämen toimintaa ja tekisi kaloista kestävämpiä ympäristöongelmia eli ilmaston lämpenemistä ja happikatoja kohtaan. Nämä ympäristöongelmat ovat yksiä suurimpiä Itämeren haasteita. Lisäksi projektin tarkoituksena on selvittää nostaako aikuisten kalojen harjoittaminen myös jälkeläisten kykyä sietää ympäristöongelmia. Tutkimus tuo huomattavasti uutta tietoa niin tieteen saralle, mutta myös kalankasvatuksen elinkeinoelämään. Projektin tärkeimpiä ominaisuuksia onkin suora yhteys käytännön elämään ja sen laaja-alainen vaikuttavuus tieteen lisäksi.

Tutkimus on erittäin monitieteellinen ympäristöllisten, geneettisten ja fysiologisten näkökulmien kautta. Tärkeimpänä ominaisuutena on kuitenkin yhteys käytäntöön. Projektissa tullaan tekemään huipputieteen lisäksi läheistä yhteistyötä kalankasvattajien eli työstä konkreettisesti hyötyvien ihmisten kanssa. Tutkimus tuo siis hyvin paljon uutta tietoa tieteen saralle, mutta myös elinkeinoelämään, mikä tekee siitä vaikuttavan ja rohkean avauksen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Katja Anttila, NN NN
Muut työryhmän jäsenet: Eila Seppänen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, dosentti Anni Arponen 179.000 €Luonnonsuojelualueverkoston kehitys, kustannusvaikuttavuus ja uhanalaistumistiedon vaikutus suojelupolitiikkaan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on yksi aikamme suurimmista globaaleista haasteista. Jotta tavoitteisiin monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi voitaisiin päästä, meidän on arvioitava käytössä olevien suojelukeinojen tehokkuutta. Tässä projektissa tutkin luonnonsuojelualueita suojelukeinona useasta näkökulmasta mittakaavan vaihdellessa Suomesta EU-tasolle, keskittyen lintuihin. Onko lintujen esiintyminen todennäköisempää suojelluilla kuin suojelemattomilla kohteilla? Tarkastelen suojelualueverkostojen historiallista kehitystä suhteessa luonnon monimuotoisuuteen: Onko suojelualuesuunnittelu muuttunut opportunistisesta kustannustehokkaampaan suuntaan uhanalaistumistiedon lisääntyessä? Analysoin julkisrahoitteisten suojeluinvestointien vaikutusta lajien uhanalaisuuden kehitykseen: ovatko suojelutoimenpiteet onnistuneet vähentämään lajien sukupuuttoriskiä? Tutkin myös, onko ekologisen tiedon lisääntyminen, erityisesti uhanalaisarviointien tuottaman tiedon muodossa, vaikuttanut suojelupolitiikan kehitykseen ja sen toteutukseen. Tämä projekti tuottaa innovatiivisia keinoja suojelun politiikkatoimien tehokkuuden arviointiin, sekä konkreettisia tuloksia joita voidaan hyödyntää ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi.

Tietoa luonnonsuojelupolitiikan vaikuttavuudesta tarvitaan kipeästi, mikäli monimuotoisuuskadon pysäyttämistavoitteet halutaan ottaa vakavasti. On ymmärrettävä mikä on pielessä, jotta korjausliikkeitä voidaan tehdä. Tämä hanke on rohkea avaus, sillä se tarttuu tähän haasteeseen uusin keinoin, asettaen tarkasteluun monimuotoisuuden suojelun kulmakivenä pidetyt suojelualueet ja niiden suunnittelua ohjaavat politiikkatoimet.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Topi Artukka 40.400 €Tanssiva kaupunki. Seurapiirit, sukupuoli ja sosiaaliset suhteet 1810-luvun Turussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitösprojektissani tutkin Turun ylirajaista seurapiiriä ja sen toimintaa, rakennetta ja kansainvälisiä ulottuvuuksia 1810-luvulla. Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosien tärkein säätyläistön sosiaalinen ja poliittinen areena oli Turun seurapiirit, joiden tanssiaiset ja illalliskutsut vetivät puoleensa aikakauden suomalaisen eliitin sekä maahan muuttaneet venäläiset, ruotsalaiset ja baltiansaksalaiset virkamiehet. Tämä uudenlainen urbaani seuraelämän keskus oli paitsi yhteisöllisyyden, näyttäytymisen ja seurustelun, myös politiikan ja vallankäytön paikka.

Tutkimukseni tarkastelee uuden, modernin sosiaalisen kulttuurin syntyä Suomessa. Se tuottaa uutta tietoa suomalaissäätyläistön keskinäisistä suhteista, yhteisöllisyydestä ja seurapiirien rakenteista sekä erilaisista kulutus- ja seurustelutavoista, etiketeistä, seuraelämän näyttämöistä sekä säätyjärjestelmän rajapintojen muotoutumisesta ja purkautumisesta. Se myös tarkastelee uusista näkökulmista suomalaisten ja venäläisten välisiä suhteita. Tutkimukseni myös sitoo aikakauden toimijat, tavat ja ilmiöt kansainväliseen kontekstiin ja osoittaa suomalaisen säätyläistön olleen tiiviisti osa Eurooppaa.

Tutkimukseni pohjaa Johan Petter Winterin (1788–1872) päiväkirjaan, jonka analysoinnissa hyödynnän mikrohistoriallista lähestymistapaa. Näin yksittäisen ja rajatun yhteisön kautta voidaan selittää laajempia rakenteita sekä ajatus- ja toimintatapoja sekä selittää Suomen autonomian syntyä uudella tavalla, uusista lähteistä käsin

Tutkimukseni tuo esiin vaihtoehtoisen tavan tarkastella Suomen suuriruhtinaskunnan syntyä nostamalla ylirajaiset seurapiirit keskeiseksi sosiaaliseksi ja poliittiseksi areenaksi, perinteisen kansallisvaltiollisen ja hallinnollisen lähestymistavan rinnalle. Tutkimus uskaltaa myös haastaa stereotyyppisen lähestymistavan Suomen ja Venäjän suhteisiin sekä yhteiseen historiaamme. Sorron ja venäläistämisen sijaan näkökulma suomalaisten ja venäläisten suhteisiin on yhteisöllisyydestä lähtevä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc Jukka Aukia 100.800 €Silkkitie päättyy länteen - Kiina Itä-Euroopassa: Geospatiaalinen analyysi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Kiinassa hyvien Itä-Euroopan maiden suhteiden katsotaan kehittävän uusia vientimarkkinoita, luovan poliittista vaikutusvaltaa, sekä edistävän yhteyksiä EU:n kanssa. Itä-Eurooppa muodostaa myös tärkeän kauttakulkualueen Kiinan uudelle Silkkitie-hankkeelle. Siitä johtuen Kiina kohdentaa alueelle poliittisia, taloudellisia, ja kulttuurisia resursseja.
Kokonaisvaltaisia akateemisia tutkimuksia, jotka tarkastelevat Kiinan toimia Itä-Euroopassa on tehty vähän. Aikaisempaa tutkimusta on rajoittanut yksipuolinen metodologia. Laajan akateemisen huomion sijaan aiheen tärkeys on paremmin noteerattu kansainvälisessä mediassa.
Tutkimukseni selvittää Kiinan poliittisten, taloudellisten, ja julkisen diplomatian toimien eri osia ja niiden vuorovaikutusta toisiinsa Itä-Euroopassa. tutkimus 1) kartoittaa Kiinan kulttuurivientiä, suoria ulkomaisia sijoituksia, ja kiinalaisen muuttoliikkeen sekä turismin kehitystä Itä-Euroopassa, 2) mittaa laajalla kyselytutkimuksella Kiinan kansallisen imagon kehitystä Itä-Euroopassa, ja 3) paikantaa automaation avulla kansallisesta ja kansainvälisestä uutisoinnista maantieteellisiä yhteyksiä Kiinan ja Itä-Euroopan välillä ja mittaa uutisoinnin sävyä.
Hankkeella on merkittävää potentiaalia kehittää aluetutkimuksen ongelmanasettelua ja sitä miten maantieteen ja tilan ymmärrystä tulisi hyödyntää kiinatutkimuksessa. Tutkimukseni kehittää lisäksi yhteiskuntatieteissä sovellettavaa informaatiotieteellistä metodologiaa ja visuaalista tulosten esittämistä

Hanke haastaa aluetutkimuksen ongelmanasettelua ja sitä miten maantieteen ja tilan ymmärrystä tulisi hyödyntää politiikan tutkimuksessa. Se yhdistää informaatiotieteiden metodologiaa ja visuaalista analyysia ihmistutkimukseen. Tuloksia voidaan näin paremmin hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Hanke ylittää kansallisia ja tieteellisiä koulukuntarajoja tutkiessaan maailmanpoliittisesti merkittävää Kiinan EU-strategiaa rinnakkain useassa Itä-Euroopan maassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Anssi Auvinen ja työryhmä (COSMOS)90.000 €Matkapuhelimen käyttö ja terveys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Olemme keränneet tiedot noin 15 000 matkapuhelinyhtiöiden asiakkaan puheluista sekä terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä vuosina 2009-2010. Soitettujen ja vastaanotettujen puheluiden määrät ja kestot sekä niissä käytetty verkko on saatu suurimmilta teleoperaattoreilta (Telia ja Elisa). Näitä tietoja on täydennetty vuosittain ja tietokannassa on yhteensä 35 miljoonan puhelun tiedot.
Kyselyillä on koottu tiedot tutkimusjoukkooon kuuluvien ihmisten aiemmista sairauksista ja keskeisistä sairausriskeihin vaikuttavista elintavoista. Eri oireiden esiintymisestä kerättiin tietoja käyttäen validoituja kyselyinstrumentteja (mm. HIT6, SF12, MOS12 Sleep jne). Kysely kattoi myös matkapuhelimen käyttöä koskevia aspekteja ja altistumista sähkömagneettikentille muista lähteistä.
Kysely on toistettu vuosina 2009-2010 ja se on tarkoitus uusia seuraavaksi 2019.
Vastaavat tutkimukset on käynnistetty myös Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa käyttäen samaa tutkimusprotokollaa ja samaa kyselylomaketta. Analyysit tehdään kansainvälisenä yhteistyönä.
Olemme nyt analysoineet ja raportoimassa ensimmäisiä tuloksia jotka koskevat päänsäryn, unihäiriöiden, tinnituksen ja kuulon aleneman yhteyttä matkapuhelimen käytön määrään. Myös eri sairauksien ilmaantuvuuden analyyseihin tarvittavien tietojen keruu on käynnistynyt: olemme saaneet Syöpärekisteristä tiedot syöpätapauksista sekä THL:n ja KELAn luvat hoitoilmoitusrekisterin ja reseptitietokannan tietojen hankkimiseen.

Matkapuhelimet ja niiden sähkömagneettikentät ovat kiistanalainen aihe. Eri tutkimuksisssa on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia, yksittäisen tutkimuksenkin eri analyysit ovat olleet ristiriitaisia ja tutkimusten antama näyttöä on tulkittu hyvin eri tavoin. Laaja seurantatutkimus nostaa tutkimusnäytön uudelle tasolla, varsinkin hyödyntäessään ennakkoon kerättyä objektiivista tietoa puhelumääristä. Säteilyturvakeskus ei halunnut jatkaa tutkimusta, joten se jatkuu yliopistossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Artist Erick Beltran 120.000 €The reading machine as model of edition. Laocoon and the Katabasis as an engine of ideological social psyche in image flux

Academic research and artistic work, or work based on them | 4-year project

This project is an investigation on how to use the concept of the reading machine (mapping and combination) to reveal ideological running discourses in contemporary collective psyche imagery through the mythological metaphor-image of Laocoon and the Katabasis.
It consists of two differentiated moments: the first one will define the concept of a reading machine (creating reading tools) and the act of reading itself (define methodologies and strategies); the second to create a reading machine of ideology in contemporary political image flux through the study of the figure of Laocoon (a reading machine himself) and the descent to Hades/death. (history and repetition of images).

How does reading take place? How do we know if the translation of our perception does not modify the presented? Are all readings valid? Combination has specific patterns? Can images have an inner logic in their appearance? Can images speak to each other? Can we have reading machines?
Laocoon and the Katabasis will be the guiding figures on this project to create a reading machine and possible definitions of the oracle, the reader, the witness, the political, the social interaction, the descend to the underworld. It will look on con- temporary Laocoons and inconclusive maps on our present Katabasis. Study as well some cases of images (ex. Leviathan) condensing streams or collection of images as a persistent single apparition: an image-machine.

Images and objects in contemporary culture introduce themselves as a flux. Edition is the implantation of techniques for moving among streams of images where meaning seems to be moving or hiding.
The history of moving through things is also the history of ways of seeing and the selection of valid story line. Visibility is a political construction. Mythology is a catalogue of stories and metaphors which reveal the mechanics of the edition meant to be applied in the social realm.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteen maisteri/ kirjailija Silvana Berki ja työryhmä (Albanian nykyrunouden antologia.)14.400 €Albaniankielisen nykyrunouden antologia suomen kielelle.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Tämän projektin tavoite on tuoda Suomeen Albanian nykyaikaista runoutta. Kirjallisuuden kentällä runous pyrkii kulttuuriseen yhteistyöhön eri maiden välillä. Vaikka maantieteellisesti Albania ja Suomi ovat kaukana toisistaan, on monia asioita, jotka niitä yhdistävät. Molempien maiden kielet ovat harvinaisia, ja pienehköjä kieliä. Tällä tarkoitan sitä, että kielet ovat jääneet käyttöön vain valtion rajojen sisällä. Kun taas englannin, venäjän ja espanjan kielet ovat kolonialisoineet (kielikolonialismi) maapalloa. Albaniaa ja suomea ei lueta ulkomailla, paitsi jos yritetään viedä kirjallisuutta kääntämiseen kautta. Albanian kirjallisuus on tuntematonta rajojensa ulkopuolella. Viime vuonna veimme Albaniaan suomalaista nykyrunoutta, ja käännös otettiin kiinnostuneesti vastaan Albanian mediassa. Antologian osallistui 21 runoilija ja kirjan nimi oli ”Maailman vaikein kieli." Tähän kirjaan on valittu 22
albaniankielistä runoilijaa: Xhevahir Spahiu, Sokol Zekaj, Natasha Lako, Mimoza Ahmeti, Gazmend Krasniqi, Arian Leka, Agron Tufa, Luljeta Lleshanaku, Eqrem Basha, Sabri Hamiti, Xhevdet Bajraj, Ramadan Musliu, Flora Brovina, Kujtim Shala, Ndue Ukaj, Adem Gashi, Lulëzim Haziri, Lindita Ahmeti, Anton Gojçaj, Xhuzepe Skiro di Maxho, Mario Belici ja Kate Cukar.

Albaniasta ja sen kulttuurista tiedetään liian vähän. Kirjallisuuden alueella ei ole juurikaan käännöksiä. Nykyrunouden antologia on rinnakkaisteos viime vuonna albaniaksi ilmestyneelle Suomalaisen nykyrunouden antologialle.
´

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Silvana Berki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD, Lecturer Ulrika Björk 33.600 €The Ethics of Reconciliation: Rereading Hannah Arendt’s Political Philosophy

Academic research or work based on it

The purpose of this project is to provide a systematic interpretation of the meaning of reconciliation in Arendt’s work. I will argue that Arendt’s early writings contain an ethical ideal that predates her mature political thought. The core of this ideal is her notion of reconciliation. The goal of the project is to reconstruct an Arendtian “ethics of reconciliation” on the basis of her early writings. Such a reconstruction opens Arendt’s thought to comparisons with related phenomenological accounts of the meaning of solidarity and responsibility, as well as with contemporary theories of reconciliation.
The project is carried out in three steps and will result in 1 monograph, 3 articles for publication in peer-reviewed journals, 6 popular articles, radio essays, talks and lectures.
The first step is devoted to the meaning of reconciliation in Arendt’s response to the early 20th century European crisis, and her position in the phenomenological “crisis debate” at the time.
The second step concerns the many-layered specific meaning of reconciliation in Arendt’s texts. Here I trace her references to Greek tragedy and the affinity between her views on narrative, historiography and Walter Benjamin’s history of philosophy.
Finally, I compare Arendt’s ethics of reconciliation with one alternative phenomenological contribution to ethics, offered by Émmanuel Levinas. Arendt’s notion of “reconciliation as solidarity” will be interpreted along the lines of Levinas’ idea of sociality.

The project combines scholarly rigor with creative ideas and participation in public conversation. It covers an area that lacks systematic accounts in the international literature, insists on a more complex origin of Hannah Arendt’s thought than often assumed, and takes seriously the insufficiently observed Jewish intellectual heritage in her texts. Faithful to Arendt’s own example as an intellectual, the research is deliberately presented to an academic audience as well as to the public eye.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Anna Blomberg 69.600 €Horroskäyttäytyminen ja ympäristötekijät lepakoiden massakuolemia aiheuttavan sienitaudin rajoittajina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Euroopasta Yhdysvaltoihin levinnyt valkokuonosyndroomaa (WNS) aiheuttava sienitauti on tappanut jo miljoonia lepakoita, ja useat populaatiot ovat romahtaneet vain muutamaan prosenttiin aikaisemmasta. WNS:n aiheuttaa kylmiin ympäristöihin erikoistunut sieni Pseudogymnoascus destructans (Pd), joka infektoi lepakon sen horrostaessa. Pd:a on todennäköisesti esiintynyt Euroopassa tuhansia vuosia, ja eurooppalaisille lepakoille onkin kehittynyt strategioita taudin välttämiseen. Väitöskirjassani siirrän huomion isännän ja patogeenin välisestä suhteesta vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Selvitän ympäristötekijöiden vaikutusta taudin esiintymiseen boreaalisella vyöhykkeellä neljällä päähypoteesilla:
1. Luolien puuttumisen vuoksi Fennoskandian lepakoiden horroskäyttäytyminen poikkeaa Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan luolia horrospaikkoina käyttävistä lepakoista.
2. Ympäristötekijät Fennoskandiassa heikentävät Pd:n infektiokykyä ja kasvua sekä rajoittavat sen esiintymistä.
3. Vesisiippa horrostaa lämpimämmissä paikoissa kuin pohjanlepakko, mikä johtaa suurempiin Pd-kuormiin vesisiipalla.
4. Pohjois-Amerikan luolattomat alueet saattavat toimia refugioina lepakkopopulaatioille, joiden horroskäyttäytyminen vastaa Fennoskandian populaatioita.

Tulokset antavat tärkeää tietoa boreaalisen vyöhykkeen lepakoiden horroskäyttäytymisestä ja vaihtoehtoisten horrospaikkojen merkityksestä lepakoille. Käyttämiini menetelmiin kuuluu mm. radioseuranta, geneettiset menetelmät sekä kansalaistiede.

Väitöskirjassani tutkin valkokuonosyndroomaa täysin uudesta näkökulmasta siirtämällä huomion isännän ja patogeenin välisestä suhteesta vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Lisäksi se vastaa tärkeään kysymykseen: missä maamme lepakot viettävät jopa puolet vuodesta? Uskon, että huonosti tunnetut vaihtoehtoiset horrospaikat ovat maamme lepakoille perinteisiä horrospaikkoja, kuten luolia ja kellareita, tärkeämpiä, ja että suuren yleisön osallistaminen voi omalta osaltaan edistää lepakoiden suojelua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Soc. Sci. Sezgin Boynik 56.000 €Living with Contradictions: Contemporary Art and Nationalism

Academic research and artistic work, or work based on them | 2-year project

The aim of this two-year project is to research the relationship between contemporary art and nationalism. I aim to challenge the widely accepted claim that contemporary art is unsusceptible of nationalism. I argue that despite the incompatible differences, nationalism is reproduced in the field of contemporary art. However, the link between contemporary art practices and nationalist ideologies which are mediated by cultural institutions is full of contradictions. By studying and discussing these contradictions my aim is to shift the theoretical and methodological perspective of the study of nationalism to a more challenging ground. The outcome of my research will be a book that will open these questions by focusing on conceptual implications of aligning nationalism with contemporary art, as well as discussing the historical precedence of the shift of contemporary art to nationalism by researching the role of postmodernism in the eighties. I want to specify at which point social tendency of contemporary art practice became centred around the questions of nation and identity. The final phase of the research is to question the influence of this shift in today's contemporary art practices and to inquire the actual forms of nationalism in the works of artists working in transnational context.

In recent years, due to the current rise of the xenophobic trends in Europe, the discussion on nationalism has been revived. Unfortunately, most of the discussions on nationalism reduce this social phenomenon to banal cultural expressions and are blind to its more refined forms, such as contemporary art. By showing that a link between art and nationalism exist, I want to point at the elusive nature of nationalism and difficulties in opposing its oppressive dimensions.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Olga Burmakova 28.800 €Technologies of Love, Technologies of the Self in Contemporary Russian Sexology

Academic research or work based on it

In my doctoral research, I examine sexology in Russia as a system of knowledge production in order to investigate the technologies of the self deployed in the sexological theory, in the therapeutical and educational practice, and in the process of sexology’s struggle for its place among other experts systems. These technologies are embedded in the understanding of sexual norm and sexual relations which are in Russian sexology rendered through the notions of love, spirituality and the Russian soul.
Sexologists introduce their clients/patients to these techniques aiming to produce happy, self-knowledgeable, self-governing individuals in harmonious relationship with their partners, families and with the society. Sexology as a regime of truth feeds into the biopolitical project of the state by promising to provide a certain kind of subjects. At the same time, sexologists offer a form of resistance to the biopolitics by providing the very same subjects with techniques of the self that can oppose the state’s goals.
By asking what kind of sexual norm is produced by sexology as an expert system in Russia, I aim to disentangle the intricate techniques involved in the processes of normalization, individualization, and subjectivation deployed around the sexual self.

In this project, I apply a bold interdisciplinary critical to the field of sexology in contemporary Russia to investigate the ways discourses about sexuality, family harmony, love and happiness are integrated in the power struggle between the expert system and the state. Using innovative combination of theoretical approaches, I explore how sexologists deploy the notions of love and sexual harmony to produce self-governing subjects in the context of the state’s biopolitical project.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, VTT, dosentti Mirkka Danielsbacka ja työryhmä (Sukupolvien ketju -työryhmä)230.000 €Sukupolvien ketju 3. Pitkittäistutkimus suomalaisista suurista ikäluokista ja heidän aikuisista lapsistaan.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Sukupolvien ketju 3 -hankkeen tarkoituksena on kolmannen kyselykierroksen tekeminen suurille ikäluokille ja heidän aikuisille lapsilleen. Aiemmat kansallisesti edustavat kyselyt on toteutettu viiden vuoden välein vuosina 2007 ja 2012. Kolmannen kyselykierroksen myötä aineistosta kypsyy aito pitkittäistutkimus, joka on monella tapaa ainutlaatuinen. Hanke seuraa ainoana tutkimuksena suomalaisten suurten ikäluokkien ikääntymistä sekä perhesuhteiden ja asenteiden muutoksia. Selvitämme sukupolvien välistä taloudellista, käytännöllistä ja emotionaalista apua sekä yhteydenpitoa. Sen lisäksi tarkastelemme ystävien, naapurien ja muiden tuttavien auttamista sekä yleisiä asenteita yhteiskunnallista tukea ja auttamista kohtaan. Kyseessä on siis yksilöiden hyvinvoinnin ja kansantalouden kannalta tärkeä ilmiö, josta ei saada tietoa virallisista tilastoista. Kyselyt kohdistuvat samojen perheiden eri sukupolvien jäsenille, mikä on pitkittäistutkimuksissa harvinaista. Hanke toteuttaa kolmannen kyselykierroksen ja tuottaa pitkittäisaineiston 1-3 kierroksista, suomenkielisen raportin suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa aineistoista sekä 2 kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Hankkeen jälkeen tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, jolloin se on tutkijoiden vapaasti käytettävänä.

Suomalaiset suuret ikäluokat ovat syntymästään lähtien olleet poikkeuksellisia. Tänään he mullistavat eläköitymisen, vanhenemisen ja isovanhemmuuden sosiaalisina ilmiöinä. Sukupolvien ketju -tutkimus seuraa ainoana suomalaisena tutkimuksena suuria ikäluokkia toistuvilla kyselyillä. Kolmas kierros tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan väestön ikääntymisen ja perhesukupolvien välisten suhteiden tutkimiseen kaikkien tutkijoiden käyttöön.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anneli Miettinen , Antti Tanskanen, Mirkka Danielsbacka
Muut työryhmän jäsenet: Anna Rotkirch, Miika Mäki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master’s degree in Environment and Natural Resource Management Denis Dobrynin 100.800 €How can the development of bioeconomy in Finland impact forest governance in Russia?

Academic research or work based on it | 4-year project

Modern society is characterized by the development of concepts of multi-level governance, self-governance and transnational governance of environment and natural resources. These concepts stipulate that in addition to state institutions, non-state actors are involved in decision-making processes with regard to utilization of forest resources and maintenance of the environmental and social values of forests. Various factors at both national and transnational level can influence forest governance. One such factor is the concept of bioeconomy, defined as a new way of thinking and a path towards sustainable management of natural resources.

The Finnish forest bioeconomy is positioned on the political level as an economy primarily based on the use of domestic forest resources. However, the volume of wood resources inside the country is limited by private forest owners’ low motivation to harvest more wood and by the increasing attention given to forest protection in Finnish society. Thus, the forest bioeconomy in Finland can lead to the need to increase imports of wood from Russia.

The main purpose of this research is to analyze how the development of bioeconomy in Finland can impact forest governance in Russia. The research will focus on social features of forest governance such as accountability, participation and transparency. Special attention will be paid to the participation of non-state actors and citizens in a decision-making process in the era of bioeconomy.

While the impact of Finnish bioeconomy development may extend beyond the national borders, the possible impact of bioeconomy on forest governance in Russia has not yet been analyzed and discussed. The transnational social aspects of the Finnish bioeconomy have not yet been well integrated in the bioeconomy discourse. For the first time it is proposed to consider how development of the bioeconomy in Finland can impact accountability, participation and transparency in forest governance in Russia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Eettisen kaupan puolesta ry 104.000 €Eettisen läppärin jäljillä – tieteen ja taiteen avulla kohti inhimillistä elektroniikkatuotantoa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Elektroniikkatuotannossa esiintyvistä ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista on tiedetty pitkään - miksi siis eettistä läppäriä ei edelleenkään ole olemassa? Popularisoimme eri tieteenalojen tutkimusta globaaleista tuotantoketjuista tarinallistamalla läppärin rakentamisprojektin. Tavoitteena on voimaannuttaa nuoria suomalaisia vaatimaan eettisempää elektroniikkaa osoittamalla, että eettisen läppärin tekeminen on mahdollista. Tutkimustieto popularisoidaan lyhytdokumenttien ja muiden viestinnällisten tuotteiden muodossa. Näiden levittämiseen hyödynnetään sosiaalista mediaa. Vähintään 15 000 nuorta katsoo ainakin yhden dokumentin ja 1000 osallistuu some-keskusteluun.

Lopuksi lyhytdokumenteista kootaan pidempi elokuva, joka pyritään tuottamaan Ylen levitykseen sekä elokuvafestivaaleille. Elokuvan ensi-iltaan kutsutaan aktivistien ja tutkijoiden lisäksi poliittisia päättäjiä, virkamiehiä ja yritysten edustajia pohtimaan omaa rooliaan globaaleissa tuotantoketjuissa.

Työsuunnitelmassa kuvaillaan hankkeen kolme toteutusvaihetta: 1) taustatutkimus, 2) lyhytdokumenttien tekeminen ja some-kampanja, ja 3) dokumenttielokuvan tekeminen ja levittäminen. Hanketta johtaa koordinaattori, joka tuo yhteen eri tiedealojen tutkijoita ja aktivisteja sekä suunnittelee dokumenttien sisältöä yhdessä dokumentaristin kanssa. Koordinaattorin työtä tukee tutkijoista ja muista asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Eettisen kaupan puolesta ry on kansalaisjärjestö, joka edistää reilua maailmankauppaa.

Elektroniikkatuotantoon liittyy valtavia eettisiä ongelmia, lapsityövoimasta Kongon kaivoksissa Foxconnin tehtaiden itsemurha-aaltoihin Kiinassa. Miksi teollisuus ei ole pystynyt vastaamaan näihin järkyttäviin epäkohtiin? Tuomme yhteen eri alojen tutkijoita ja aktivisteja haastamaan vallitsevat globaalin talouden valtarakenteet. He lähtevät (uhka)rohkealle matkalle päämääränään osoittaa, että sinunkin läppärisi voitaisiin tuottaa eettisesti, jos siihen vain löytyisi halua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Eläköön Terva ry 10.000 €Kotimaisen mäntytervan kaupallisen tuotannon pelastaminen, jotta tervan käyttö voi jatkua

Muu kulttuurityö

Eläköön terva ry:n käynnistämän hankkeen tavoitteena on pohjoisen mäntytervan rekisteröinti EU:n REACH-kemikaaliasetuksen mukaisesti. Rekisteröinti edellyttää mm. mäntytervan terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimista ainemäärien mukaisesti.
Ilman rekisteröintiä yli tonnin vuodessa tapahtuva mäntytervanpoltto tuottajaa kohti muuttuu lain vastaiseksi. Kun mäntytervan kaupallinen valmistus loppuu, ei tervaa tarvitsevia kohteita enää voida suojata.
Suomalaiset tervan tuottajat ovat pieniä yrityksiä tai yhteisöjä, joiden ei ole mahdollista omin voimin suorittaa teknisesti vaativaa ja kallista rekisteröintiä. Projektin tavoitteena on hankkia riittävästi varoja suomalaisten tervatoimijoiden kustannusten kattamiseksi.

Männystä valmistettava terva on tärkeä osa kulttuuriperintöämme. Tervaa tarvitaan jatkuvasti mm. paanukattoisten kirkkojen ja tapulien suojaukseen. Jos REACH-rekisteröinti jää tekemättä, pohjoisen mäntytervan kaupallista valmistusta ja myyntiä ei saa jatkaa 1. kesäkuuta 2018 jälkeen. Hanke on poikkeuksellinen, koska se on EU:n ainoa rekisteröintihanke, jonka rahoitus hoidetaan ulkopuolisella rahoituksella. Tervan valmistajat ovat liian pieniä toimijoita, jotta he voisivat hoitaa asian itse.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

En liten bok Ab 20.000 €Novellien vaikutus nuorten ajatusmaailmaan: empatian rooli ihmisen ekologisissa valinnoissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Mikä lapsi keksisi ydinvoiman? Lapset ymmärtävät että väkivalta on paha ja ettei roskeja heitetä kadulle. Kuitenkin nuoret aikuiset Suomessa saastuttavat puistoja, käyttävät väkivaltaa, tekevät omia pommeja ja ostavat halpistavaraa joiden alkuperää ei kiinnosta. Mitä tapahtuu lapsen kasvatessa aikuiseksi?

Aivotutkijat kertovat että nuoren ihmisen kasvaessa teiniksi kyky empatiaan väistyy hetkelliseksi aivojen kasvaessa. Siksi teinit tuntevat vähemmän empatiaa muita vasten. Jos ei tunne empatiaa ihmisiä eikä muita lajeja kohtaan, on helpompi saastuttaa ja ajattelemaan pelkästään oman hetken mielihyvää.

Samalla raportit luonnonvarojen loppumisesta kasaantuvat. Mutta kuka ehtii lukea pitkää analysoivaa tiede- tai uutisraporttia? Kun pitää katsoa snapchattia, itse tuubata tai katsoa kun XX pakastaa uutta iphonea.

Uskomme nuorten kykyyn lukea ja löytämään empatiaa ja uusia ajatusmalleja, kunhan genre on oikea. Haluamme julkaista lyhyttarinoita pieninä kirjoina. Vihko joka näyttää hyvältä ja kooltaan on riittävän ohut niin että jaksaa lukea koko tarinan. Teemoina ekologisuus, siirtolaisuus, ihmisten välinen dialogi sekä tasavertaisuus. Kyky analysoimaan ja ymmärtämään kokonaisuuksia ei synny itsestään. Novelli on siinä täydellinen tekstimuoto. Se on monitulkittava kokonaisuus jota voi lukea puolessa tunnissa ja mitä voi käyttää pohjana luokassa keskustelua varten. Tekstin kautta joutuu pohtimaan mitä itse tekee kun luonnonvarat loppuvat tai mistä on halukas luopumaan.

Tämä on rohkea avaus koska monien mielestä sana vaikutusmuotona on hukkumassa mediatulvaan. Lyhyet tarinat eivät ole taloudellisesti kannattavia, eikä niistä enää tehdä kirjoja. Uskomme että nuorten halu luonnon ja yhteiskunnan vaalimiseen on ainoa tie pysyviin muutoksiin. Kaunokirjallisuus koskettaa tunteita, eikä ihminen ilman tunnesidettä muuta tapojaan eikä ajatusmallejaan. Kaunokirjallisuuden kautta pääsemme käsiksi tulevien päätöksentekijöiden haluun ekologisen kompensaation panostamiseen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ida-Lina Nyholm, Kajsa Heselius

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Heli Etu-Sihvola 28.800 €Euran Luistarin rautakautisen väestön elämänhistoriatutkimus isotooppimenetelmin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Euran emännästä tunnettu Luistarin kalmisto on Suomen laajin esihistoriallinen hautapaikka ja avainasemassa rautakauden loppupuolta koskevan tiedon kannalta. Se perustettiin merovingiajalla (n. 550-800 jaa.) ja käyttö jatkui läpi viikinkiajan (n. 800-1100 jaa.) vielä historialliselle ajalle saakka. Väitöstutkimukseni keskittyy 75:n Luistariin haudatun ihmisen säilyneistä hampaista ja luista tehtävään stabiili-isotooppianalyysiin. Tutkimukseni perusolettamuksena on se, että ”olemme mitä syömme” eli toisin sanoen ravinnon ja juomaveden stabiili-isotooppisuhteet heijastuvat niitä kuluttavan yksilön luustoon. Väitöskirjassani pyrin selvittämään kuinka luukudosten stabiilit isotoopit, yhdessä arkeologisen, historiallisen ja ympäristöstä saatavan tiedon kanssa, heijastavat esihistorian viimeisten vuosisatojen aikana eläneiden ihmisten ruokavaliota, liikkuvuutta ja ilmasto-olosuhteita. Tutkimus pyrkii tuomaan lisää syvyyttä arkeologiassa yleisimmin käytettyjen hiilen, typen ja rikin eli "ruokavalioisotooppien" sekä ilmasto-oloista ja juomakulttuurista kertovan happi-isotooppisignaalin käyttöön. Lapsuus- ja nuoruusajan ruokavaliokehitystä tutkivan hampaiden sarjanäytteenoton sekä luun kollageenin aminohappo-analyysin avulla saadaan tarkempaa tietoa noin kymmenestä Luistarin ihmisestä. Tutkimukseeni integroituu oleellisena osana myös muinaisgenetiikkaprojektin luistarilaisista tuottama tieto sekä Luomuksen eläinkokoelmista tehtyjen isotooppimittausten anti.

Euran arkeologinen löytöaineisto kertoo omaa tarinaansa suomalaisuuden kehittymisestä. Pyhäjärven seudulle virtasi rautakaudella vaikutteita eri puolilta maailmaa. Aiemmin tutkittiin esinelöytöjä, mutta minä katson rautakautta suoraan hampaisiin. Väitöskirjaprojektini tuottaa ensimmäistä kertaa suoraa tietoa ihmisistä, jotka toimivat muinaisten virtojen lauttureina. Työni aihepiiri on siten erityisen merkityksellinen mediassa koko ajan käynnissä olevan monikulttuurisuuskeskustelun vuoksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Annette Forsén 92.000 €Crossings of borders in times of crisis. Finland and Sweden as transit countries of refugees and forced migrants in 1914–1945

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Projekti käsittelee Suomea ja Ruotsia kauttakulkumaina vuosina 1914–1945. Tutkimuksen toisena ja kolmantena vuonna keskitytään aikaan 1919-1945. Suurimmat pakolaisvirrat tapahtuivat silloin 1917–1922 Venäjän vallankumouksen, Venäjän sisällissodan ja Venäjällä olevan nälänhädän seurauksena sekä 1938-1945 Hitler Saksan ja toisen maailmansodan seurauksena.
Kysymyksenasettelu on rajoitettu pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon pakon edessä (ns. forced migration).Tutkimus, joka on komparatiivinen, tuo esille transnationalistisen näkökulman pakolaiskysymykseen. Tutkimuksessa pyritään saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten maiden viranomaiset ja paikalliset tahot hoitivat pakolaiskysymystä ja maahanmuuttovirta rajojen yli sekä miten he reagoivat kauttakulkuun? Miten paljon ja millä tavalla Suomi ja Ruotsi tekivät yhteistyötä maahanmuuttokysymyksissä? Kuinka suuri osa kauttakulkuliikenne oli koko maahanmuutosta? Erityinen huomio annetaan Suomen ja Ruotsin välisiin rajanylityksiin. Tärkeimmät lähteet löytyvät Suomen ja Ruotsin Kansallisarkistoista (mm. Suomen kenraalikuvernöörin, Suomen senaatin, Valtion pakolaisavustuskeskus ja Suomen punaisen ristin arkistot sekä Svenska Röda korset, Socialstyrelsen ja Passbyrån) ja ulkoministeriöiden arkistoista.

Projektissa tuodaan esille uusi näkökulma, transitkysymys, Suomen ja Ruotsin pakolaisuuden historiassa. Projektin päämäärä on vertailevan tutkimuksen kautta luoda laajempaa kuvaa rajojen ylityksistä ja valtioiden toimintaan kriisien aikana. Aihe liittyy vahvasti ajankohtaisiin yhteiskuntakysymyksiin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtoriopiskelija Tero Frestadius 57.600 €The matters that surface when everybody is painting the big picture: An anthropological take on aesthetic practices in historically neglected neighborhoods in Los Angeles

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus tarkastelee risteäviä taiteen ja kulttuurin muotoja Los Angelesin historiallisesti laiminlyödyissä naapurustoissa vuoden 2017 poliittisen epävarmuuden ja kuohunnan keskellä. Näiden monietnisten paikkojen ilme koostuu erilaisista estetiikoista, joita tutkimalla eri ihmisten ja ryhmien välisten suhteiden ja jaotteluiden dynamiikkaa on mahdollista ymmärtää paremmin.

Joukkoliikenteen laajentaminen ja sitä ennakoivat alueiden kehityshankkeet muokkaavat Los Angelesia arvaamattomaan suuntaan. Donald Trumpin politiikan, poliisimurhien, paikallisen asuntokriisin ja gentrifikaation keskellä taide ja kulttuuri kukoistavat. Taiteella etsitään tunnetta kulttuurisesta autonomiasta ja sinnikkyydestä, tapaa työllistää itsensä sekä rajalinjaa itsen ja muiden välillä. Sitä käytetään myös tietoisesti alueiden arvon ja ilmeen nostamiseen.

Yksityiskohtainen etnografinen tutkimus kitkasta eri tavoin taiteen ja kulttuurin kanssa toimivien asukkaiden, taiteilijoiden, sijoittajien, yrittäjien, virkamiesten, galleristien, aktivistien ja akateemisten tutkijoiden välillä auttaa ymmärtämään miksi ja miten eri tahot muokkaavat naapurustoja epävarmana ja uhkaavana aikana.

Nuorten taidetiloissa, taidegallerioissa, naapurustovaltuuskuntien kokouksissa, akateemisissa konferensseissa, kirjoitustyöpajoissa, kotistudioissa, muraaliprojekteissa ja graffiti paikoissa tapahtuva tutkimus edistää antropologista keskustelua taiteesta paikkaan kytkeytyvänä sosiaalisena toimijuutena.

Tutkimuksessa yhdistyy antropologian kiinnostus ihmiseen, poliittisen maantieteen kiinnostus paikkaan ja taiteen ja estetiikan kiinnostus ihmisten luoviin kykyihin. Tutkimus lähtee liikkeelle havainnosta erilaisten esteettisten tyylien rinnakkaiselosta ilman oletuksia näiden välisestä hierarkiasta. Keskittyminen paikkaan ja siinä toimiviin moninaisiin ihmisiin ja tahoihin antaa mahdollisuuden tutkia kuinka erojen monimutkaista vyyhtiä eletään, ajatellaan ja tehdään tämän päivän Los Angelesissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Caroline Fukushima 128.000 €Global trade of live tarantulas and scorpions: analysis through social media of its impact on wild populations of endangered species.

Academic research or work based on it | 3-year project

The black market in wildlife trade is the fourth most lucrative crime after trafficking in drugs, arms and human beings and has been estimated to reach 323 billion dollars per year. It severely affects the environment by impacting biodiversity, hindering social and economic development in many communities. The extent and impact of international traffic of threatened invertebrates is however still largely unknown. Arachnid species are subject to a multi-million euro global business that was never precisely quantified, whose implications on their wild populations are completely unknown. This project is the first international initiative intending to quantify (individuals and economic value) global arachnid trade through social media, detecting spatial and temporal patterns and researching on their driving factors. In the end I will provide primary biodiversity data such as species ranges and functional traits; applied data on trade patterns and drivers, including economic values, over space and time; synthesis data on the way that trade affects species populations and effective guidelines on best practices for legislation/agreements to combat illegal trade. The project will meet the needs of the EU Biodiversity Strategy 2020 by providing data to foster the creation of action plans among the EU and the countries of origin of the species, curbing the traffic, avoiding parallel economy and helping the EU to be a true fair-trade region.

This project is the first international initiative intending to quantify (individuals and economic value) global arachnid trade through social media, detecting spatial and temporal patterns and their driving factors. The project will meet the needs of the EU Biodiversity Strategy 2020 by providing data to foster the creation of action plans among the EU and the countries of origin of the species, curbing and regulating species species traffic and helping the EU to be a true fair-trade region.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Vladimir Gelman and workgroup (YRUSH)220.000 €Young Russian Scholars Helsinki Fellowship Program (YRUSH)

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

Young Russian Scholars Helsinki Fellowship Program (YRUSH) allows early stage researchers in social science and humanities, affiliated with the European University at St.Petersburg (EUSP), to conduct 3-4 months research visits at the Aleksanteri Institute (University of Helsinki). Offering visiting fellowships to EUSP-affiliated young scholars in Finland, the programme will provide them unique opportunity to finalize their research projects and to launch new projects in collaboration with partners and colleagues from Finland.
The need for a new fellowship program is multi-layered: international, societal, and academic. At the international level, there is increasing tendency of globalization of scholarship. Russian and Eurasian studies in particular, have turned into a venue of exchange of ideas between the Western scholars and experts and the natives of the region. The YRUSH program will play an important role for internationalization of scholarship both in Russia and in Finland.At the societal level, there is an increasing necessity of improvement of dialogues between Finland and Russia and promotion of good neighborhood policies in science, education, and culture.
At the academic level, it is essential to support emerging institutions of scholarly excellence in Russia. Such support will enhance poles of growth in social science and humanities in Russia. It will offer young Russian scholars opportunities for more systematic professional advancement and career building.

The YRUSH visiting fellow programme is unique project. It is a form of institutional support for promising young scholars affiliated with one of the best research universities in Russia, and in this way is collective rather than individual venture. It will maintain emerging process of building an internationally oriented research community of Russian scholars in social sciences and humanities and will integrate them into broader academic environment.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Fellow YRUSH
Other members: Anatoly Pinsky, Ira Jänis-Isokangas, Margarita Zavadskaya, Sari Autio-Sarasmo, Veljko Vujacic

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Cameron Ghalambor 19.000 €Predicting the biological impacts of climate change on Finnish boreal ecosystems

Academic research or work based on it

The evidence that the earth's climate is warming and impacting ecosystems is no longer a hypothetical future threat, but rather a contemporary problem that will continue to grow. Across the planet, plants and animals are on the move, with some populations declining, while others are thriving. Nowhere is this impact more noticeable, than in the high latitude boreal forests where the absolute increase in annual temperatures are among the highest on the planet. How does such warming influence boreal ecosystems? Answering this simple question is not so straightforward because of the complex nature of biological systems. Some species may decline, while others could increase. To date, most studies have simply examined the climate within the current distribution of a species, then used climate models to predict what the future distribution will be. Such an approach has been criticized for not directly measuring the physiological response of organisms to a range of temperatures. We use such an approach here. We propose to measure the critical thermal maximum temperature (CTmax) -a commonly used metric of thermal tolerance- in a diversity of insect groups. These data will allow us to rank species from most to least warm tolerant, and provide a first step in predicting which species are likely to suffer or benefit from warmer temperatures. Our focus on insects is because they form the base of the food chain, and represent potential benefits and threats to forests and agriculture.

The climate of the earth is warming, yet predicting how organisms will respond to such warming remains a fundamental challenge. A predictive framework is crucial for informing how biodiversity, natural resources, and food supplies should be managed. In the proposed work, we will measure the temperature tolerance of a wide range of insect species common in Finnish boreal forests. These estimates will be compared to current and future climates to predict species responses (winners and losers).
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visiting Research Fellow Andrew Graan 87.000 €Brand Nationalism: Neoliberal Statecraft and the Politics of Nation Branding in Macedonia

Academic research or work based on it | 2-year project

This book project examines how state governance is being remade in the neoliberal era. It does so through an anthropological study of state-sponsored nation branding in Macedonia.

Nation branding—the effort to formulate national identity as a commodity that adds value to local goods and services—has increased exponentially in recent years, reflecting a growing dependence of national economies on global markets. Proponents of nation branding celebrate it as a strategy to stimulate investment, tourism and growth. This project, by contrast, investigates the politics of nation branding and the heightened regulation of public communication and public space that accompany state-sponsored nation-branding campaigns.

The book contends that Macedonia’s embrace of nation branding reflects a new modality of postindustrial governance, one that rationalizes intervention into public life through appeals to an entrepreneurial state. "Brand Nationalism" thus addresses an issue that is both timely and significant: nation branding and the remaking of state power under conditions of finance capitalism. The work develops an innovative approach to this phenomenon, attending to how nation-branding initiatives seek to regiment public spheres to serve the entrepreneurial aims of the state. By focusing on the social and political effects of nation branding rather than its economic promise, the project forges a critical account of nation branding and a wider theory of governance in neoliberal times.

This project boldly challenges received wisdom on both nation branding and globalization. Proponents of nation branding celebrate it as a strategy to stimulate investment, tourism and growth. This project, by contrast, investigates how the state sponsorship of nation branding intersects with emergent forms of governance and social regulation. It thus counters narratives that link globalization to state withdrawal with a detailed analysis of how neoliberal logics can expand state intervention.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT professori emeritus Jukka Gronow ja työryhmä19.800 €Autopoesiksen autopoesis: fysiikan, biologian ja sosiologian yhdistäminen Niklas Luhmannin systeemiteorian avulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Humanistisen ja luonnontieteellisen tiedon yhdistäminen systeemiteorian puitteissa on mahdollista vain universaalin, integroivan kontekstin avulla. Tällaisen kontekstin luominen merkitsee systeemiteorian terminologialla ilmaistuna sitä, että osoitetaan, miten kommunikaatiosysteemin autopoesis kytkeytyy systeemin ulkoiseen maailmaan. Niklas Luhmannin kommunikaation määritelmän kolmen peräkkäisen vaiheen - informaatio, ilmaisu ja ymmärtäminen – yhdistelmä viittaa systeemin kytkeytymiseen mentaalisten ja fysikaalisten ilmiöiden ulkoiseen maailmaan. Kommunikaatiossa ulkoisia maailmoja edustavat Luhmannin kaksipuolisten - erotuksena Spencer-Brownin yksipuolisista - muotojen eri puolien merkitykset. Sitä perustavanlaatuista tosiasiaa, että fysikaalinen maailma tulee kommunikaation kohteeksi vain, koska se on edustettuna aistien välittämien tunteiden tai tuntemusten muodossa, luoden näin havaitut distinktion muodot, ei voida esittää systeemiteoriassa ennen kuin fysikaalisen maailman, psyyken ja Muotojen lakien (Spencer-Brown) yhteenliittyminen kommunikaatiossa on selvitetty. Tämä tapahtuu kontingenttisuusmedian avulla. Tietoisuuden aktiivisuus määrittää näiden yhteyksien luonteen. Ehdotettu Luhmannin kommunikaation käsitteen tulkinta herättää kysymyksen, voiko kontingenttisuusmedia toimia uusien media kommunikaatioiden muodostumisen perustana. Systeemiteoriassa kyse on todellisuuden eri puolia integroivien media- kommunikaatioiden eriytymisestä.

Luonnontieteellisen ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedon yhdistäminen systeemiteorian puitteissa edellyttää, että osoitetaan kuinka autopoeettiset, omalakiset ja itseään uusintavat järjestelmät ovat yhteydessä ulkoiseen maailmaan kaksipuolisten muotojen tekemien erotteluiden ja niihin perustuvien kommunikaatiomedioiden avulla. Ehdotettu ratkaisu poikkeaa systeemiteoriassa tavanomaisesta rekursiivisiin funktioihin perustuvasta tietoisuuden tulkinnasta korostaen sen kontingenttisuutta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aleksandr Vinnikov
Muut työryhmän jäsenet: Aleksandr Vinnikov

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT. dosentti Pertti Grönholm ja työryhmä (Puhuvat koneet -työryhmä)381.000 €Puhuvat koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Puhuvat koneet -hanke tutkii tieteen ja taiteen keinoin ihmisen ja koneen vuorovaikutusta inhimillisen äänen ja puheen näkökulmasta. Tutkijat ja taiteilijat kysyvät, miten kulttuuriset käsitykset ihmisen ja koneen välisestä viestinnästä ovat muuttuneet viimeisten 60 vuoden aikana ja miten ääni ja puhe ovat nousseet yhä tärkeämmiksi kysymyksiksi, kun tekoälysovellukset ja robotit ovat alkaneet tulla osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Teemaa tutkitaan hankkeessa niin media- ja informaatiotutkimuksen, kulttuurihistorian, tekniikan historian, taiteentutkimuksen kuin populaarikulttuurin tutkimuksenkin välinein. Taiteellisen ohjelman kautta me tuomme yleisön kuultaviksi tutkimusaineistoja ja nähtäviksi puhuvia laitteita sekä koettaviksi suomalaista konepuhetta, konerunoutta ja konelaulua kuuden vuosikymmenen ajalta. Samalla testaamme myös hypoteeseja ja tutkimusmenetelmiä.

Projektin keskeisiä tutkimusongelmia ovat kysymykset tekoälyn ja robotiikan kehityksen taustalla vaikuttaneista käsityksistä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta, koneellisen puheen muodostaman vierauden tunteen synnystä ja muutoksista sekä siitä, miten koneellisen äänen kautta populaarikulttuurissa ja taiteessa on käsitelty ihmisen ja koneen vuorovaikutusta, ihmisyyttä erotuksena koneellisuudesta sekä tulevaisuuden odotuksia, toiveita ja pelkoja, jotka liittyvät ihmisen ja tietotekniikan yhteenkietoutumiseen. Hankkeen tulokset esitellään yleisötapahtumissa, konferensseissa ja julkaisuissa.

Puheen ja äänen merkitystä ihmisen ja tietotekniikan suhteessa ei ole tutkittu vielä paljonkaan. Hankkeemme hakee vastauksia kysymyksiin, jotka ovat väistämättömiä, jos tekoälystä ja roboteista halutaan tehdä aidosti sosiaalisia koneita, jotka kykenevät esim. palvelu-, hoiva- ja asiantuntijatehtäviin. Koneen puhe- ja dialogiominaisuuksien kehitystyössä on tärkeätä ottaa huomioon ihmisten käsitykset koneista, tunteet niitä kohtaan sekä niille annetut kulttuuriset merkitykset.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kimi Kärki, Pertti Grönholm, Petri Kuljuntausta, Tanja Sihvonen, Tiina Männistö-Funk

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Student Evelyn Guevara 32.000 €Contemporary and ancient DNA of the Chachapoya from northeastern Peru: a study of haploid and autosomal markers

Academic research or work based on it

This project focuses on elucidating the origin and population history of the human communities that inhabit northeastern Peru with both contemporary and ancient DNA data. Ultimately we aim to relate these data and inferences on broader spatial scales and contrast those with the results from other disciplines (e.g. history, archaeology). At the same time, this new population data will contribute to the current knowledge in forensic genetics in Peru.

Aims: Genetic data can be used to estimate how different the northeastern Peruvian populations (Chachapoya area) were compared to other populations in South America, as well as to identify likely connections. This information also allows deductions on the past demographic parameters in the Chachapoya and can reveal genetic continuities through time. Our study on the “modern Chachapoya” genetic diversity has revealed a level of diversity rarely seen in Native American populations (Guevara et al. 2016). In giving a more holistic view of demographic processes, the analysis of ancient remains will substantially enhance the resolution both in time and space.

Materials and methods: A total of 354 skeletonized and mummified remains from five Peruvian cultural periods as well as modern data already analyzed will be included in this research. We are currently analyzing NGS data (Y-chromosome, mtDNA and autosomal) from the modern individuals within a population genetic framework.

Latin America is one of the few areas in the world where populations are still far from being comprehensively studied. In that sense, a dyachronic study of this nature (ancient and modern genetic diversity) contributes not only to assess the original population composition but represents a solid foundation for hypothesis-testing in several disciplines, ranging from archaeology and history to forensic and medical genetics.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tuomas Haapalehto ja työryhmä (Parks & Wildlife Ecosystem Monitoring Group)155.000 €From data to implementation - enhancing the interphase of science and practice

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Understanding the relationship between ecosystems’ structure and functions is one of the biggest challenges in achieving the huge global restoration goals. At the same time our ability to apply latest scientific results is reduced do to gaps in knowledge exchange pathways between scientists and practitioners. In this project we will use data from one of the largest restoration monitoring networks to improve the interphase between restoration scientists and practitioners in Finland. We use peatland restoration monitoring data of changes in vegetation and ecosystem functions to define thresholds in the post restoration development of the structure and functions of boreal peatlands in Finland. Boreal and subarctic peatlands store one third of global soil carbon, but this ecosystem function, dependent on the peatland plant communities, is globally threatened. In Southern Finland alone c. 75% of peatlands are drained and the CO2 storage compromised. We will analyze the structure-function relationships with most experienced restoration scientists and practitioners together to identify and answer both scientific and practical knowledge gaps. We will in addition create an operational model for adaptive restoration of boreal peatland ecosystems with habitat specific action -> outcome -> reaction scenarios. Finally, we will establish a series of “Science Meets Practice” -meetings where the implementation of latest science results is processed together with practitioners and scientists.

This project deals with the interphase of scientific knowledge and its implementation. Throughout conservation biology literature the need to bridge the science-implementation gap is emphasized. However, most projects in e.g. applied ecology still fail to directly address the question of how the new results should be applied in actions. Our goal here is to form a functional interphase for two-way knowledge exchange between practice and research to improve ecological restoration in Finland.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Haetaan rahoituksen järjestyessä Haetaan rahoituksen järjestyessä
Muut työryhmän jäsenet: Pirkko Siikamäki, Reijo Hokkanen, Santtu Kareksela, Tuomas Haapalehto, Tuula Kurikka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Lotta Haikkola ja työryhmä40.000 €Suomi, sosiologia ja mielikuvitus – sosiologian verkkoalustan kehityshanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Sosiologian ydin ja hienous piilee sosiologian tavassa käsitteellistää yhteiskuntaa ja ihmisten yhteistoimintaa: sosiologia ylittää arkijärkiset selitykset, liittää henkilöhistoriat yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin ja käyttää sosiologista mielikuvitusta. Suomi, sosiologia ja mielikuvitus – sosiologian verkkojulkaisun kehityshankkeessa luodaan visuaalisesti kunnianhimoinen ja joustava verkkoalusta, joka toimii tutkimuksen popularisoinnin, sosiologisen ajattelun ja sosiologien ammatillisen identiteetin kehittämisen alustana, sosiologian ”kotina” verkossa. Samalla luodaan toimitus- ja verkostorakenne, joka mahdollistaa alustan jatkuvan ylläpidon. Alusta tarjoaa ihmisille pääsyn tutkittuun tietoon ja sosiologisen ajattelutavan äärelle, ja samalla tarjoaa tutkijoille houkuttelevan kanavan sosiologisen tutkimuksen popularisoinnille. Alusta tekee sosiologiaa ja sosiologisia ajattelutapoja tutuksi ja tutustuttaa “sosiologisen mielikuvitukseen”, eli sosiologeille ominaiseen tapaan analysoida yhteiskuntaa. Se tarjoaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiologian tulkitsevaa, ymmärtävää ja kriittistä näkökulmaa ja sosiologista asiantuntemusta.

Sosiologia on Pierre Bourdieun sanoin kamppailulaji, jonka tehtävä on antaa ihmisille valta ymmärtää oman elämänsä ehdot. Suomi, sosiologi ja mielikuvitus ottaa tämän tavoitteekseen. Se on sekä tieteen popularisointia että avaus saada taisteleva potentiaali käyttöön. Hanke on rohkea avaus, koska se laajentaa ajatteluamme ja avaa sosiologiaan kuuluvaa ihmettelyä kaikkien saatavilla. Alusta puolustaa yhteiskuntaa ja sosiologista mielikuvitusta teksti ja tapahtuma kerrallaan.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Anna Alanko, Eeva Luhtakallio, Juha Suoranta, Olli Herranen, Olli Pyyhtinen, Riikka Homanen, Riikka Perälä, Tiina Sotkasiira, Tuukka Ylä-Anttila, Veikko Eranti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori, yliopistonlehtori Salli Hakala 23.000 €Propagandasta promootiokulttuuriin. PR julkisen vallankäytön muotona julkisten organisaatioiden ja johtavien poliitikkojen viestinnässä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Mediasta, vallankäytöstä, organisaatioiden viestinnästä ja poliittisesta viestinnästä on kirjoitettu ansiokkaita teoksia suomeksi paljonkin. Yksi alue kuitenkin puuttuu: julkisten organisaatioiden ja julkishallinnon viestinnästä kirjoitettu yleisteos. Tiedottajat, viestintäjohtajat ja muut julkisen alan viestinnän ammattilaiset sparraavat yhä näkyvämmin poliitikkoja julkisessa esiintymisessä. He rakentavat näyttäviä verkkosivuja ja mediaesiintymisiä ja profiloivat ministeriöiden, kaupunkien ja julkisten laitosten julkikuvaa.
Tutkijat puhuvat promootioyhteiskunnasta. Promootiokulttuurin tutkimuksessa painopiste on promootioon kuuluvien poliittisen brändäyksen, lobbauksen, vaikuttajaviestinnän ja strategisen viestinnän kriittisessä tarkastelussa sekä uusissa poikkitieteellisissä näkökulmissa organisaatioviestintään. Julkisesta toiminnasta on kaiken kaikkiaan tullut ärhäkkää, nopeatempoista, värikästä ja näyttävää, kuten professori Anu Kantola (on tutkimuksissaan osoittanut.
Markkinalogiikan uiminen julkisten organisaatioiden viestintään ja toimintatapoihin ei ole ihan ongelmatonta. Julkista valtaa käyttäviä organisaatioita ohjaa erilaiset viestinnän eettiset ja moraaliset periaatteet kuin yksityissektoria tai politiikassa yleensä. Tällaisia ovat mm. julkisuusperiaate, yhdenvertaisuus, kansalaisten suojeleminen vaaroilta ja viranomaisen toimivaltaan. Suomenkielistä alan yleisteosta on kaivattu pitkään.

Tämä on demokratian eetos: Julkisen alan viestinnän ammattilaiset ja poliitikot tarvitsevat tätä tutkittua tietoa. He ovat puun ja kuoren välissä, eli byrokratian ja markkinoiden ehdoilla, jotta kansalaiset, maassa asuvat ulkomaalaiset, kuntalaiset, kaupunkilaiset, osalliset ja osattomat saisivat heille kuuluvan palvelunsa ja perusoikeutensa. Nyt julkisen alan toimijoilta vaaditaan strategista viestintää, promootiota, julkisuusdiplomatiaa ja sosiaalisen median verkostoja ja lobbausta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Hannele Harjunen 115.000 €Suomalainen lihavuus: sukupuoli, luokka ja syrjintäkokemukset

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tämä tutkimus käsittelee suomalaisten naisten ja miesten lihavuus- ja painokokemuksia empiirisen aineiston valossa, joka kerättiin kesällä 2015 Koneen säätiön valmistelurahan tuella. Aineisto kostuu yhteensä noin 18 000 suomalaisen naisen ja miehen vastauksista (survey) ja henkilökohtaisista kokemuksista painosta ja lihavuudesta (avoimet vastaukset). Ainutlaatuisesta kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajasta aineistosta on tarkoitus työstää kattava perusteos lihavuuden sosiaalisista seurauksista ja merkityksestä (monografia työnimellä "Suomalainen lihavuus: sukupuoli, luokka ja syrjintäkokemukset"). Fokus on suomalaisten naisten ja miesten kokemuksissa lihavuudesta ja painoon liittyvästä syrjinnästä. Lihavien ihmisten kokemukset liittyvät tavallisesti syrjintään, kiusaamiseen tai muuhun huonoon kohteluun esimerkiksi työelämässä, terveydenhoidossa, koulutuksessa ja ihmissuhteissa. Sukupuoli ja luokka ja näiden intersektiot jäsentävät näitä kokemuksia merkittävästi. Monitieteinen lihavuustutkimus ja sukupuolentutkimus toimivat teoriakehyksenä.Tutkimusaineiston laajuuden ansiosta tutkimuksessa pystytään tuottamaan tilastollisesti merkittävää tietoa suomalaisten lihavuussyrjintäkokemuksista. Se tarjoaa kattavan kuvan lihavuuden kokemuksesta Suomessa, sillä käytössä on kyselyn ansiosta kvantifioitavaa dataa esimerkiksi lihavuuden sukupuoleen ja luokkaan liittyvistä tekijöistä.Laadullisen aineiston monisyisyys puolestaan mahdollistaa kokemuksen sisällön tarkemman erittelyn.

Lihavat ihmiset ja heidän kokemuksensa ovat olleet harvoin tutkimuksen keskiössä: lihavat tutkittavat jäävät tutkimuksissa tyypilliseksi anonyymiksi joukoksi josta lasketaan keskiarvoja, todennäköisyyksiä ja poikkeamia. Lihavuudesta puhutaan paljon, mutta lihavuuskokemusten tutkimusta on kuitenkin kokemuksen yleisyyteen nähden kansainvälisestikin hyvin vähän. Suomenkielistä tutkittuun tietoon perustuvaa perusteosta lihavuuden syrjintä kokemuksista ja merkityksistä ei ole vielä olemassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KTM, luennoitsija Lotta Hassi 28.800 €Kokeilemalla kehittäminen Innovaatioprojekteissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

’Kokeilu’ on sana, joka toistuu uutisissa ja julkisessa keskustelussa. Uusia liikenneratkaisuja ja vanhustenhoitomalleja kokeillaan. Yrittäjät kokeilevat ketterästi uusia ideoitaan asiakkaiden kanssa, eikä epäonnistumista pelätä vaan keskitytään nopeaan oppimiseen. Projekti- ja innovaatiojohtamisen saralla – niin yritys- kuin akateemisessa maailmassa – on viime aikoina korostettu taitavan kokeiluosaamisen tarvetta. Tiedostetaan kiireellinen tarve kehittää kokeilemalla kehittämisen käytäntöä, prosessia, työkaluja sekä ymmärtää paremmin tekijöitä (mm. organisaation tai yksilön ominaisuuksia), jotka vaikuttavat kokeilemalla kehittämisen menestyksekkääseen soveltamiseen.

Vaikka kokeilut ovat keskeisessä roolissa innovaatiotoiminnassa, kokeilemalla kehittämisen mallia ei tunneta eikä sovelleta samassa laajuudessa kuin vallalla olevaa ”suunnittelukeskeistä” projektijohtamisen mallia, joka perustuu ennakoitavissa olevaan toimintaympäristöön. Innovatiiviset projektit eivät kuitenkaan ole ”suunniteltavissa” sillä niihin sisältyy paljon epävarmuuksia. Tällöin tarvitaan kehittämistapa, joka mahdollistaa tehokkaan oppimisen ja projektin joustavan johtamisen tämän oppimisen pohjalta. Kokeilut synnyttävän uutta informaatiota, johon ei suunnittelemalla päästä käsiksi.

Hankkeen tavoitteena on saattaa päätökseen väitöskirjatutkimus, joka pyrkii edistämään kokeilemalla kehittämisen käytäntöjä ja ymmärtämään, miten kokeilemalla kehittämistä voidaan tukea organisaatioissa.

Hypoteeseja testaavat kokeilut edustavat hyvin tunnettua ja arvostettua tutkimusotetta. Sen sijaan ”tunnustelevat” kokeilut edustavat vähemmän tunnettua ja vähemmän arvossa pidettyä tapaa tutkia ja kehittää, joka on välttämätön innovaatioprosessin sotkuisessa ja epävarmassa alkuvaiheessa. Tämä hanke pyrkii nostamaan tunnustelevat kokeilut innovaatiokeskusteluun ja –käytäntöön, ja ammentaa niin luovuuden, innovaatiojohtamisen, projektijohtamisen, yrittäjyyden, kuin tieteen historian tutkimuksesta
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Milja Heikkinen 69.000 €Verkostojen merkitys kaupunkitason ilmastopolitiikassa: esimerkkeinä Helsinki, Madrid ja Tukholma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Apuraha käytetään väitöskirjatutkimukseen, jonka aihe on verkostoyhteistyön vaikutus kaupunkitason ilmastopolitiikkaan kansainvälisellä ja paikallisella tasolla. Ilmastopolitiikan tehostamiseksi kaupungit ovat perustaneet yhteistyöverkostoja, joiden vaikutuksista ei ole kattavaa tietoa. Verkostot tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiseen valtiorajat ylittävään yhteistyöhön kaupunkien välillä. Kaupunkien sisällä ne tukevat eri toimijoiden, esimerkiksi viranomaisten ja yritysten, välistä yhteistyötä. Väitöskirjassa tutkitaan verkostojen merkitystä. Esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä tarkastellaan C40-verkostoa. Paikallistason esimerkkeinä käytetään kolmea eri tavoin verkostoitunutta pääkaupunkia; Tukholmaa, Madridia ja Helsinkiä. Tarkastelen, millaisia toimenpiteitä verkostot ja niiden jäsenkaupungit tukevat, korreloiko verkostojäsenyys tilastollisesti ilmastotoiminnan kanssa, millaisia yhteiskunnallisia muutoksia tuetaan sekä sitä, miten kaupungit kokevat hyötyvänsä verkostoyhteistyöstä. Menetelmällisesti yhdistetään laskennallisia ja laadullisia menetelmiä ja avataan uusia mahdollisuuksia verkostojen tutkimukseen. Tuloksia voidaan hyödyntää verkostotoiminnan kehittämisessä sekä yksittäisissä kaupungeissa, että kansainvälisellä tasolla. Lisäksi kirjoitetaan yleistajuisia julkaisuja. Tutkimuksen tulokset esitellään myös kaupunkien ilmastotoimijoille työpajoissa, joissa osallistujat suunnittelevat sovelluksia tuotetulle tiedolle.

Kaupungeilla on yhä merkittävämpi rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Verkostojen kautta kaupungit pyrkivät haastamaan valtioiden asemaa kansainvälisen ilmastopolitiikan keskiössä. Organisoitujen ja epävirallisten verkostojen yhteyksiä on tutkittu vähän. Aihe on haastava, sillä vuorovaikutus kaupunkien sisällä ja välillä on monimuotoista. Monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen ja siihen linkittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Ilpo Helén 4.000 €Sosiologipäivät 2018 Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Westermarck-seuran Sosiologipäivät on merkittävin vuotuinen kotimainen konferenssi sosiologian tieteenalalla ja yksi tärkeimmistä yhteiskuntatieteellisistä konferensseista Suomessa. Jo lähes viiden vuosikymmenen ajan Sosiologipäivät on kerännyt yhteen sosiaali- ja ihmistieteiden tutkijoita sekä opiskelijoita ja tarjonnut areenan tarkastella, mitä suomalaisessa sosiologiassa ja yhteiskunnassa tapahtuu juuri nyt.

Taas kerran Sosiologipäivät avaa uuden vinkkelin sekä omaan tieteenalaansa että yhteiskuntaan. Tällä kertaa Kiertokulun teema on tarjottu yhteiskuntatieteilijöille oman ajattelun ja tutkimuksen uudistamisen välineeksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Samuli Helle 42.000 €Ympäristön vaikutus esiteollisten ihmisten evolutiiviseen dynamiikkaan Pohjois-Fennoskandiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ympäristö ja sen muutokset vaikuttavat kaikkeen elolliseen, myös ihmisiin. Ympäristön tarjoamat resurssit mahdollistavan populaatioiden kasvun, mutta myös asettavat rajoitteita kasvulle. Lisäksi muuttuva elinympäristö mahdollistaa luonnonvalinnan toiminnan populaatioissa geneettisten rajoitteiden puitteissa, jolloin vain ympäristöön parhaiten sopeutuneet yksilöt pystyvät maksimoimaan biologisen kelpoisuutensa. Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia ympäristömuutosten vaikutusta Pohjois-Fennoskandian väestöön niin yksilö- kuin populaatiotasolla 1700-1900-luvuilla. Hanke perustuu laajaan historiallisten dokumenttien tarjoamaan mahdollisuuteen mitata kattavasti ympäristöä: esim. ilmastoa, ravintotilannetta, tauteja ja kulttuuritekijöitä. Näiden tekijöiden vaikutusta ikäkohtaiseen lisääntymiseen ja kuolleisuuteen tutkitaan Pohjois-Fennoskandian alkuperäisen saamelaisväestön ja sinne muuttaneiden maatalousväestön avulla. Erityisenä tarkoituksena on tutkia muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutusta perheiden elinkiertoon pitkittäisaineistojen avulla: miten lisääntymispanostus ja kuolleisuus riippuivat ympäristöstä, miten tämä vaikutti yksilöiden kelpoisuuteen sekä lopulta populaatiodynamiikkaan. Hanke tuottaa uutta tietoa ihmisen elinkiertojen evoluutiosta, sekä yhdistää eri tieteenaloja luomaan yhtenäisemmän kuvan ihmislajin suhteesta ympäristöönsä.

Tutkimushanke on maailmanlaajuisessakin mittakaavassa ensimmäinen hanke, jolla pyritään evoluutiobiologisesti ymmärtämään ihmisen väestöhistorian suhdetta ympäristöön hyväksikäyttäen yli tiederajojen ulottuvia aineistoja. Yhdistämällä niin luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset kuin humanistisetkin lähestymistavat, tutkimushanke pyrkii hälventämään tieteiden välisiä kuiluja sekä paremmin ymmärtämään oman lajimme evoluutio-, väestö- ja kulttuurihistoriaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Helsingin yliopiston Tutkijakollegium 350.000 €Tutkijakollegiumin taiteen tohtori-ohjelman jatkohakemus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Kansainvälinen taiteellinen post doc -ohjelma mahdollistaa taiteen ja tieteen näkökulmien kohtaamisen sekä tarjoaa uudenlaisia tilaisuuksia eri
aloja ylittävälle yhteistyölle. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin taiteen tohtorin paikat on tarkoitettu taiteen tohtorille tai sellaiselle tieteellisen tohtorin tutkinnon suorittaneelle henkilölle, joka työskentelee myös taiteellisesti.

Taiteen tohtori -ohjelman tarkoituksena on tieteen ja taiteen välisen dialogin luominen, uusien tiedon tuottamisen metodien kehittely tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen keinoin ja kansainvälisten taiteilijoiden tuominen suomalaiseen tiede- ja taideyhteisöön.

Ohjelma on ainutlaatuinen avaus suomalaisessa tiede- ja taideyhteisössä kansainvälisyytensä ja rajoja rikkovan profiilinsa vuoksi. Hanke mahdollistaa ajankohtaisten poliittisten ja kulttuuristen teemojen käsittelyn uusien metodien avulla ja näiden kysymysten
avaamisen suurelle yleisölle. Taiteilijat tarjoavat ennakoimattomia näkökulmia ja virikkeitä tutkijoiden työhön, samalla kun he itse hyötyvät avoimesta tieteellisestä keskustelusta tutkijoiden kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docoral researcher Michael Herman 14.400 €One size fits none: Economic governance reform in the aftermath of the euro crisis

Academic research or work based on it

The flaws in the euro area's institutional arrangements are now well known. But how to correct them? The study seeks to answer this question with a theory driven approach. Research questions address the core issues raised in literature on the organisation of federal and quasi-federal institutions and are as follows:
1. Do decentralised fiscal institutions deliver fiscal discipline more effectively than centralised fiscal institutions?
2. Do monetary institutions limit the exposure of public fiscal institutions to financial risk?

The study advances two hypotheses:
H1. Self-imposed constraints (rules) are more likely to deliver fiscal discipline than external injunctions.
H2: Public sector risk can be reduced if central monetary authorities are granted regulatory authority over private banking institutions and empowered to act as lender of last resort.

The hypotheses are tested by examining fiscal outcomes in two comparative, interconnected case studies. To test H1, longitudinal sub-national fiscal data from the United States and Germany are analysed. To test H2, cross-sectional fiscal data from Nevada and Ireland are analysed.

Linear regression analysis is used to test whether:
1. Self-imposed rules can more effectively deliver fiscal discipline than externally imposed injunctions.
2. Centralised regulation of private financial institutions results in less public sector risk in the event of a financial crisis.
3. And to assess the implications of these findings for EMU.

The euro crisis confirmed heterogeneous monetary unions are sustainable only if fiscal discipline is strictly enforced. Yet, this diagnosis remains controversial and the solutions adopted inadequate. The dissertation argues the crisis is the result of a lack of fiscal discipline, broadly defined to include adequate banking supervision. It shows decentralized models of fiscal discipline are a better fit for the Euro Area than the current centralized model - and also have a superior track record.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Maiju Hietaketo 86.400 €Basic Features of Conversation on Discussion Forums

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkin väitöskirjassani englanninkielisten keskustelufoorumeiden keskustelujen piirteitä ja niiden vuorovaikutusta keskustelujen rakenteiden kanssa. Keskustelufoorumeiden viestinnästä puuttuu moni perinteistä suullista ja kirjallista kanssakäymistä rajoittava tekijä, joka mahdollistaa keskustelun monimutkaiset ja luovat rakenteet, mutta myös vaikeuttaa keskustelun tulkitsemista. Laaja tutkijaverkosto ei ole päässyt yhteisymmärrykseen verkossa käytävän vuorovaikutuksen tutkimusperiaatteista, joka on väistämättä johtanut vaillinaiseen ymmärrykseen sen toimintaperiaatteista. Tämä tutkimuksen ala kaipaakin kipeästi teoreettista kehystä ja siihen nojautuvaa analyyttista mallia, jotta voidaan saavuttaa ymmärrys tietokonevälitteisen viestinnän pelisäännöistä.
Väitöskirjassani tartun tähän haasteeseen kysymällä 1. miten keskustelut rakentuvat eriaiheisilla keskustelufoorumeilla ja 2. mitkä keskustelun piirteet vaikuttavat keskustelun rakentumiseen ja ovat täten olennaisia asynkronisen tietokonevälitteisen viestinnän teoreettisessa kehyksessä ja mallissa. Vastaan näihin kysymyksiin neljän artikkelin sarjassa. Nojaan tutkimuksessani keskustelunanalyyttisiin ja systeemis-funktionaalisiin periaatteisiin, joita modernisoin tutkimustulosten perusteella tähän viestintämuotoon sopiviksi työni edetessä. Toteutan tutkimukseni analysoimalla manuaalisesti suuria määriä aineistoa viideltä eriaiheiselta keskustelufoorumilta luomani mallin pohjalta.

Moni tutkija on aloittanut verkkokeskustelun tutkimuksen yksittäisistä piirteistä, sillä verkkokeskustelu on hyvin monimutkainen vuorovaikutuksen muoto ja sen analysointi on hyvin haastavaa. Minä etenen väitöskirjassani varmoin ottein kohti kaoottisen kokonaisuuden hallintaa. Kehittämäni metodi ottaa monia eri verkkokeskustelujen piirteitä huomioon ja on laajennettavissa työn edetessä, mutta se on myös hyvin työläs ja vaatii paljon manuaalista suuren aineiston käsittelyä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, väitöskirjatutkija Markus Himanen 28.800 €Etninen profilointi Suomessa: ulkomaalaisvalvonta ja yhdenvertaisen jäsenyyden rajat

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimukseni käsittelee poliisin harjoittamaa ulkomaalaisvalvontaa sekä valvonnan kohteena olevien vähemmistöjen jäsenten ja poliisin näkemyksiä etnisestä profiloinnista. Tutkimus kuvaa laajaan laadulliseen haastattelu- ja asiakirja-aineistoon pohjautuen, millaisin käytännöin poliisi pysäyttää ja tarkastaa henkilöllisyyksiä ulkomaalaisvalvonnan perusteella sekä millaisia vaikutuksia poliisin toimenpiteillä on niiden kohteille. Tutkimus muodostaa teoreettisesti perustellun tulkinnan viranomaisten ja pysäytyksiä kokeneiden etnisten vähemmistöjen jäsenten ulkomaalaistarkastuksia käsittelevästä puheesta suhteessa yhdenvertaisuuteen ja kansalaisuuteen.

Väitöskirja koostuu neljästä englanninkielisestä artikkelista, jotka käsittelevät ulkomaalaisvalvonnan sääntelystä käytyä poliittista kiistaa; romanialaisten ja bulgarialaisten katutyöntekijöiden kohtaamisia poliisin kanssa; poliisin käsityksiä yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksista ulkomaalaisvalvonnassa; sekä ulkomaalaisvalvonnan kohteina olleiden etnisen vähemmistöjen jäsenten tulkintoja tarkastusten vaikutuksista yhdenvertaisuuden ja kansalaisuuden kokemuksiin.
Tutkimus on aloitettu osana Koneen säätiön rahoittamaan Pysäytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt -hanketta (2015–2018), jonka aikana kerättyyn aineistoon se myös perustuu.

Tutkimukseni on ensimmäinen poliisin harjoittamaan ulkomaalaisvalvontaan ja etniseen profilointiin Suomessa keskittyvä väitöskirja. Se tuottaa tieteellistä tietoa laajaan empiiriseen aineistoon perustuen hyvin ajankohtaisesta ongelmasta: maahanmuuton hallinnan käytäntöjen vaikutuksista yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen. On pelättävissä, että lisääntyvä muuttoliikkeiden kriminalisointi tuottaa uusia yhteiskunnallisia rajoja ja kyseenalaistaa kansalaisuutta yhdenvertaisena jäsenyytenä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Ville Hoikkala 57.600 €Kalapatogeeni Flavobacterium columnaren CRISPR-immuunipuolustusmekanismit ja niiden vaikutukset faagi-bakteeri yhteisevoluutioon

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Bakteerit ja niitä tartuttavat virukset (faagit) ovat maapallon monilukuisimpia eliölajeja ja niiden vaikutus ekosysteemien toimintoihin on valtaisia. Niissä piilee myös valtava potentiaali uusien molekyylityökalujen ja lääketieteellisten hoitojen kehittämiseen.
Väitöskirjatyössäni tutkin kalapatogeeni Flavobacterium columnaressa esiintyvää poikkeuksellista CRISPR-immuunijärjestelmää. CRISPR:n avulla bakteeri pystyy mukautumaan ympäristön faagiperäisiin uhkiin. Faagit puolestaan voivat kehittyä CRISPR:lle vastustuskykyisiksi, minkä seurauksena voi syntyä kilpavarustelua. Kilpailun molekyylitason yksityiskohtainen tunteminen on tärkeää, mikäli haluamme tulevaisuudessa korvata ihmisille ja myös ympäristölle haitalliset antibioottihoidot vaihtoehtoisella hoidolla, faagiterapialla.
Faagiterapian mahdollistamisen lisäksi CRISPR:n tutkiminen on tärkeää uusien molekyylityökalujen löytämisessä. CRISPR on tunnettu geenieditointityökaluna ja F. columnaren poikkeuksellisen CRISPR-järjestelmän valjastamisella tähän tarkoitukseen saattaa olla merkittäviä vaikutuksia. Työni tarjoaa erinomaisen pohjan näiden työkalujen kehittämiseen hyödyntäen tutkimusryhmäni ainutlaatuisia bakteeri- ja faagikokoelmia.
Tähän mennessä olen osoittanut F. columnaren CRISPR:n olevan toiminnallinen ja aktiivinen luonnonpopulaatiossa. Seuraavaksi aloitettavat laboratoriokokeet kertovat yhteisevoluutiosta ja CRISPR:n toiminnasta hyödyntäen mm. seuraavan sukupolven sekvensointimenetelmiä.

Vastikään löydetty bakteerien CRISPR-immuunijärjestelmä on aarreaitta geenieditointitutkimukselle ja sen rooli bakteerien ja niitä tartuttavien virusten yhteisevoluutiossa on merkittävä. Olemme löytäneet tutkimastani bakteerista uudenlaisen CRISPR-järjestelmän, jonka yksityiskohtainen tutkiminen voi avata uusia väyliä niin geenieditoinnissa kuin antibiooteille vaihtoehtoisen faagiterapian kehittämisessä. Projektin aloittaminen oli riski, joka palkittiin ja työ on nyt saatettava loppuun.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Saara Huhmarniemi 35.600 €Reunat - Edges: rakenteesta sanajärjestykseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kielet välittävät sanajärjestyksen avulla monipuolista puhetilanteeseen liittyvää informaatiota. Tämä informaatio voi olla lauseen ymmärtämisen kannalta yhtä tärkeää kuin esimerkiksi sijamerkintä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on sanajärjestysvaihteluiden syntaktinen mallinnus. Mallin ytimessä on "reunan" käsite, jolla tarkoitetaan lauseen tai lausekkeen laidalla oleva positio, johon puhetilanteen kannalta tärkeät elementit asettuvat. Esimerkiksi suomessa kysymyssanat sijoittuvat lauseen vasempaan reunaan.

Reunan käsitteen avulla voidaan antaa yhtenäinen kuvaus hyvin monenlaisille sanajärjestysmuutoksille. Tutkimukseni tuloksena syntyy kielitieteen malli, jota voidaan käyttää esimerkiksi kieliteknologia-ohjelmissa. Tutkimus on jatkoa väitöskirjatyölleni, jossa reunan käsitettä tarkasteltiin suomen kielen kysymys- ja relatiivilauseissa. Tutkimuksen aluksi käsittelen väitöskirja-aineistoani syntaksin teorian ja informaatiorakenteen näkökulmasta ja valmistelen aiheesta artikkeleja kansainvälisiin julkaisuihin. Tämän jälkeen laajennan aineistoani koskettamaan myös muita sanajärjestysvaihteluita ja kerään materiaalia muista suomalais-ugrilaisista kielistä. Lopuksi keskityn tulosten raportointiin ja valmistelen artikkeleita luomani mallin pohjalta.

Tarkastelen suomen kielen rakennetta matemaattisena ja formaalina ilmiönä. Näkemys on valtavirtaa kieliteknologiassa ja kansainvälisesti, mutta suomessa alan tutkimusta on vähemmän. Tavoitteenani on kytkeä suomen kielen syntaksin tutkimus alan kansainväliseen kenttään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musiikin tohtori (tutkijakoulutus) Pekka Huttu-Hiltunen ja työryhmä (Berättande sång -arbetsgrupp)52.000 €Kertovan laulun keinot - Berättande sångens konst

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessa pyritään pohjoismaisen työryhmän yhteistyöllä selvittämään millaisia keinovaroja laulaja käyttää kertovassa laulussa tarinan tuottamiseen. Se sisältää kansainvälistä työryhmätyöskentelyä, seminaareja, koulutusta ja taiteellista työtä, joilla pyritään sekä etnomusikologisen musiikintutkimuksen että taiteellisen tutkimuksen menetelmin löytämään vastauksia kysymykseen, millaisia keinoja laulaja käyttää laulaessaan pitkiä kertovia lauluja. Tarkasteltavana ovat yhtäläisyydet ja erot runolaulussa, balladissa ja bylinassa, erityisesti siinä miten laulua tuotetaan. Millainen osuus on luovuudella ja improvisaatiolla, ja mikä osuus on suoranaisesti muistilla? Miten luovaa prosessia voisi kuvata ja selittää?
Tutkimuskirjallisuudessa on ajateltu että runolaulu on generatiivinen kertovan laulun muoto, jossa laulaja ”luo” tarinan uudelleen laulaessaan. Hän rakentaa tarinan formuloista, osaamistaan säkeistä tai muodostaa uusiakin säkeitä osaamansa mitan puitteissa. Balladit on ajateltu muistettavan, ja laulajan on ajateltu muuntelevan sitä ainoastaan vahingossa, kun hän ehkä unohtaa jotakin.
Ruotsalainen tutkija-muusikko Susanne Rosenberg kuvaa laulamisen aikana laulajan tietoisuutta kahden tietoisuuden tason kautta, jossa tietoinen ja kontrolloitu laulaminen tapahtuu vähintään 5-7 sekunnin aikaraamissa, kun taas sitä lyhyemmällä tasolla tietoinen kontrollointi ei ole mahdollista. Tällöin kuvaan astu nykyhetki, vaistonvarainen improvisointi, jota Rosenberg kuvaa käsitteellä nuet.
Oman lisänsä kertovan laulun keinovalikoimaan tuo venäläinen bylina-perinne, jonka suhdetta esimerkiksi runolauluun on syytä tutkia tarkemmin.

Runolaulun, balladin ja bylinan tutkiminen etnomusikologisen, pedagogisen ja taiteellisen työn prosessissa ja menetelmillä kansainvälisenä yhteistyöhankkeena, on monenlaisia rajoja ylittävä, uusi näkökulma. Jo työryhmän muodostaminen Pohjoismaiden ja Venäjän tutkijoiden kesken on jo rohkea avaus. Ehkä laulajien ja laulamisen kautta katsottuna lauluperinteissä onkin paljon yhteistä. Miten laulaja rakentaa laulun, sävelmän ja runon yhteenkietoutuneen kokonaismuodon, ja loogisen kerronnan?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Maari Kallberg, Pekka Huttu-Hiltunen
Muut työryhmän jäsenet: Astrid Ressem, Ingrid Åkesson, Julia Kovyrshina, Maija Karhinen-Ilo, Susanne Rosenberg

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri, jatko-opiskelija Anniina Hyttinen 122.000 €Poliittisen vastarinnan mahdollisuudet illiberaalissa demokratiassa – Visuaalinen etnografia valtiollisesta etnonationalismista ja sen vastavoimista Unkarissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Väitöstutkimus tarkastelee Unkarissa harjoitettua nationalistista ja populistista politiikkaa monitieteisen nationalismitutkimuksen lähtökohdista hyödyntäen metodologisesti visuaalisen etnografian keinoja. Keskiössä ovat poliittisen vastarinnan mahdollisuudet illiberaalissa demokratiassa, jossa Fidesz-puolueen populistinen oikeistohallitus rajoittaa opposition toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi oppositiopuoluetta, äärioikeistoa edustava Jobbik ja satiiripuolue ”Kaksihäntäinen koira”.

Tutkimus keskittyy kolmeen ilmiöön, jotka ovat olennaisia Unkarin tilanteen sekä yleisemmin populismin luonteen ymmärtämiseksi: 1) julkisen kaupunkitilan politisoituminen, jota ilmentävät hallituksen ja sen vastustajien kamppailu julistekampanjoin sekä hallituksen toteuttamat seinämaalaukset ja katujen uudelleen nimeämiset, 2) hallituksen vihakampanjat, joilla luodaan uusia kansakunnan vihollisia, kuten ”laittomat maahanmuuttajat”, kansalaisjärjestöt sekä Keski-Euroopan Yliopisto ja miljonääri György Soros, 3) sosiaalisten liikkeiden vastarinnan luonne Fideszin hallitessa perinteisiä medioita.

Työn visuaalinen lähestymistapa pohjautuu olettamukselle, että sosiaalinen maailma rakentuu moniaistillisesti eikä vain kielen kautta. Pääpaino on nationalismin ja kansallisen identiteetin visuaalisissa ja rituaalisissa ilmaisuissa, joita havainnoidaan kevään 2018 parlamenttivaalien yhteydessä. Lisäksi tutkitaan vaalikevään vaikutusta Unkarin jo ennestään politisoituneeseen katukuvaan.

Tutkimus pyrkii kehittämään visuaalisen etnografian metodia nationalismitutkimuksen piirissä ja laajentamaan visuaalisten aineistojen käyttötapoja perinteisesti hyvin tekstikeskeisessä tieteellisessä ympäristössä. On myös tärkeää tarkastella vastarinnan mahdollisuuksia tilanteessa, jossa normaali poliittinen dialogi ei ole enää mahdollista ja nationalismi, sulkeutuneisuus sekä muukalaisviha hallitsevat ilmapiiriä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri (väitellyt) Ari-Elmeri Hyvönen 105.000 €Faktantarkistuksen rajat faktojen jälkeisellä aikakaudella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimushankkeen tavoitteena on haastaa vallalla olevaa käsitystä faktantarkistussivustojen toiminnasta sekä analysoida mitä uutta ns. ”faktojen jälkeisessä politiikassa" on. Se tarkastelee erilaisia keinoja puolustaa tosiasioita demokraattisen keskustelun ja mielipiteenmuodostuksen perustana. Onko faktantarkistussivustojen lähestymistapa tehokas? Millä tavoin tosiasioita voidaan puolustaa päätymättä teknokraattiseen politiikkanäkemykseen? Lisäksi hanke tarkastelee valehteluun ja totuudenpuhumiseen liittyviä teoreettisia ja metodologisia ongelmia politiikan tutkimuksen alalla. Tutkimuksen lähtöasetelmassa ”faktojen jälkeisyys” ymmärretään ennen kaikkea poliittisen puheen vähentyneeksi tarpeeksi vaikuttaa todenmukaiselta, sekä jaettujen faktojen kuihtumiseksi. On tärkeää tarkastella tapoja, joilla tosiasioista tulee merkityksellisiä kansalaisten näkökulmasta. Keskeistä on faktojen kehystäminen mielekkäästi ja niiden tarinallistaminen. Hanke tulee keräämään laajan empiirisen aineiston, joka koostuu faktantarkistusoperaatiosta, niiden kohteena olevista väitteistä, ja niihin kytkeytyvästä julkisesta keskustelusta. Se kehittää uusia menetelmiä pohjautuen kehysanalyysille, narratologialle, ja puheaktiteorialle. Teoreettisesti hanke nojaa viimeaikaiseen demokratiateoriaan ja mm.Hannah Arendtin poliittiseen ajatteluun. Hankeen keskeiset tuotokset ovat englanninkielinen tieteellinen monografia, yleistajuinen teos ”Faktantarkistuksen rajat” suomeksi, sekä neljä tieteellistä artikkelia.

Hanke haastaa yhteiskunnallisesti vallitsevan näkemyksen faktantarkistussivujen roolista demokratiassa. Tutkimuksen lähestymistapa poliittisiin faktoihin poikkeaa sekä valtavirtaisen että konstruktivistisen politiikan tutkimuksen näkemyksistä, ja tuottaa näin ollen sekä empiiristä että teoreettista tutkimusta edistävän uuden näkökulman. Hanke kehittää uusia menetelmällisiä työkaluja muun muassa monialaisessayhteistyössä politiikan tutkimukseen harvemmin kytketyn kirjallisuustieteen kanssa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Marja-Leena Hänninen 43.500 €Itämaiset kultit antiikin Ostian kaupunkiyhteisössä ja -ympäristössä.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimusaiheenani on keisarikauden Rooman satamakaupungin Ostian uskonnollinen elämä, josta on säilynyt rikas epigrafinen ja arkeologinen aineisto. Ostia oli kosmopoliittinen kaupunki, jossa asui tai oleskeli väestöä valtakunnan eri osista. Tämän vuoksi Ostian aineiston pohjalta on erityisen kiinnostavaa pohtia kysymyksiä siitä, miten monikulttuurisuus käytännössä toimi Rooman valtakunnassa. Tutkimusaihe liittyy laajempaan kysymykseen, miten erilaisten muualta tulleiden etnisten ja uskonnollisten ryhmien identiteetit muovautuivat Ostian kosmopoliittisessa yhteisössä ja muodostuiko niistä lopulta jokin kaikkia yhdistävä ”ostialainen” identiteetti. Integroituivatko erilaiset etniset ryhmät nimenomaan uskonnon kautta vai tarjosiko uskonto päin vastoin mahdollisuuden pysytellä erillään valtaväestöstä tai liittoutua muiden maahanmuuttajien kanssa?
Lähtökohtana on ajatus, että roomalainen identiteetti oli joustava, sitä voitiin muokata ja soveltaa olosuhteisiin sopivaksi. Uskonto oli aina olennainen osa roomalaista identiteettiä: uskonnollisella toiminnallaan yksilö saattoi osoittaa kuuluvansa johonkin yhteisöön. Tutkimuksessa pohditaan, mitä tapahtui maahanmuuttajien identiteetille Ostiassa.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensisijaisesti Kybelen, Attiksen ja Bellonan, egyptiläisten jumaluuksien sekä Mithran kultteja, joista on säilynyt parhaiten lähteitä. Tutkimus perustuu epigrafisten, arkeologisten ja kirjallisten lähteiden analyysiin kontekstissaan.

Monikulttuurisuus, maahanmuuton vaikutukset ja maahanmuuttajien integraatio yhteiskuntaan ovat tällä hetkellä polttavia kysymyksiä Euroopassa. Tutkimuksessani tarkastelen näitä kysymyksiä antiikin maailmassa ja nimenomaan uskonnon kautta. Tavoitteena on pohtia, mitä tapahtui tulokkaiden identiteetille Ostian kosmopoliittisessa ympäristössä. Oliko uskonto integraation vai segregaation väline? Näiden kysymyksenasettelujen kautta tutkimuksellani on relevanssia myös nykykeskustelussa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Antti Härkönen 57.600 €Geospatiaalinen analyysi historiantutkimuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkin geospatiaalisen analyysin käyttömahdollisuuksia historiantutkimuksessa käyttäen tapausesimerkkinä Viipurin kaupunkia 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Geospatiaalisella analyysilla tarkoitetaan tilastotieteen menetelmien soveltamista maantieteelliseen aineistoon. Väitöskirjani artikkeleissa tarkastelen karttojen luotettavuutta lähteinä, kartta-aineiston työstämiseen liittyviä haasteita sekä Viipurin väestöryhmien spatiaalista segregaatiota uskonnon ja varallisuuden valossa.

Väitöskirjani yhdistelee Suomessa ennen näkemättömällä tavalla geospatiaalista analyysia ja historiantutkimusta. Lisäksi väitöskirja tuo tietoa autonomian ajan etnisten ryhmien suhteista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Antti Ijäs 91.200 €Tärkeimmän keskiaikaisen miekkailuoppaan kielellinen analyysi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Väitösmonografiani käsittelee 1300-luvun alussa Frankenissa kirjoitetun anonyymin latinankielisen miekkailuoppaan kielen rakentumista. Kyseessä on vanhin tunnettu genrensä edustaja. Teos koostuu pergamenttilehdille piirretyistä kuvista, jotka muodostavat miekkailutekniikoiden sarjoja. Kuvissa esiintyvät pappi ja oppilas varustautuneina miekalla ja kupurakilvellä. Viimeisellä lehdellä oppilaan sijalla esiintyy Walpurgis-niminen naishahmo samassa varustuksessa. Kuvien selitystekstit ovat teknistä latinaa, mutta huomattava osa miekkailutermeistä annetaan keskiajan saksaksi. Tekstissä siteerataan myös latinankielisiä muistovärssyjä. Tutkimuksessani selvitän tekstin monitahoisen kielellisen muodon rakentumisen: mikä on tulkittava puhutun kansankielen vaikutukseksi, mikä on kirjallisen latinan vaikutusta, ja mitä voidaan pitää varsinaisena teknisenä terminologiana; vain näin on mahdollista päästä kiinni tekstin merkitykseen. Teoksen edustama keskiajan latinan erikoismuoto on tähän asti lähes dokumentoimaton. Välineinä tutkimuksessani käytän korpusaineistoja niin keskiajan latinasta kuin samaan kulttuurialueeseen kuuluvista saksankielisistä miekkailuoppaista. Erityisen vertailukohdan tarjoavat muut latinankieliset miekkailuoppaat, joiden osalta selvitän, missä määrin niiden voidaan katsoa kuuluvan samaan erikoiskielelliseen traditioon.

Latinan kielen ja latinankielisen kirjallisuuden tutkimus on Suomessa keskittynyt pitkälti antiikkiin keskiajan kustannuksella, ja keskiaikaisten miekkailuoppaiden genre on aivan viime vuosiin asti jäänyt ylipäänsä äärimmäisen vähäiselle akateemiselle huomiolle. Olen haastamassa monet aihetta koskevat nykyiset näkemykset kriittisen tarkastelun kestävällä tutkimuksellani. Uskon, että väitöskirjallani on hyvät mahdollisuudet saavuttaa asema aihetta käsittelevänä perusteoksena.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Kuura Irni ja työryhmä420.000 €Ilmastokestävyys keittiössä: ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeemme tarkastelee sekä kotitalouksien, joukkoruokaloiden että mediakeskustelun ja politiikan näkökulmasta jo aluillaan olevaa kulttuurista muutosta, jossa nykyiseen suomalaiseen arkiruokavalioon tulee enemmän ilmastokestäviä, vegaanisia kasvisruokavaihtoehtoja. Hankkeessa ruokakysymystä tarkastellaan monitieteisesti, yhdistellen sukupuolentutkimusta, sosiologiaa ja yhteiskunnallista ympäristötutkimusta sekä yhteistyötä järjestöjen ja aktivistien kanssa. Tarkastelemme ruokaa ”tunteiden kulttuuriseen politiikkaan” liittyvänä, intersektionaalista analyysia vaativana kysymyksenä. Argumentoimme, että ruokakysymyksen tutkimuksessa tarvitaan uudenlaisen tutkimuskentän rakentamista, jossa yhdistyvät ruoanlaiton sukupuolittumisen ja ympäristökysymysten tarkastelu ruoantuotantoon liittyvän taloudellisen eriarvoisuuden, rodullistamisen ja eläimyyteen liittyvien hierarkioiden ja valtasuhteiden huomiointiin. Hankkeessa tutkimme 1) vegaaniksi-tulemiseen liittyviä ruumiillisia tuntemuksia ja valtasuhteita 2) ruokaan liittyviä kulttuurisia neuvotteluja sosiaalisessa ja muussa mediassa sekä 3) institutionaalisia rajoitteita ja politiikan sulkeumia, jotka estävät vahvemman ilmastokestävän ruokapolitiikan toteuttamista Suomessa, etsien vaihtoehtoja politiikan toisin järjestämiselle ja 4) kehitämme toimintatutkimuksen, järjestötyön ja aktivismin yhteistyöllä keinoja, joilla ilmastollisesti ja sosiaalisesti kestävän kasvisruoan saatavuutta voitaisiin helpottaa erilaisissa ruokaloissa.

Tämä hanke on rohkea avaus, koska se uskaltaa tarttua tunteita herättävään, sukupuolitettuun ja jännitteiseen kysymykseen ruokatottumuksista ja visioida ruokakulttuurin muutosta kohti ilmastokestävää kasvisruokakulttuuria. Hanke uskaltaa nostaa esille suomalaisen lihapainotteisen ruokavalion muutoksen tarpeellisuuden ilmastokestävyyden ja eettisyyden näkökulmasta. Samalla rohkeutta määritellään uudella tavalla: arkiruoan valmistus ja tarjoaminen voi olla rohkea ja maailmaa muuttava ilmastoteko.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Iina Heikkilä, Kadri Aavik, Saara Kupsala
Muut työryhmän jäsenet: Kiia Kakko, Pirjo Apell, Satu Saunio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Minttu Jaakkola ja työryhmä (Saimaannorppa ja ihminen-kirjan kirjoittajat)7.000 €Saimaannorppa ja ihminen. Sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste. Tietokirjan julkaisuun liittyvä verkkosivu ja seminaari

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeen tarkoituksena on järjestää seminaari ja avata verkkosivu, joiden välityksellä haluamme nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun keväällä 2018 julkaistavan kirjan ”Saimaannorppa ja ihminen – sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste” teemoja. Suojelukiistat osoittavat, etteivät luonnonsuojelun perinteiset menetelmät yksin riitä. Tällä hetkellä eletään kuudetta sukupuuttoaaltoa, jonka taustalla aiemmista sukupuuttoaalloista poiketen on yksi laji, omamme.Kirjamme kertoo ihmisistä, joille saimaannorppa on eri syistä merkityksellinen eläin. Me ihmiset annamme luonnolle äänen omilla arvoillamme ja määrittelemme, mikä luonnossa on arvokasta, mitä luonnossa suojellaan ja miten. Koska meidän luontosuhteemme ovat niin erilaisia, myös luonnonsuojeluun liittyvistä konflikteista tulee helposti pirullisia − eikä niihin ole helppoja ratkaisuja. Kirjassa annamme lukijalle mahdollisuuden samaistua kirjassa puheenvuoron saaneiden eri sidosryhmien edustajien asemaan, peilata sitä taustoittamaamme suomalaisen luonnonsuojelun ja suojelukonfliktien historiaan ja näin laajentaa käsitystään konfliktien syistä ja seurauksista. Kirja myös pohtii mitä meidän tulisi tehdä, että vastaavilta konflikteilta vältytään tai mitä voisimme tehdä, jotta jo konfliktoituneet osapuolet saataisiin luottamaan toisiinsa? Tälle opille on käyttöä maailmassa, jossa väestömäärän ja erilaisten luontoon kohdistuvien intressien kasvaessa myös luonnonsuojelukonfliktien määrä tulee vääjäämättä kasvamaan.

Esitämme saimaannorpan suojelun konfliktoitumisen esimerkkinä nykyisenkaltaisen luonnonsuojelupolitiikan ongelmista, joista keskeisin on eri sidosryhmiä edustavien ihmisten välisen luottamuksen mureneminen. Haluamme mahdollistaa toisen ihmisen asemaan hyppäämisen antamalla erilaisille näkökulmille tasa-arvoisen puheenvuoron. Haluamme saada aikaan keskustelua siitä, mitä luonnonsuojelun onnistumiselle täysin keskeinen sosiaalinen kestävyys käytännössä merkitsee ja miten sitä voidaan edistää.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Lasse Peltonen, Timo Vuorisalo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, FT, yliopistonlehtori Seija Jalagin ja työryhmä8.000 €12. pohjoismainen nais- ja sukupuolihistorian konferenssi, Oulu 7.-9.6.2018

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Pohjoismainen nais- ja sukupuolihistorian konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein vuoroin eri maissa ja yliopistoissa. Edellisen kerran konferenssi pidettiin Suomessa vuonna 2005, jolloin järjestelyvastuussa olivat Turun yliopisto ja Åbo Akademi; vuonna 1993 konferenssi pidettiin Tampereella. Oulun yliopiston historiatieteiden vuodelle 2018 järjestämä konferenssi on järjestyksessään 12. vuonna 1983 aloitetussa sarjassa. Konferenssiin osallistuu 180-250 tutkijaa Pohjoismaista, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Konferenssin teemaksi olemme valinneet ”Kriisi”. Se ymmärretään monen tasoisena ilmiönä, jota voidaan sukupuolen näkökulmasta tarkastella teoreettisesti ja metodisesti olipa kyse
yksilöistä, ryhmistä, yhteisöistä, kansoista, kansainvälisistä tai ylirajaisista ilmiöitä.
Konferenssin pääpuhujat ovat kansainvälisiä asiantuntijoita: Dr Ana Carden-Coyne, University of Manchester, UK; professori Anu Koivunen, Stockholms universitet ja professori Pamela Scully, Emory University, USA.

Konferenssin teemaksi valitsimme 'kriisin'. Sitä motivoi ensinnäkin tämänhetkinen tilanne, jossa pohjoismaisia valtioita ja yhteiskuntia – ja tutkijoita – koskettavat niin Euroopan lähialueiden konfliktit ja niistä seuraavat pakolaiskysymykset kuin globaalit talous- ja
ympäristökysymyksetkin. Rohkean aiheenvalinnasta tekee se, että varsinkin väkivaltaisissa kriiseissä naiset ovat haavoittuvin sukupuoli, ja toisaalta nimenomaan naisten roolia kriisien ratkaisijoina olisi tutkittava tarkemmin.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Hanna-Leena Nissilä , Heini Hakosalo, Kaisa Vehkalahti, Marianne Junila, Tiina Kinnunen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, OTL Julia Jansson 30.400 €The Global Depoliticisation of Terrorism. From the Attentat Clause of 1856 to the European Arrest Warrant of 2004.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani tutkin terrorismin epäpolitisointia 1800-luvulta 2000-luvulle. Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat: Miten ja milloin terrorismin epäpolitisointi 'trendi' on alkanut? Minkä takia muutos tapahtui ja minkälaisia vaikutuksia sillä voi mahdollisesti olla?

Osoitan, että terrorismi on kasvavassa määrin epäpolitisoitu kansainvälisillä foorumeilla ja terrorismi alettu määritellä "tavalliseksi", ei-poliittiseksi rikollisuudeksi. Kyseessä on selkeä muutos entiseen verrattuna. Terrorismia on vuosikymmenet pidetty poliittisena rikollisuutena niin akateemisissa määritelmissä kuin kansainvälisen yhteistyön puitteissakin.

Epäpolitisoinnin lisäksi terroristien liikkumavaraa on pyritty kaventamaan rajoittamalla poliittisten rikollisten suojelemiseen tarkoitettua poikkeusta. Poikkeus on ollut yleinen luovutussopimuksissa ympäri maailman 1830-luvulta lähtien. Poikkeuksen rajoittaminen on kaventanut terroristien, mutta myös väkivallattomien poliittisten rikollisten ja toisinajattelijoiden mahdollisuuksia löytää turvapaikkoja.

Yhtä aikaa epäpolitisoinnin kanssa monissa maissa on säädetty uusia terrorismilakeja, jotka ovat kohdistettu paitsi tekoihin itseensä, myös niihin liittyviin poliittisiin kysymyksiin. Tästä esimerkkinä voidaan pitää terrorismin 'glorifioinnin' rangaistavaksi tekeviä lakeja Euroopassa. Yksi keskeisistä kiinnostuksen kohteistani on tämä epäpolitisoinnin ja uusien kriminalisointien välinen ristiriita.

Tutkin työssäni ajankohtaista terrorismikysymystä historiallisesta näkökulmasta. Osoitan, että terrorismi on kasvavassa määrin epäpolitisoitu viimeisten vuosikymmenten aikana ja pohdin mitä hyötyä ja haittoja tästä voi kansainväliselle terrorisminvastaiselle yhteistyölle olla. Osoitan, että terrorisminvastainen taistelu on kaventanut paitsi terroristien myös väkivallattomien poliittisten rikollisten liikkumavaraa, 1800-luvulta lähtien vallinneen liberaalin ideologian vastaisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Martina Jokel 134.400 €Can microalgae fuel a nordic bioeconomy?

Academic research or work based on it | 4-year project

The consequences of overexploitation of natural resources and technological development create ecological problems, lack of quality water, and shortage of food and energy in the world. These problems have major economic implications and force society to rethink its economic strategies. The combination of circular economy with the innovative use of renewable natural resources from land and water via bioeconomy can ensure sustainability in the future. The incorporation of circular economy to bioeconomy leads to the concept of biorefineries. The goal here is efficient value cascading by producing a series of products from biomass, extracting the high value products first, followed by the recovery of the lower value products and bioenergy production.
Microalgae are a promising new feedstock for biorefineries. They produce and array of industrial interesting high value compounds like acetylic acids, agar, agarose, alginate, antioxidants, astaxanthin, β-carotene, carrageenan, ketocarotenoid, lutein, phytosterols, polyunsaturated fatty acids, and vitamin B. Microalgae biorefineries will not only result in high value products but also produce biofuels that can replace fossil fuels.
The aim of this research project is to evaluate the economic feasability of a biorefinery approach based on nordic microalgae. In this regard, a wide screen of nordic microalgae concerning their production of high value compounds, biomass and lipid composition and biohydrogen production will be performed.

This research project is a bold initiative because it tries to bring basic research and economical needs together to develop a new sustainable industrial appraoch. If this project is successful, a nordic bioeconomy that reduces its environmental impact but increases societal well-being will be one step closer to reality.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, arkeologi Tytti Juhola 88.400 €Kasvitärkkelysanalyysin kehittäminen ympäristömuutosten ja elinkeinohistorian tutkimiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Väitöskirjassani kehitän uutta menetelmää ympäristömuutosten ja elinkeinohistorian tutkimiseen analysoimalla tärkkelysjäämiä suo- ja järvisedimenteistä sekä arkeologisista kohteista, täydentämällä tällä tiedolla aiempaa tutkimusta sekä mahdollisesti luomalla myös uusia tulkintoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää tärkkelysmenetelmän soveltuvuutta pohjoisilla alueilla, sekä kerätä uutta tietoa. Lisäksi tavoitteenani on lisätä yleistä tietoutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä, ja tähän liittyen tutkimustyöni loppupuolella järjestän tapahtuman tai kurssin, jonka teemana on edistää ympäristön ja ravinnon monipuolisuutta.

Väitöskirjatyössäni kehitän uutta menetelmää, kasvitärkkelysanalyysia, ympäristön monimuotoisuuden ja ihmisravinnon tutkimiseen. Olen ensimmäinen tutkija joka käyttää tätä menetelmää pohjoisilla leveysasteilla, ja tämä menetelmä tuo merkittäviä uusia mahdollisuuksia kasvillisuuden ja ilmaston muutosten sekä elinkeinohistorian tutkimiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry 70.000 €Faktapohjaisen yhteiskunnan puolustusohjelma

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankekokonaisuudessa Julkisen sanan neuvosto JSN ja sen sadat jäsenmediat tuovat yhdessä esiin lähdekriittisesti toimitetun ja faktojenosalta tarkistetun tiedon merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaista yleisöä erottamaan aito journalismi muusta viestinnästä, tarjota täsmällistä tietoa journalismin etiikasta, tuke eettisesti valveutunutta mediankäyttöä ja varmistaa suomalaisen yhteiskunnan säilyminen faktapohjaisena.
Hankkeessa on kaikille suomalaisille tarkoitettuja osuuksia, mutta se on erityisesti kohdistettu yläaste- ja lukioikäisille nuorille. Heitä varten tuotetaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva sisältökokonaisuus, jossa koululuokat voivat vapaaehtoisten vierailevien journalistien tai omien opettajiensa avulla simuloida JSN:n kokouksia.
Hankkeeseen kuuluu lisäksi "journalismin laatuleiman" lanseeraaminen ja JSN-medioiden yhteisesiintyminen, kirjastoissa kiertävä näyttely sekä kaikkia hankkeita palveleva verkkosivusto joka käsittelee journalismieettisiä kysymyksiä.

Tavoitteena on vahvistaa koko suomalaisen yhteiskunnan faktapohjaisuutta aikana, jolloin se on uhattuna. Hanke on kunnianhimoinen, valtakunnallinen ja ensimmäinen laatuaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Santeri Junttila ja työryhmä227.000 €Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja tuo suomalaisen etymologiantutkimuksen digitaalisen humanismin aikaan. Verkkosanakirja kuvaa kantasuomen kauden sanaston, n. 2000 sanan alkuperän. Sanakirjan sisältö uudistuu ja täydentyy jatkuvasti tiedon kertyessä ja käsitysten muuttuessa.

Verkkosanakirja toimii sekä etymologian tutkimuksen reaaliaikaisena julkaisualustana että tulosten yleistajuisena esityksenä. Se korvaa vanhentuneen Suomen sanojen alkuperän (SSA 1992–2000) alan päälähteenä. Verkkosanakirja on kaikkien vapaasti luettavissa ja kaikki alan akateemiset tutkijat voivat lisätä tietoja siihen.

Hanketyöryhmään kuuluu kolme eri-ikäistä etymologian tutkijaa ja sanakirjojen digitalisoinnin asiantuntija. Työryhmä päivittää 2000 SSA:n tuoreen verkkoversion sana-artikkelia niin viimeisten 25 vuoden aikana julkaistun kuin vielä julkaisemattomankin etymologisen tutkimuksen pohjalta. Sana-artikkelit muokataan sekä yleistajuiseen että koneluettavaan, haut mahdollistavaan muotoon.

Verkkosanakirjan tekemiseen joukkoistetaan Internetin ja etymologiatyöpajojen kautta mukaan suomen kielihistorian ja etymologian tutkijat kautta maailman. Hanke täydentää jo nyt tiivistä, hyvin toimivaa verkostoa alan tutkijoitten välillä sekä laajentaa sitä kieliteknologian ja historiatieteiden suuntiin.

Vertaisarvioinnin mahdollistavana julkaisualustana verkkosanakirja vauhdittaa huomattavasti alan tutkimusta ja julkaisemista ja tuo ajantasaisen tutkimustiedon kaikkien ulottuville.

Verkkosanakirja on täydellinen irtiotto maksullisen kustantamisen perinteestä. Se yhdistää rohkeasti samaan mediaan kaikki tieteentekemisen vaiheet: ideoimisen, debatin, vertaisarvioinnin, julkaisemisen, kritiikin ja popularisoinnin. Avoimuudellaan se osallistaa mukaan koko alan tiedeyhteisön. Hanke tuo esiin etymologiatieteen luonteen jatkuvana, elävänä prosessina: hakuteos kehittyy orgaanisesti kohti tieteen ideaalia muuttumatta kuitenkaan lopullista totuutta julistavaksi monumentiksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Petri Kallio, Sampsa Holopainen, Santeri Junttila
Muut työryhmän jäsenet: Juho Pystynen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Holger Kaasik 72.000 €Uncovering patterns of late medieval and early modern book production – an analysis of Italian calendars combining digital and manual methods

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Italia oli keskiajan lopulla Euroopan tärkein kirjatuotantoalue tuottaen sekä enemmän käsikirjoituksia että inkunaabuleita kuin esimerkiksi saksankieliset alueet yhteensä. Hengelliset sääntökunnat sekä Venetsian ja Genovan kaltaiset satamakaupungit ja painokeskukset välittivät kirjallisia vaikutteita Italiasta ja itäiseltä Välimereltä syvälle Eurooppaan aina Pohjolaa myöten. Kulttuurihistoriallisesta merkityksestään huolimatta italialaiset kirjasto- ja arkistokokoelmat tunnetaan heikosti, eikä suurelle osalle käsikirjoituksista ja painatteista ole kyetty esittämään kuin pintapuolisia arvioita niiden todennäköisistä tuotantoalueista ja -ajankohdista.

Tavoitteenani on luoda uudenlainen työkalu kokoelmien kontekstuaisoimiseksi hyödyntäen laajaa keskiaikaisten kalentereiden aineistoa, joka on varhaisemmassa tutkimuksessa marginalisoitu pitkälti liturgiikan ja hagiografian saroille. Koostan ja julkaisen ensimmäisen italialaisten kalentereiden tietokannan, johon yhdistän jo julkaistuja ranskalaisten, sveitsiläisten ja saksalaisten kalenterien korpuksia. Analysoin koottua laajaa aineistokokonaisuutta paitsi paleografisin, kodikologisin ja hagiografisin kriteerein, myös evoluutiobiologian saralla kehitetyin digitaalisin työkaluin. Näin aineiston sisäisistä suhteista muodostuu kokonaiskuva, johon yksittäisiä kalentereita on mahdollista suhteuttaa ja siten edelleen johtaa päätelmiä kalentereita sisältävien käsikirjoitusten ja painatteiden synty- ja käyttöympäristöistä.

Lähestymistapani on rohkea, uusi ja monialainen, sillä yhdistän tutkimuksessani käsikirjoitustutkimuksen perinteiset metodit bioinformatiikan uusiin digitaalisiin sovelluksiin. Tämä mahdollistaa enennäkemättömän laajan aineistokokonaisuuden kartuttamisen ja analysoimisen, minkä lisäksi koostan ja julkaisen ensimmäisen italialaisten kalentereiden tietokannan. Tuon tutkimuksessani käsikirjoitustutkimuksen vuosisataiset kysymykset 2000-luvun tietokoneavusteisen metodologian piiriin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Tuukka Kaidesoja 87.000 €Mekanismeihin perustuva kognitiivisen sosiologian metodologia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Kognitiiviset sosiologit ovat esittäneet uusia teoreettisia avauksia monien tärkeiden sosiaalisten ilmiöiden tutkimiseen ottamalla käyttöön kognitiotieteiden käsitteitä ja teorioita. He ovat myös kritisoineet sosiologisten teorioiden oletuksia ihmisten kognitiivisista kyvyistä ja kulttuurin luonteesta. Näistä seikoista huolimatta kognitiivinen sosiologia muodostaa vain marginaalisen ja huonosti tunnetun tutkimusalueen nykysosiologiassa. Tämä on siinä mielessä ongelmallista, että kognitiotieteissä tutkimus on suuntautunut viimeaikoina aiempaa enemmän inhimillisen kognition sosiaalisiin ja kulttuurisiin aspekteihin. Näin ollen kognitiotieteet asettavat sosiologialle uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joihin sosiologiassa ei ole vielä kunnolla vastattu.

Tutkimuksessani tartun tähän kognitiotieteiden haasteeseen kehittämällä kognitiiviselle sosiologialle yleistä metodologiaa, jonka tavoitteena on paitsi parantaa kognitiivisen sosiologian tutkimuskäytäntöjä myös lisätä kognitiotieteiden ja sosiologian dialogia. Metodologian rakentamisessa nojaan muun muassa keskitason teorian käsitteeseen, mekanismeilla selittämisen ideaan ja monitasoiseen mekanismitulkintaan. Analysoin tutkimuksessani myös kognitiivisen sosiologian tutkimuskäytäntöjen ongelmia ja esitän niihin ratkaisuja kehittämäni metodologian pohjalta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teen kolme tapaustutkimusta kognitiivisen sosiologian eri aspekteista.

Tutkimukseni tähtää kognitiivisen sosiologian nostamiseen marginaalista sosiologian ytimeen ja pyrkii luomaan uutta metodologiaa tieteidenväliselle tutkimukselle, jossa integroidaan kognitiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden teorioita ja menetelmiä. Lisäksi tutkimuksessani yhdistetään kekseliäällä tavalla käsitteellistä, metodologiasta ja empiiristä analyysiä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, sosionomi amk; erityisnuorisotyönohjaaja Suvi Kaikkonen 160.000 €Sisäilmasta sairastunut lääkärin vastaanotolla – yhteisymmärrystä etsimässä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Kun lääkäri ja sisäilmasta sairastunut kohtaavat, tuloksena on tutkimusten mukaan usein avutta jäänyt potilas ja turhautunut lääkäri. Haluan ymmärtää, miksi näin käy. Siksi tutkin suomen kielen väitöskirjassani lääkärien ja sisäilmapotilaiden vuorovaikutusta lääkärin vastaanotolla.

Sisäilmasta (esim. kemikaalit, homeet, säteily) oireilu on yleistä, mutta lääketieteellisesti kiistanalaista, mikä usein vaikeuttaa avun saamista. Tutkin, millaiset kielelliset käytänteet edistävät yhteisymmärryksen syntymistä lääkärissä ja mikä tekee keskustelusta haastavaa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, koska tavanomainen vastaanottokeskustelu palvelee potilaita heikosti. Toistaiseksi puuttuu tutkimus, joka pureutuisi koettuun haasteellisuuteen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Neljästä artikkelista koostuvan tutkimuksen aineistona on videoituja vastaanottokeskusteluja ja osallistujien haastatteluja. Niiden keruu on käynnissä. Menetelmänä on osallistuja- ja aineistolähtöinen keskustelunanalyysi. Analyysissa litteroiduista keskusteluista koostetaan systemaattisia vuorovaikutuskäytänteitä kokoelmiksi. Tarkastelemalla mikroanalyyttisesti sitä, mitä keskusteluissa tosiasiallisesti tapahtuu, nähdään, mikä toimii. Toimiva vuorovaikutus lisää hoidon tuloksellisuutta ja vähentää kustannuksia.

Tutkimus tämän haavoittuvassa asemassa olevan potilasryhmän vuorovaikutustarpeista terveydenhuollossamme on askel kohti hiljalleen lisääntyvää tieteellistä ja inhimillistä ymmärrystä uudesta ilmiöstä.

Pelkosairaus vai biomedikaalisia oireita? Tätä pohditaan lääkärissä, kun sisäilmasta sairastunut etsii selitystä kiistanalaisille oireilleen. Asetun keskelle tätä ristivetoa etsimään tapoja, joilla potilas ja lääkäri rakentavat yhteisymmärrystä, vaikka oireilu ei sovi lääketieteen nykyluokituksiin. Keskustelukeinojen hiominen on näennäisen pieni teko, jolla voi olla suuri vaikutus. Sisäilmapotilaat ovat liian iso ja kallis ryhmä jäämään marginaaliin ”oikeasti sairaan” statuksen puutteen vuoksi!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dos. Kristiina Kalleinen ja työryhmä (Keisariaika)15.000 €Keisariaika-tutkijaverkosto

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Suomen historiaa Venäjän valtakunnan osana tarkasteleva tutkimus jäänyt varsin vähäiseksi, ja tilanteen kohentamiseksi perustettiin lokakuussa 2016 Keisariaika-verkosto.Tarkoituksena on tuoda alan suomalaiset tutkijat yhteen, kiinnittää huomiota venäläisiin aineistoihin, Suomen ja Venäjän yhteiseen ylirajaiseen historiaan sekä edistää suomalais-venäläistä tutkijayhteistyötä.Verkostomme on monitieteinen ja tutkijanuran kaikki vaiheet ovat edustettuina. Toimintamuodot ovat Keisariaika-sähköpostilista, verkoston jäsenten tapaamiset tietyn teeman ympäriltä sekä Pietarissa joka toinen vuosi järjestettävät eliittientutkimuskonferenssit, joista edelliset on järjestetty syyskuussa 2016 ja marraskuussa 2014.

Suomen ja Venäjän yhteisen historian tutkiminen on yhä vähäisempää ja epämuodikasta. Verkostomme katsoo, että historiakäsityksemme kaventuu ja yksipuolistuu olennaisella tavalla, mikäli Suomen "pitkän" 1800-luvun historiaa tarkastellaan Venäjän imperiumin konteksti ohittaen ja unohtaen.Pyrimme torjumaan disinformaatiota, luomaan uusia tutkijayhteyksiä ja ylläpitämään tieteellistä dialogia venäläisten historiantutkijoiden kanssa huolimatta kiristyneestä kansainvälisestä tilanteesta.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Alex Snellman, Marina Vituhnovskaja, Marja Vuorinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, KTM Titta Kallio-Seppä 72.200 €Paikkaan kiintyminen ja muisti – varhaismodernin kaupunkitilan muutosprosesseja Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Post doc -tutkimuksessani käsittelen Suomen Vaasa- ja suurvalta-ajalla perustettujen rannikkokaupunkien Oulun, Tornion, Kokkolan ja Raahen tilallista kehittymistä 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Runsaan, mutta vielä monin osin tutkimattoman arkeologisen aineiston ja kaupunkien kartografisten lähteiden avulla tutkin, miten yksityinen ja julkinen tila kaupungeissa kehittyivät ja muuttuivat sekä miten ja mitkä erilaiset tekijät vaikuttivat tilan muuttumiseen, käyttöön ja kokemuksiin kaupunkitilasta. Tutkimuskysymykset linkittyvät kaupunkien säännönmukaistamissuunnitelmien ja kaupunkipalojen vaikutuksiin muutoksissa, vanhojen tilankäytön tapojen jatkuvuuteen sekä kaupunkien erilaisiin hajumaailmoihin. Aineistoa tarkastellaan vallankäytön eri muotojen, sosiaalisen muistin ja paikkaan kiintymisen teorioiden kautta.

Tutkimukseni ottaa ensimmäistä kertaa laajasti käsittelyyn rannikon kaupunkien tilankäytön muutokset arkeologisen ja kartografisen lähdeaineiston tuoman tiedon kautta. Tutkimus rakentaa teoreettisen käsittelyn pohjalta kokonaisnäkemyksen siitä, millainen varhaismoderni kaupunki oli, miten tilankäyttö muuttui ja miten muutokset koettiin. Samalla tutkimus haastaa rohkeasti aiempia käsityksiä kaupunkien tilallisesta kehittymisestä uuden tutkimusaineiston tuoman tiedon avulla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Aino Kalske 42.000 €Evolutionary change over small time scales: how does community succession drive plant defence evolution?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa tutkin miten ekologinen sukkessio johtaa, paitsi lajienvälisten vuorovaikutusten ja abioottisten olosuhteiden muutokseen, myös mahdollisiin lajinsisäisiin populaatiotason muutoksiin lajienvälisille vuorovaikutuksille keskeisissä piirteissä. Tutkimuksen kannalta oleellinen piirre on kasvien herbivoreja vastaan suunnattu puolustus, resistenssi, jonka tiedetään voimistuvan kasviyhteisössä keskimäärin sukkession edetessä. Vastaavaa resistenssin voimistumista voidaan olettaa tapahtuvan lajien sisällä, mutta tämän muutoksen ekologiset ja evolutiiviset taustat ja merkitys ovat epäselviä. Emme myöskään tiedä kuinka suuri osa oletetusta kasvipopulaation sisäisestä muutoksesta johtuu fenotyypin plastisuudesta tai toisaalta evolutiivisesta genotyyppifrekvenssien muutoksesta. Projektin tarkoituksena on perehtyä juuri tähän ongelmaan: onko plastisuuden vai evoluution merkitys suurempi kasvipopulaation keskimääräisen fenotyypin muutoksessa ja edelleen kasvi-herbivori-vuorovaikutuksen muokkaajana ekologisessa sukkessiossa? Projekti koostuu kolmesta kokeellisesta osatutkimuksesta, joissa käytän hyväksi alkuvaiheen sukkessiota replikoivia pitkäaikaisia koealoja. Koealoja avuksi käyttämällä tutkin 1) voimistuuko kasvipopulaation herbivori resistenssi populaation iän myötä ja 2) perustuuko muutos resistenssissä fenotyypin plastisuuteen vai evolutiiviseen muutokseen.

Tutkin miten kasvipopulaation puolustuksen muutos evoluution ja ilmiasun plastisuuden kautta vaikuttaa kasvien vuorovaikutukseen niitä ravinnokseen käyttävien hyönteisten kanssa. Tarkastelen ekologista sukkessiota uudella lähestymistavalla mallina, jossa eliöyhteisön ennakoitava kehitys ohjaa paitsi lajienvälistä, myös kasvipopulaation sisäistä muutosta. Perehdyn kokeellisesti nopean evolutiivisen muutoksen merkitykseen ekologisten prosessien muokkaajana sukkession alkuvaiheessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Kirsi Kanerva 16.800 €Pohjoismaista saagakirjallisuutta koskevaa tutkimustietoa yleistajuistavan Wikipedia-artikkelitietokannan toteuttaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Käsillä olevassa hankkeessa toteutetaan noin 200 hakusanan laajuinen, pohjoismaista saagakirjallisuutta koskeva, tutkimustuloksia yleistajuistava sähköinen wikipedia-artikkelitietokanta. Nykyään suuri osa tiedonhankinnasta tapahtuu internetin välityksellä. Yksi yleisimmistä tiedonhankintakanavista on Wikipedia. Suomenkielinen Wikipedia on kuitenkin vielä osittain hyvin vajavainen. Erityisen hankala tilanne on pohjoismaisen saagatutkimuksen osalta. Tietoa on saatavilla niukasti ja osa tiedosta on virheellistä, minkä lisäksi netissä liikkuu runsaasti sepitettyä pseudohistoriallista aineistoa. Tutkimustiedon saaminen osaksi Wikipedian sisältöä on äärimmäisen tärkeää, sillä historianharrastajat käyttävät pohjoismaista saagakirjallisuutta myös Suomen historian selittämiseen. Ongelmaksi muodostuu se, että ilman tutkijakoulutusta saagojen käyttöä historianlähteenä on hankala arvioida. Erityisen ongelmalliseksi tämänhetkisen tilanteen tekee se, että saagoihin virheellisesti viittaavia pseudohistorioita on alettu käyttää ääri-ideologioiden perustelemiseen useilla nettisivustoilla. Suomen yhteiskunnallisen tilanteen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että internetiin saadaan helposti saataville suomenkielistä tutkimustietoa siitä, mitä saagakirjallisuus on ja mitä saagat todellisuudessa voivat historiasta kertoa ja mitä taas eivät, sekä oikaistaan pseudohistorian virheellisiä väitteitä. Wikipedia soveltuu tähän tehtävään erinomaisesti, sillä se on helposti jokaisen saatavilla.

Ehkä enemmän kuin rohkea, avaus on yhteiskunnallisesti tarpeellinen. Nykyisenä totuuden jälkeisenä aikana väärä tieto ja tiedon puuttuminen altistavat jopa keskiaikaisen kirjallisuuden pseudohistorioitsijoiden väärinkäytöksille ja propagandavälineeksi.Hankkeella on merkittävä, tieteellistä tietoa muille ryhmille yleistajuistaen välittävä ja kansansivistyksellinen tehtävä, jolla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi myös yhteiskunnallisten kärjistymisten syntyyn.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Sanna Karhu 135.400 €Animal Trouble: A New Ecofeminist Critique of Speciesism

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tämä sukupuolentutkimuksen, feministisen filosofian ja eläinetiikan risteyksiin sijoittuva postdoc -hanke tutkii spesismiä eli lajisortoa eläinten tehotuotannon kontekstissa ekofeministisestä näkökulmasta. Hankkeen lähtökohtana on tutkimustieto, jonka mukaan eläinten teollinen massatuotanto ruuaksi on eräs ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen merkittävimmistä aiheuttajista. Vaikka esimerkiksi YK on ehdottanut kasvipohjaisiin ruokavalioihin siirtymistä, länsimaiden hallitukset tukevat tehoeläintuotantoa ja lihan kulutus on yhä kasvussa.

Tutkimus esittää, että ratkaisujen löytämiseksi tähän ristiriitaan eläinten tehotuotantoa on tarkasteltava eettisenä ja poliittisena kysymyksenä lajisorrosta. Lajisorrolla tarkoitan toislajisten, erityisesti ruuaksi määriteltyjen eläinten järjestelmällisen hyväksikäytön oikeuttamista ja normaaliksi tekemistä niihin liitetyn taloudellisen arvon takia.

Elvyttämällä unohdetun mutta ajankohtaisen ekofeministisen tutkimusperinteen, hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka lajisorto normatiivisena diskurssina mahdollistaa tiettyjen eläinten massatuotannon ja kulutuksen? Millaisia käsitteellisiä työkaluja uusi ekofeministinen teoria tarjoaa lajisorron kyseenalaistamiseksi? Yhdistämällä ekofeminististä ajattelua filosofi Judith Butlerin normikriittiseen otteeseen, tutkimus osoittaa, että lajisorto on usein piiloon jäävä yhteiskunnallisen vallan muoto, joka lomittuu muihin kulttuurisen ja taloudellisen alistuksen mekanismeihin.

Tutkimus tarttuu aikamme polttavimpaan mutta poliittisesti ja taloudellisesti arkaan aiheeseen eläinten tehotuotannosta, jota pidetään ilmastonmuutoksen merkittävänä vauhdittajana. Väitän, että niin kauan kuin lajisortoa ei ymmärretä eettisenä ja poliittisena kysymyksenä, eläinten tehotuotantoa ja sen tuomaa taloudellista arvoa ei kyseenalaisteta. Koska lajisortoa ei tunnisteta ongelmaksi, ekofeminismiä uudistava tutkimukseni on rohkea avaus tähän vaiettuun ja hiljaisesti hyväksyttyyn ilmiöön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori Petri Karonen ja työryhmä195.000 €Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat. Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Monitieteinen hanke tarkastelee Ruotsin ja Suomen yhteisen historian ajan historiografiaa ns. professionaalisen historiantutkimuksen ajalta eli noin vuodesta 1860 nykypäivään. Maiden yhteisen historian ajasta on kirjoitettu pitkään ja paljon. Silti ei ole systemaattisesti pohdittu, miksi ja kuinka kuva Ruotsin ja Suomen yhteisestä historiasta on muodostunut sellaiseksi kuin se on. Mistä erilaiset näkökulmat kumpuavat ja kertovat? Kuka kuva(t) on rakentanut?

Hankkeessa yhdistetään vakiintuneet historiantutkimuksen laadulliset metodit, humanistisissa tieteissä vähän käytetyt bibliometriset menetelmät sekä kattavat digitaaliset tietokannat täysin uudella tavalla. Uutta on myös se, että historia-alan julkaisutoimintaa tutkitaan kokonaisuutena kahdessa valtiossa. Ylipäätään humanistisen tutkimuksen alalla bibliometriikan ja systemaattisen bibliografisen keruutyön hyödyntäminen saati niiden yhdistäminen kvalitatiivis-hermeneuttiseen lähestymistapaan tämän hankkeen tavoilla on aiemmin ollut harvinaista, jopa täysin tuntematonta.

Tuloksilla on huomattava tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Hanke tuottaa uutta tietoa Itämeren piirin historiankirjoituksesta sekä mittavan Open Access -aineiston. Samalla se auttaa yleisemminkin ymmärtämään (ihmis)tieteellisen tiedon muotoutumisen sosiologiaa. Tuloksilla tulee olemaan myös merkitystä ihmistieteiden menetelmien kehittämisessä, sillä havainnot hyödyttävät mm. bibliometriikasta kiinnostuneita tutkijoita.

Kyse on humanistisen alan monitieteisestä pioneerihankkeesta, jossa ensimmäisen kerran yhdistetään bibliometriikka ja laadullinen tutkimus valtavaan kirjalliseen aineistoon. Hanke tuottaa merkittävää tieteellistä tietoa Suomen ja Ruotsin historiografiasta sekä maiden historiallisesti muotoutuvasta itseymmärryksestä. Transnationaali, systemaattinen ja vertaileva tutkimus vastaa myös tieteensosiologisesti perustavaan kysymykseen eli miten tieteellinen tieto muodostuu eri aikoina ja konteksteissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Räihä, Anu Koskivirta, Kenneth Partti, Miia Kuha , Petteri Impola
Muut työryhmän jäsenet: Marja Kokko

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Julia Katila 15.200 €Lasten haptiset sosiaaliset toiminnot monikulttuurisessa äiti-lapsi -ryhmässä (The social actions of haptic body practices: Interaction Study of a multicultural group of mothers and their children)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksessani tarkastelen toisena kielenään suomea puhuvien äitien ja heidän 2–3 -vuotiaiden lastensa välistä kosketusaistiin perustuvaa vuorovaikutusta Tyttöjen Talon® monikulttuurisessa ryhmässä. Tutkimukseni on vuorovaikutuksen tutkimus, jonka aineistona ovat ryhmän videokuvatut tapaamiskerrat. Jokaisessa tutkimukseni kolmesta empiirisestä luvusta analysoin omanlaistaan äitien ja lasten välistä haptista kehokäytäntöä; 1. luku analysoi äiti–lapsi -kehojen yhteisesti rakennettuja vuorovaikutustiloja; 2. luku analysoi tapoja, joilla lapsi asettaa itsensä äitinsä syliin; sekä 3. luku analysoi, miten lapset tarjoavat esineitä äideilleen koskettamalla äitiensä kehoa näillä esineillä. Luvuissani kysyn, minkälaisia sosiaalisia toimintoja näillä kehollisilla käytännöillä tuotetaan.
Tutkimuksen konteksti, Tyttöjen Talo, on sukupuolisensitiivistä tyttötyötä tekevä järjestö, joka tarjoaa aktiviteetteja 12–28 -vuotiaille tytöille ja naisille. Ohjasin tutkimuksen kohteena olevan ryhmän Tampereen Tyttöjen Talolla. Tutkimukseni tulos on, että kehon käytännöillä jaetussa haptisessa tilassa on mahdollista tuottaa monipuolisia sosiaalisia toimintoja. Löydös on uusi, sillä yleisesti vuorovaikutuksen tutkimuksessa on keskitytty vain eleiden ja puheen kautta tuotettuihin sosiaalisiin toimintoihin. Sitä vastoin kehon käytännöt, jotka liittyvät tilassa liikkumiseen tai tavaroiden vaihtoon on usein ajateltu vain taustoina varsinaiselle vuorovaikutukselle.

Äiti-lapsi -kosketusvuorovaikutusta ei ole paljon tutkittu ei-kokeellisesti vuorovaikutuksen tutkimuksen näkökulmasta, ja vv-tutkimus on keskittynyt lähinnä äitien aktiivisiin kosketustoimintoihin. Kuitenkin suuri osa lapsi-äiti kosketuksista arjessa tapahtuu niin, että kehot yksinkertaisesti ovat yhdessä jatkuvassa kosketuksessa toisiinsa. Tutkin äitien ja lasten koko kehojen haptista vuorovaikutusta. Näkökulma on rohkea, sillä kosketusta on vaikea todentaa nykyisillä vv-tutkimuksen välineillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkija Virpi Kaukio 33.600 €Hajuaistin ympäristöestetiikka: miten hajut koetaan ja mikä merkitys niillä on ympäristösuhteelle?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ympäristön hajujen ja tuoksujen ”äänetön meteli” jää usein huomiotta vaikka se vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkimusta on tehty varsin vähän ja hajumaisemasta puhuttaessa joudutaan turvautumaan analogioihin toisten aistien alueelta. Tutkimukseni kohdistuu arjen moninaisiin hajuympäristöihin. Paikoilla on erilaiset ominaishajunsa ja -tuoksunsa. Niillä on osuutensa paikan tuntuun, siihen millaista on elää ja viihtyä paikassa. Tarvittaisiin lisää ymmärrystä hajujen ja tuoksujen merkityksestä ihmisten kokemusmaailmassa, jotta hajujen huomioimisesta voisi tulla osa esimerkiksi viihtyisämmän asuinalueen rakentamista. Hajuympäristön aineellisuudella on kiinnikkeet toiminnoissa. Kun jotain muuttuu ympäristössä, muuttuu myös haju osana liikkumisen ja tilankäytön muutoksia. Hajuaistimus on tapahtuma.

Äänimaisematutkimus rinnakkaisena alana tarjoaa hajuympäristöjen tutkimukselle metodisia välineitä. Kuuntelukävelyiden tavoin haistelukävelyt aktivoivat ympäristökokemuksen muistettuja ja läsnä olevia merkityksiä. Haistelukävelyiden suunnittelu, toteutus ja analysointi on yksi osa tutkimustani. Toiseksi haluan kerätä ja tutkia suomalaisten kokemuksia paikkojen luonteenomaisista hajuista ja niihin liittyvistä merkityksistä. Lisäksi olen saanut Helsingin kaupunginmuseon keräämän hajumuistoaineiston käyttööni. Aiempi hajuympäristöjen tutkimukseni on ollut perustavaa: artikkeleiden lisäksi olen pitänyt aiheestani luentoja ja esitelmiä. Myös näistä olisi tarkoitus muokata kirjallisia tuotoksia.

Tutkimus nostaa esiin väheksytyn aiheen ja osoittaa miten hajuaistilla on suurempi rooli ympäristön kokemisessa mielekkääksi kuin on luultu. Esitystavaltaan se hakee uusi luovia ratkaisuja tieteellisen tutkimustiedon popularisoimiseen ja tutkimuspohjaisen tiedon tarjoamiseen valistuneelle yleislukijalle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Politices doktor Ralf Kauranen ja työryhmä468.800 €Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta, aktivismi

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Sarjakuva ja siirtolaisuus -hankkeessa tutkitaan, miten sarjakuva kerrontamuotona ja laajemmin kulttuuritoiminnan kenttänä käsittelee ja kuvaa siirtolaisuutta ja ajankohtaista globaalia muuttoliikettä. Kun ihmiset ovat liikkeessä, johonkin paikkaan tai kulttuuriin kuulumisesta muodostuu keskeinen ihmisten arvoa, asemaa, kokemuksia ja olemista määrittävä poliittinen kysymys. Silloin on tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni pääsee kuuluviin, ketkä taas jäävät näkymättömiin. Kysymme: Miten sarjakuvalla voidaan tuottaa yhteiskunnallista kuulumista? Minkälaisia sarjakuvalle ominaisia keinoja hyödynnetään siirtolaisten ja heidän kulttuuriensa sekä ympäröivien kulttuurien ja yhteiskuntien esittämisessä? Mistä näkökulmista siirtolaisuuden tarinoita kerrotaan ja millä tavoin erilaisia näkökulmia tehdään näkyviksi? Tutkimuksellinen kiinnostuksemme yhdistyy haluun vaikuttaa yhteiskunnassa: Siirtolaisuutta käsittelevä yhteisötaiteellinen sarjakuva-aktivismi on hankkeessa keskeisessä asemassa. Hanke yhdistää tutkimustoiminnan sarjakuvien tuotantoon ja esittelemiseen. Siirtolaisuuskuvaukset ovat tutkimuskohde, mutta samalla myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Hankkeessamme pääsevät ääneen paitsi tutkijat ja sarjakuva-aktivistit myös omista siirtolaisuuden kokemuksistaan sarjakuvan muodossa kertovat ihmiset.

Käsittelemme aikamme keskeistä yhteiskunnallista kysymystä – siirtolaisuutta. Kynä, paperi ja kopiokone voivat saada ihmeitä aikaan: sarjakuvalla on voimaa auttaa kysymyksen ymmärtämisessä ja korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita sekä ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. Emme pelkää esittää suuria, ajankohtaisia kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia marginaaliseksi koetusta sarjakuvasta ja tutkimuskenttänä kehittymässä olevasta sarjakuvatutkimuksesta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anna Vuorinne, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola, Olli Löytty, Ralf Kauranen, Warda Ahmed Haji Omar

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher Sinem Kayacan 11.000 €“Performing my body: Rehearsals” An artistic research about boundaries and in-between as a locus of knowledge production

Academic research and artistic work, or work based on them

This research is an inquiry about boundaries, aiming to have an understanding of what may emerge from the act of crossing a boundary and 'in-between' terrains. The main section is called 'Rehearsals' which are short texts, written with a performative attitude. Performative since the subject matter has been put into narratives and writing itself approximates/performs a crossing of a boundary; an academic thesis seeking its own thresholds.
Rehearsal texts are interwoven with artistic works, not with illustrative purposes but as essential elements; seeking to evoke experiences potentially similar to the originating experience of the referred subject of the text, and at the end even aiming to transform the thesis work itself into a site of experience.
Steering clear from the two-component structure of ‘text’ and ‘artistic practice’, pursuing to form linkages and a hybrid form.
Initial plan of the 'Rehearsals' is bringing together around 12 texts, with very different subjects from each other but sharing a strong thematic connection as well as a methodological and stylistic approach.
Overall, the research instigates alternative relationships to knowing and not knowing, negotiations on the distance between the researcher and the research, and all forms of embodied scholarship.

It seeks to destabilize the disembodied and objectified western ideals of what constitutes as knowledge, focuses on uncertainty, fluidity and the personal in the context of academic research. By using narratives, it adopts a language accessible by a wider ‘audience’ than only the scholars in the field. Not by simplifying but being evocative and aiming to be perceivable by other means in a similar manner to an artistic work. It places an academic thesis on an in-between ground.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMM, metsänhoitaja Petri Keto-Tokoi ja työryhmä38.000 €Puiden asukkaat - tietokirja ja verkko-opetusaineisto suomalaisten puulajien ekologiasta ja seuralaislajistosta.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Puiden asukkaat -tietokirja ja verkko-opetusaineisto on synteesi suomalaisten puulajien nuorten, vanhojen ja kuolleiden puuyksilöiden seuralaislajeista ja niiden turvaamisesta. Suuresta ekologisesta merkityksestä huolimatta aiheesta ei ole aiemmin julkaistu synteesiä. Kokoamme tiedon kiinostavaksi ja näyttäväksi tietokirjaksi ja verkkoaineistoksi, jotka motivoivat puiden luontoarvojen turvaamiseen. Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhoista ja kuolleista puista riippuvaiset lajit ovat uhanalaistuneet. Niiden ahdinko syvenee, kun biotalous lisää puuraaka-aineen käyttöä ja valtion panostukset monimuotoisuuden turvaamiseen pienenevät. Tässä tilanteessa metsänomistajien omaehtoisten suojelutoimien merkitys korostuu. Tämä edellyttää sekä tietoa että motivointia.
Tietokirjassa esitellään Suomen puulajit ja niiden seuralaislajisto. Muut luvut avaavat puulajien ja niiden seuralaislajien evoluutiota, puiden ominaisuuksia lajien elinympäristöinä ja puiden luontoarvojen turvaamista. Keskeisistä tuloksista koostetaan verkko-opetusaineisto metsäammattilaisten ja metsänomistajien koulutusta varten. Työprosessi koostuu tiedon keruusta, kirjoitustyöstä ja kuvitustyöstä.

Puiden asukkaat -hanke muuttaa suomalaisten tapaa ajatella puista. Se saa näkemään puut metsältä, elävinä olentoina ja toisten lajien elinympäristöinä, ei vain biomassana ja raaka-aineena. Eri puulajien nuoret, vanhat ja kuolleet yksilöt ovat monimuotoisen metsäluonnon perusta. Silti suomalaisten puulajien seuralaislajeista ja niiden turvaamisesta ei ole aiemmin julkaistu synteesiä. Puiden asukkaat -hanke motivoi turvaamaan puiden ja niiden seuralaisten moninaisuutta metsissä ja pihapiireissä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Juha Siitonen, Petri Keto-Tokoi
Muut työryhmän jäsenet: Ritva Kovalainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Irina Khaldarova 1.000 €Visual strategic communication narratives of the crisis in Ukraine

Academic research or work based on it

This study employs an interdisciplinary approach and integrates content and narrative analysis with semiotic methods in order to examine ideological or mythic understandings of the crisis imagery across TV channels in Russia (Channel One, RT and Dozhd (Rain)). This in-depth analysis is complemented by the study of how the images are spread in Internet and social media surroundings, and how they are perceived (commented) by the users. This allows to develop a construct, which adds “depth” and “breadth” dimensions to the analytical spectrum.

Three major themes are highlighted for the analysis: the EuroMaidan protests, referendum in and annexation of Crimea by Russia, and military conflict in Eastern Ukraine. These events are chosen due to two main reasons: (1) they are milestones in defining the ongoing crisis in Ukraine; and (2) they have been widely reported and all have reached a global audience. There is also logic in choosing the media: Channel One is the biggest and most popular channel inside Russia, while RT broadcasts the Russia’s perspective to the international audience, and both of them are claimed to promote the Kremlin’s narratives, while Dozhd is considered as offering the alternative view.

There are two bold objectives for this thesis: (1) To develop a multidimensional and nuanced methodological approach to studying television news imagery; and
(2) To examine the visual strategic narratives constructed around the Ukraine crisis.

The crisis in Ukraine accentuats the position of Russian television as the government’s strongest asset in the information warfare. This study focuses on how the practices of the Russian television newswork ensures a dominance of the Kremlin's arguments about the Ukrainian crisis in the public sphere; and also how the practices of suspicion emerging in the Internet counter the Russian strategic narratives. There is little academic work done to examine the content of federal channels in Russia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija ja opettaja Afroja Khanam 57.600 €Uprooted, then Slummed: Displaced Communities and the Dynamics of Power and Agency in Bangladesh

Academic research or work based on it | 2-year project

Tutkin pakotettua muuttoa ja siirtolaisuutta Bangladeshissa, keskittyen pakkosiirrettyihin ihmisiin, jotka asuvat Dhakan slummeissa. Tavoitteena on tuottaa uutta empiiristä ja teoreettista tietoa vallan ja toimijuuden välisestä dynamiikasta sekä pakotettuun muuttoon liittyvistä valtasuhteista. Pakotettua muuttoa tarkastellaan siihen liittyvien ihmisten näkökulmasta. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia vaikutuksia pakotetulla muutolla ja siirtolaisuudella on?
2. Millaista dynamiikkaa ja valtasuhteita pakotetun muuton kontekstissa rakentuu, erityisesti slummeissa?
3. Millaista toimijuutta pakkosiirretyt ja pakolaiset rakentavat uudessa kontekstissa? Millaisia ehdotuksia heillä on oikeuksiensa parantamiseksi? Miten heidän tietoaan ja kokemuksiaan voidaan hyödyntää päätöksenteossa?

Tapaustutkimuksessa keskityn 1) ihmisiin, jotka asuvat pakotetun muuton vuoksi Dhakan suurissa slummeissa, 2) heidän oikeuksiaan ajaviin ryhmiin, ja 3) kansalaisjärjestöihin.

Aineisto kerätään laadullisten menetelmien, osallistuvan havainnoinnin ja ryhmäkeskustelujen avulla. Tilastotiedosta koostetaan tietokanta, jota voivat hyödyntää kaikki tutkimukseen osallistuvat tahot. Aineisto analysoidaan "composite approach" -menetelmällä hyödyntäen postkoloniaalisessa teoriassa ja kriittisessä kehitystutkimuksessa keskeistä vallan ja hallinnan käsitteistöä sekä poliittisessa teoriassa tärkeitä poliittisen toimijuuden ja valtaistumisen teorioita.

Pakolaisuudesta keskustellaan nyt Euroopassa enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta samalla ollaan sokeita sen ulkopuolella tapahtuvalle muuttoliikkeelle. Bangladeshissa miljoonat joutuvat muuttamaan ilmastonmuutoksen vuoksi maalta kaupunkien slummeihin. Maasta pakenee yhä enemmän ilmastopakolaisia, mutta se joutuu myös itse vastaanottomaan kasvavan määrän pakolaisia (mm. Rohingyat). Tutkimukseni haastaa pakolaisuuteen liittyvän tutkimuksen Eurooppa-keskeisyyttä, rikastuttaen ja laajentaen sitä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Md. Sher -E- Khoda 17.000 €Delivering micro finance in Bangladesh: The capacity building of third sector organizations and poverty reduction

Academic research or work based on it

This study is focusing on NGOs’ capacity building efforts towards poverty reduction. Special focus puts on microfinance organizations and their capacity to bring about poverty reduction. In general, microfinance organizations advertise that they are operating their program for poverty reduction. However, a number of empirical evidences showed that micro finance delivery system and the interest rates against the loan may ensure organizational profitability but do not help the poor to get rid of poverty. Rather, they are falling in over indebtedness and poverty trap.
Despite the criticism, micro finance has become an indispensable part within micro and macro level of economy in Bangladesh. Therefore, in practice, it is difficult to ignore the contribution of micro finance services in such a society. Rather, it is more demanding to do scrutinize researches how to develop institutional capacity so that micro finance can be used as one of the best means of poverty alleviation.
This research is qualitative in nature and followed a case study method. Within three leading microfinance organizations in Bangladesh, 50 microcredit clients and 20 microfinance staff members were interviewed using mainly semi-structured questionnaires. The selection process of credit clients were dependent on their membership duration and loan history. Microfinance officials were selected based on their management position. The questions were open-ended, and all respondents were interviewed individually.

Most of the international development agencies have recognized micro finance as the best tool for poverty reduction. However, empirical study suggests that most of the MF institutions have drifted from their mission and operating the program for their own interest. Consequently, the poor have been falling in poverty trap and worsening their livelihood. This empirical study will reveal the dark side of MF. Thus, international agencies can re-evaluate MF so as to get optimal benefit of microfinace.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kirjallisuudentutkijain Seura 4.500 €Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa kehitetään Avaimen julkaisutoimintaa vuonna 2018. Avain ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja sen päätoimittajuus kiertää Suomen yliopistojen kirjallisuuden laitoksilla. Lehden toimitusneuvostoon kuuluu professoreita ja tutkijoita yhdeksästä eri kotimaisesta ja ulkomaisesta yliopistosta. Lehteä käytetään runsaasti opetuksessa, sitä tilataan useisiin kirjastoihin sekä Suomessa että ulkomailla. Lehden irtonumeroita myydään kirjakaupoissa Helsingissä, Tampereella ja Joensuussa. Avaimen vanhat numerot julkaistaan vuoden viipeellä Kirjallisuudentutkijain Seuran kotisivuilla (http://pro.tsv.fi/skts/avain.html). Avaimen tärkeitä tiedotuskanavia ovat Seuran kotisivut, sosiaalinen media, sähköpostilista, yliopistojen kirjallisuuden laitokset ja kirjallisuustapahtumat, kuten kirjamessut.

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain on korkeatasoinen, Jufo-tason 2 suomenkielinen kirjallisuustieteellinen vertaisarvioitu aikakauslehti. Lehdellä on tärkeä kansallinen merkitys kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen julkaisukanavana ja kirjallisuudentutkimuksen kansainvälisten virtausten levittäjänä suomeksi. Tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi lukijakuntaan kuuluu äidinkielenopettajia ja muita kirjallisuuden opetuksen ammattilaisia eri opintoasteilla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Anu Koivunen ja työryhmä111.800 €Kulttuuritelevision aika: suomalaisen television toinen historia 1975–1985

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus haastaa tulkinnat 1970-1980-lukujen televisiosta "politiikan vankina" ja suomettumisen jähmettämänä tarkastelemalla draamaa, komediaa, dokumentteja ja viihdettä kulttuuripolitiikkana, joka oli paitsi sisällöllisesti rikasta myös puhuttelultaan monikerroksista. Kaksikanavainen televisio oli toki yhteiskunnallisen hallinnan järjestelmä, joka valisti ja viihdytti yleisöjään suljetun mediajärjestelmän rajoissa, mutta se oli myös ohjelmallisen idealistinen kulttuurinen kenttä, joka uskoi niin valistukseen kuin taiteeseen, avasi suhteita ulospäin ja toi Euroopan ja maailman koteihin. Kulttuurintutkimuksen ja kulttuurihistoriallisen mediahistorian tutkimuksen perinteisiin niveltyvä hanke tarkastelee vuosien 1975–1985 televisiota kulttuuritelevisiona, joka oli paitsi työväen- ja kansanopisto myös seurojentalo, “koko kansan teatteri” ja tupa- tai pubi-ilta. Siihen kuuluivat asia- ja kulttuuriohjelmien rinnalla viihde ja sen tarjoamat kyseenalaistavat, parodioivat ja rienaavat vastakatseet. Kulttuuritelevisiota ei tuottanut ainoastaan Yle vaan myös MTV, jonka ohjelmistoon hanke erityisesti pureutuu. Samalla hanke tulkitsee uudelleen suomalaisen television ulkosuhteita ja eritoten idänsuhteiden historiaa, jonka tutkimus on tähän asti keskittynyt uutisjournalismiin. Sinänsä tärkeän itsesensuuritarinan ja NL-suhteiden varjoon ovat jääneet genret kuten dokumentti ja viihde, keski- ja itäeurooppalaisten yhteyksien moninaisuus sekä MTV:n aktiiviset yhteydet sosialistimaihin.

Esitämme rohkean tulkinnan “pysähtyneisyyden ajan” televisiosta dynaamisena kulttuuripolitiikkana ja maailmaan avautumisena. Tuomalla yhteen televisioteatterin ja dokumenttien korkean katseen ja tv-komedian alaviiston, kyseenalaistavan katseen kirjoitamme esiin “sisäpoliittisen” kulttuuridynamiikan, joka ei mahdu perinteisiin suomettuneisuuden ajan kuvauksiin. Selvitämme myös, miten Yle ja MTV asemoivat Suomea Eurooppaan jo pitkään ennen 1990-luvun integraatiokehitystä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anu Koivunen, Janne Zareff, Laura Saarenmaa, Mari Pajala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Aino Emilia Korvensyrjä ja työryhmä24.000 €Kahden teoksen suomentaminen ja toimittaminen: Madjiguène Cissén kirja Parole de sans-papiers sekä käännösantologia Kansalaisuuden rajat ja ulkomaalaisuus “rikoksena”

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa toimitetaan ja käännetään Madjiguène Cissén teos Parole de sans-papiers (1999) ja käännösantologia Kansalaisuuden rajat ja ulkomaalaisuus “rikoksena” (työnimi).Tutkijaliitto julkaisee teokset.
Senegalilainen kansalaisoikeusaktivisti,opettaja Madjiguène Cissé oli yksi 1990-luvulla koko Euroopan tietoisuuteen nousseen ns. paperittomien siirtolaisten (sans-papiers) protestiliikkeen puhenaisista Ranskassa. Parole de sans-papiers on siirtolaisuuden kontrollin kritiikin eurooppalainen ja afrikkalainen klassikko. Sen pariksi käännämme kokoelman ranskalaisia siirtolaispuheenvuoroja, joiden kritiikki ei ole vain teoreettista vaan nousee kokemuksesta ja protestin käytännöistä. Tämä ajattelu on keskeisesti vaikuttanut yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta kamppailevien liikkeiden muotoutumiseen Ranskassa ja Euroopassa sekä keskusteluun Euroopan kansalaisuudesta ja sen rajoista.
Tekstien kääntäminen on tärkeä poliittinen ja kulttuuriteko sekä interventio tämän hetken suomalaiseen keskusteluun "paperittomista", rasismista ja siirtolaisuuden kriminalisaatiosta, jota nyt käydään lähinnä kansallisen turvallisuuden, talouden ja identiteetin termien ympärillä.Tekstit korostavat lakien ja politiikan roolia "paperittomien"/"laittomien" ihmisten tuottamisessa. Ne keskittävät siirtolaisten omaan poliittiseen toimijuuteen,joka rikkoo kansallis-koloniaalisen kehyksen paternalismin ja vakiintuneet "poliksen" rajat.

Käännöskirjat tuovat suomalaiseen keskusteluun "paperittomista", rasismista ja siirtolaisuuden kriminalisaatiosta siirtolaistoimijoiden omia kriittisiä analyyseja. Cissén kronikka Ranskan 1990-luvun siirtolaiskamppailuista on yhä ajankohtainen Euroopan rajapolitiikan kritiikki. Ranskalaisten siirtolaispuheenvuorojen kokoelma tuo esiin antirasistisen protestin historian ja osoittaa Euroopan siirtomaamenneisyyden purkamisen tärkeyden – oleellisia oivalluksia nyt myös pohjoisessa kontekstissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aino Emilia Korvensyrjä, Ari Korhonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Terhi Koskela 28.800 €Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen – metsänomistajien näkemykset ja vapaaehtoisten keinojen kehittäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus vastaa tarpeeseen löytää yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kustannusvaikuttavia tapoja turvata metsäluonnon monimuotoisuutta. Tietoa tarvitaan pohjaksi metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisten turvaamiskeinojen kehittämiseen, neuvonnan suuntaamiseen sekä yhteiskunnallisesti hyväksyttävän suojelupolitiikan suunnitteluun. Valtakunnallisen metsänomistajiin kohdistuneen kyselytutkimuksen perusteella tunnistetaan asenteiltaan, tavoitteiltaan ja arvoiltaan erilaisia metsänomistajaryhmiä sekä tekijöitä, jotka estävät tai kannustavat metsänomistajia osallistumaan vapaaehtoiseen metsäluonnon suojeluun. Erimittaisten suojelujaksojen metsänomistajalle aiheuttamia tulonmenetyksiä sekä toisaalta suojelun tuottamia monimuotoisuushyötyjä tarkastellaan suojeltujen kohteiden puusto- ja lahopuumittausten ja simuloinnin avulla. Niukka luonnonsuojelurahoitus vaatii suojelukeinoilta vaikuttavuutta. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nykyisellä biotalouden kehittämisen aikakaudella erityisen tärkeää. Se tulee tehdä yhteiskunnallisesti hyväksyttävin ja ekologisesti vaikuttavin keinoin.

Vapaaehtoisten metsien suojelukeinojen tutkimus ja kehittäminen vaatii uutta monitieteistä lähestymistapaa: tutkimus tarkastelee metsien suojelua asenteiltaan, tavoitteiltaan ja arvoiltaan erilaisten metsänomistajaryhmien näkökulmista, mutta myös suojelun aiheuttamia tulonmenetyksiä sekä sen tuottamia monimuotoisuushyötyjä. Näitä tekijöitä on tarkasteltava kokonaisuutena, ei toisistaan erillisinä asioina. Tutkimuksessa ratkotaan monitieteisesti metsien suojelun problematiikkaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Emmi Koskinen 57.600 €Tarinankerronta, myötämielisyys ja topikaalisuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimuksessani analysoin keskustelunanalyyttisesti kahden henkilön välisiä videoituja keskusteluja, joissa toisella osallistujista on
todettu Aspergerin oireyhtymä.Tämän ainutlaatuisen aineiston avulla pyrin paljastamaan vuorovaikutuksessa vallitsevia, joskus näkymättömiä, sosiologisia lainalaisuuksia, valottamaan empatian ja myötämielisyyden osoittamiseen vaadittavia kompetensseja sekä tuottamaan konkreettista tietoa myös autismin kirjon henkilöiden tarpeisiin. Tämän saavuttaakseni venytän keskustelunanalyysin menetelmän rajoja ja kehittelen sen vaatimaa sosiologista teoriaa.

Ensimmäinen, lähes valmis, osatutkimus koskee tarinankerronnan jälkeen esitettyjä kysymyksiä ja niiden topikaalisuutta. Tässä artikkelissa esitän, että hienovarainen topiikin huomioiminen on useissa keskustelun rakenteissa avainasemassa, vaikka keskustelunanalyysissä topiikin merkitystä on yleensä vähätelty. Toisessa osatutkimuksessani vertailen neurotyypillisten ja AS-henkilöiden tarinankerrontaa ja sitä, miten he johdattelevat kuulijansa tarinaan. Tarinankerronta on keskustelijoiden ensisijainen väline kannanottojen esittämiseen ja empaattisten hetkien luomiseen. Kolmannessa tutkimuksessa selvitän, miten autonomisen hermoston ohjaamat fysiologiset reaktiot liittyvät tarinankerrontaan ja miten reaktiot mahdollisesti poikkeavat toisistaan AS-henkilöillä ja verrokeilla. Neljännessä osatutkimuksessa kehitän ja teen näkyväksi keskustelunanalyysin teoriaa G.H. Meadin pragmatismin kautta.

Venytän tutkimuksessani keskustelunanalyysin (KA) menetelmän rajoja: 1. Puolikokeellinen asetelma mahdollistaa Asperger-henkilöiden ja neurotyypillisten henkilöiden vertailun. 2. Topiikin käsite on KA:ssa alikehitelty. Osoitan, miten topiikin huomioiminen on useiden vuorovaikutuksen rakenteiden taustalla. 3. Yhdistän KA:han (psyko)fysiologiaa tutkimalla osallistujien autonomisen hermoston vasteita. 4. Kehitän ja teen näkyväksi KA:n teoriaa käyttämällä G.H. Meadin pragmatistista viitekehystä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Käsikirjoittaja, väitöskirjatutkija Kristiina Koskinen 90.900 €Metsäaiheisten luontodokumenttien luontokäsitys ja kerronta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Luontodokumentit tavoittavat valtavia yleisöjä ja näyttelevät merkittävää roolia suomalaisessa televisiotarjonnassa. Vaikka niiden suhde todellisuuteen on tutkimuksen parissa saanut osakseen kärkevää kritiikkiä ja niiden dokumentaarisuus on monin tavoin kyseenalaistettu, julkisessa keskustelussa ne ovat pitkälti yhä dokumentteja, jälkiä todellisuudesta.

Tutkijoiden keskuudessa dokumentaarinen elokuva nähdään yhä useammin kollektiivisen todellisuuden rakentajana. Luontodokumenttien kohdalla tämä näkökulma johtaa kysymykseen siitä, miten ja millaiseksi luontodokumentit muokkaavat käsityksiämme ihmisyydestä, eläimellisyydestä, luonnosta tai ympäristöstä.

Tutkimuksessani tarkastelen luontodokumenttien luontokäsitystä ja pohdin niiden vaikutusta ympäristöfilosofian, ekokritiikin ja dokumentaarisen elokuvan näkökulmista. Muodostan ensimmäisessä artikkelissa näkemyksen luonnon representaatiosta aineiston luontodokumenteissa ja tarkennan sen jälkeen katseeni siihen, miten niiden erikoinen dokumentaarisuus näkyy ja rakentuu kerronnan tasolla.

Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Minkälaisia luontokäsityksiä tutkimuksen luontodokumentit heijastavat?
2. Miten ja kuinka keskeisesti kerronnalliset elementit osallistuvat luontokäsityksen rakentumiseen?
3. Minkälaisia vaikutuksia luontodokumenteilla voidaan näillä perusteilla ajatella olevan suuren yleisön käsityksiin luonnosta tai sen tilasta?

Luontodokumentit ovat näennäisen tuttuja, mutta tutkimusaiheena melko tuntematon sarka. Niiden tutkimus ei lokeroidu perinteisten tiederajojen sisälle – tässä tutkimuksessa yhdistyvät taiteellinen ja ympäristöfilosofinen näkökulma, perinteisesti luonnontieteellisesti mielletystä aiheesta.

Tutkimuksen metodina on sovellus, joka on kehitetty juuri tätä tutkimusta varten. Hyödynnän siinä paitsi tieteellistä lähilukua myös konkreettista ja luovaakin ammattitaitoani käsikirjoittajana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, apulaisprofessori Sonja Kosunen ja työryhmä (PAHE-projekti)189.000 €Yksityistyminen ja korkeakoulutukseen pyrkiminen: ohjausvälineet, yksityinen pääoma ja tasa-arvo korkeakoulutukseen hakeutumisessa (Privatisation and Access to Higher Education)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme laajojen määrällisten ja laadullisten aineistojen avulla korkeakoulutukseen hakeutumisen eriarvoistavia mekanismeja ja koulutuksen yksityistymisen problematiikkaa. Tiedossa on, että korkeakoulujen opiskelijajoukon sosioekonominen profiili on vino erityisesti yliopistoissa ja koulutuksiin valituiksi tulevat muita todennäköisemmin korkeammista yhteiskuntaluokkataustoista tulevat nuoret kaupunkilaiset. Se, minkä välittävien mekanismien, valtasuhteiden ja pääoman muuntumien kautta tämä valikoituminen toteutuu, vaatii suomalaisessa kontekstissa sosiaalitieteellistä tutkimusta taloustieteellisen retoriikan vastapainoksi.

Tutkimme korkeakoulutukseen hakeutumista ja koulutuskentän yksityisiä toimijoita, kuten valmennuskursseja ja Suomessa toimivia yksityisiä, ulkomaisia yliopistoja ja näiden muuttuvaa roolia keskellä opiskelijavalintauudistusta. Kentän valtasuhteita analysoidaan laajan opiskelijakyselyaineiston, koulutusmaantieteellisen valmennuskurssimarkkina-aineiston sekä monipuolisen haastatteluaineiston avulla. Lisäksi tarkastelemme toisen asteen lukiokoulutuksen oppilaanohjauksen huomattavaa ja yhä kasvavaa roolia osana yliopistoihin hakeutumista laajan etnografisen aineiston avulla. Tutkimus pureutuu niihin mekanismeihin, jotka välittävät ja muovaavat eri sosioekonomisista lähtökohdista tulevien nuorten hakeutumista koulutukseen ja sitoutuvat koulutuksellisen eriarvoisuuden tuottamiseen ja uusintamiseen.

Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutuksia korkeakouluun pyrkimiseen ja pääsemiseen on toistaiseksi tutkittu Suomessa vain vähän. Hanke ajoittuu keskelle opiskelijavalintauudistusta, jossa keskustelua hallitsee taloustieteiden logiikka. Tarvitaan monimenetelmällistä sosiaalitieteellistä tutkimusta, jossa tarkastellaan hakeutumisen eriarvoisuuden mekanismeja, valmennuskurssien uutta roolia ja toisen asteen oppilaanohjauksen vaikutuksia sosioekonomisesti eriytyvillä koulutuspoluilla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: (tohtorikoulutettava) N.N., Juhani Saari, Suvi Jokila
Muut työryhmän jäsenet: Nina Haltia, Sirpa Lappalainen, Sonja Kosunen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KT, FM Jani Kukkola 115.200 €Kuvittelukyvyn rooli aktiivisessa havaitsemisessa. Ei-käsitteellinen tulkinta ja esitys Kantin havainnonfilosofiaksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Kysymys siitä onko havaintomme maailmasta välitön vai käsitteellisesti välittynyt on yksi havainnonfilosofian suurista ajankohtaisista kysymyksistä. Immanuel Kant on osoittautunut tämän ongelman kannalta keskeiseksi, koska molemmat näkökannat vetoavat argumentaatiossaan Kantiin siitäkin huolimatta ettei Kant itse asiassa tarjoa yksiselitteistä havainnonfilosofiaa. Hänen ajattelunsa ymmärtäminen osoittaa kuitenkin tarjoavan uusia mahdollisuuksia tämän filosofisen kiistan kannalta.

Tässä väitöstutkimuksessa tehdään uusi esitys Kantin havainnonfilosofiaksi. Viime vuosikymmenien keskeisten tulkintojen vastaisesti tutkimuksessa kannatetaan näkemystä jonka mukaan Kantin lopullisessa havainnonfilosofiassa suhteemme todellisuuteen on välitön ja pohjimmiltaan ei-käsitteellinen. Tämän kaltaisia tulkintoja Kantin filosofiasta on viime vuosina kehitelty runsaasti, mutta näistä poiketen väitöstyössä osoitetaan kuinka havaintokokemuksen perustana toimii kuvittelukyky.

Tämä mielellinen kyky järjestää aistimukset ajallisesti, sekä tuo aistisisällön käsitteiden jäsennettäväksi. Kuvittelukyky mahdollistaa sen että tunnistamme havainnot ylipäätään joksikin, ja että havaintosarjamme aistimuksen kohteesta eri ajanjaksoina jäsentyy tarkoittamaan yhtä ja samaa kohdetta. Kuvittelukyky on siten muita ihmismielen tiedonlähteitä, aistimellisuutta ja käsitteellisyyttä perustavampi.

Se mitä tutkimuksessa väitetään on rohkea, poikkeuksellinen lisä valtavirtatutkimukseen, ja argumentaatio on perusteltavissa. Väitöskirja kontribuoi siten filosofian historian ja havainnonfilosofian keskusteluihin tavalla jota ei voi jättää tekemättä. Tutkimuksella on myös laajemmat vaikutuksensa esim. siihen miten taitavan toiminnan kuten taiteen tekemisen ja sen katsomisen tai huippu-urheilun luonne tulisi ymmärtää, tai kuinka ei-inhimillinen keinotekoinen havainnointi olisi mahdollista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liitto Kultti ry 70.000 €Piilosta näkyväksi – Maahanmuuton globaalit ulottuvuudet Suomessa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Iso Numero -lehden hanke Piilosta näkyväksi julkaisee seuraavan vuoden aikana yhteensä 10 maahanmuuttoa Suomen näkökulmasta käsittelevää aihetta, joissa on mukana 1–2 tutkijaa ja toimittaja. Aiheet ja niiden tekijät ovat: ikääntyvien maahanmuuttajien yksinäisyys (Elisa Tiilikainen & Anne Ignatius), rasistisen väkivallan eri muodot (Karin Creutz & Kati Pietarinen), maahanmuuttajien työmarkkinat: filippiiniläiset kotityöntekijät (Elisabeth Wide & Kukka Ranta), maahanmuuttajien yrittäjyys (Miikka Pyykkönen & Esa Salminen), monikulttuuriset perheet, lapset ja arki (Marja Peltola & Kaisa Viitanen), Suomen näkymättömät maahanmuuttajat: virolaiset (Lotta Haikkola & Annaliisa Allas sekä Anna-Sofia Joro), paperittomien lasten kouluun pääsy Helsingissä (Veronika Honkasalo & Lina Laurent), turvapaikan hakijoiden mielenterveys (Marja Tiilikainen & Venla Pystynen),
huijareita ja hyväntekijöitä: turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät asianajajat (Laura Tarvainen & Kimmo Laakso), humanitaarisen suojelun perusteen poistamisen vaikutukset (Reetta Toivanen & Kristiina Markkanen). Lisäksi hankkeen merkittävimmät hankkeen historian aikana kirjoitetut artikkelit julkaistaan kirjana.

Hanke tuottaa tutkimukseen perustuvaa laadukasta journalismia maahanmuutosta globaalista näkökulmasta ja linkittää maahanmuuton globaaleja ulottuvuuksia Suomeen. Hankkeessa julkaistaan korkeatasoisia, ilmiötä laajasti taustoittavia reportaasiartikkeleita Iso Numero -katukulttuurilehdessä. Hanke nostaa maahanmuuttoon liittyviä polttavan ajankohtaisia ja aiemmin tutkimattomia aiheita julkisuuteen. Hanke luo myös uudenlaista yhteistyötä tutkijoiden ja toimittajien välillä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Kumpula 11.200 €Kaksosuutta ja monikkoutta käsittelevä tietokirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Teos on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä yleistajuinen tietokirja. Suomen johtavat kaksostutkijat kirjoittavat kaksosuuden biologiasta, lääketieteestä ja kulttuurisista merkityksistä, kaksosten keskinäisestä suhteesta ja kaksosena kasvamisen identiteeteistä. Äänen saavat aikuiset kaksoset, kolmoset, neloset sekä heidän vanhempansa, puolisonsa, yksössisaruksensa, isovanhempansa ja ystävänsä.

Kaksosuudesta, monikkoudesta ja sen vaikutuksista kaksosten lähipiiriin ei ole aiemmin tehty yleistajuista tietokirjaa suomeksi. Kirja yhdistelee rohkeasti eri tieteenalojen tutkittua tietoa sekä kaksosten, kolmosten, nelosten ja heidän lähipiirinsä kokemusperäisiä tarinoita.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Laura Marjut Kumpuniemi 63.000 €Solidaarisuustalous, demokratisaatio ja oikeudet Boliviassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkin väitöskirjassani solidaarisuustalouden vaikutusta oikeuksiin ja demokratisaatioon Boliviassa. Solidaarisuustalous on käytännön ruohonjuuritason toimintaa sekä maailmanlaajuinen kansalaisliike, jonka pyrkimyksenä on luoda eettisiä vaihtoehtoja valtavirtaisille talousnäkemyksille. Boliviassa on mielenkiintoinen asetelma solidaarisuustalouden tutkimiseen, sillä nykyisen hallituksen politiikka on virallisesti nostanut esille alkuperäiskansojen yhteisöllisiä toimintatapoja ja vahvistanut vähemmistöjen oikeuksia sekä esittänyt edistävänsä talouspolitiikallaan talouden monimuotoisuutta. Käytännössä hallituksen politiikka on kuitenkin valtiokeskeistä, demokratian tila on myös heikentynyt hallituskauden aikana, eikä monia pieniä, mutta runsasjoukkoisia toimijoita huomioida politiikassa.
Tarkastelen tutkimuksessani Bolivian solidaarisuustalouden ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuuksia osallistua talouden ja yhteiskunnan demokratisaation prosesseihin. Toteutan aineistonhankintani toimintatutkimuksena ja osallistuvana havainnointina. Toimintatutkimuksella otan osaa solidaarisuustalouden kehittämiseen tutkittavien yhteisöjen tarpeiden mukaisesti. Tavoitteeni on tukea tutkimuksellani olemassa olevia solidaarisuustalouden kehityskulkuja ja järjestäytymisprosesseja ja tuottaa uutta tietoa solidaarisuustalouden vaikutuksista paikallistasolla. Liitän analyysissäni vaikutukset käsitteellisesti globaaliin talouden demokratisaatioliikkeeseen solidaarisuustalouden käsitteen kautta.

Talouskeskustelu keskittyy yleensä valtioon tai markkinoihin nojaaviin malleihin, mutta samanaikaisesti solidaarisuustalouden piirissä luodaan toisenlaista taloutta, jossa painotetaan yhteistyötä ja eettisiä arvoja. Tuon tutkimuksellani esiin solidaarisuustalouden luomia vaihtoehtoja ja pyrin vahvistamaan moniäänisempää talouskeskustelua ja talouden toisin tekemisen mahdollisuuksia kestävämmille ja tasa-arvoisemmille yhteiskunnille nyt ja tulevaisuudessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Juha Kuokkala 7.700 €Väitöskirjatyö ”Itämerensuomen ja saamen jälkitavun labiaalivokaalien historia”

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Fennougristiikan alaan kuuluva tutkimukseni selvittää toisen tavun labiaalivokaalien (u, y, o, ö) syntyä itämerensuomalaisessa ja saamelaisessa kieliryhmässä. Kysymys on taksonomian kannalta keskeinen: ovatko labiaalivokaalit osoitus kahden kieliryhmän yhteisen kantakielen rakenteellisesta innovaatiosta, vai onko kyse lainavaikutuksesta kahden pitkään kontaktissa olleen kieliryhmän välillä? Aihetta ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti laajan sanastoaineiston pohjalta, minkä puutteen käsillä oleva työ pyrkii ajanmukaisin menetelmin korjaamaan.

Tutkimuksessani kartoitan osin itsekin digitaaliseen muotoon muokkaamieni aineistojen avulla itämerensuomalais-saamelaisen kielialueen eri murteista labiaalivokaaleja sisältävän sanaston ja taivutusainekset, ja tämän pohjalta muodostan kokonaiskuvan ko. kielenainesten nykylevikistä ja historiasta. Arvioinnissa hyödynnän uusinta kielihistoriallista tutkimusta ja mm. kontaktilingvistiikan tuloksia sanaston ja johdinsuffiksien lainautumisesta kielten välillä. Otan huomioon myös lainasanojen ja niiden lähtökielisten originaalien äännesuhteet eri lainakerrostumissa.

Perimmältään tutkimus vastaa kysymykseen, missä määrin jälkitavun labiaalivokaaleja on perusteltua pitää saamelais-suomalaisen kantakielen innovaationa, ja kuinka perusteltua koko kyseisen välikantakielen olettaminen tämän valossa on. Etymologia-aineiston kriittisen läpikäynnin ansiosta työni palvelee osaltaan myös etymologisen sanakirjatiedon luotettavuuden evaluointina.

Tutkimus koettelee itämerensuomen ja saamen kielihistoriallisesti läheisenä pidettyä suhdetta ja käyttää tässä monipuolisesti digitaalisia aineistoja ja menetelmiä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Roman Kushnir 28.800 €Construction of Transcultural Identities in a Selection of Finnish-American Migrant Fiction

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

This doctoral dissertation explores the construction of Finnish-American identities in a selection of contemporary Finnish-American fiction: the collections of short stories Heikki Heikkinen and Other Stories of Upper Peninsula Finns (1995), Misery Bay and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2002), and Back to Misery Bay (2007) by Lauri Anderson, and the novels A Finntown of the Heart (1999) and A Finntown of the Soul (2008) by Patricia Eilola, and Welcome to Shadow Lake (1996) by Martin Koskela. In these works, the settlers nostalgically use cultural practices of their Finnish ancestors (food, sport, language, music and festivals) to construct their own model of Finnishness. My research addresses these practices from the perspective of transculturation. It illustrates the ways in which the characters use their practices to incorporate the traits of both Finnish and American cultures, and to construct their identities as transcultural. My research seeks to find out how Finnish-American migrant literature represents contemporary Finnishness in America and how this literature regards their ancestry in relation to the present. My doctoral dissertation crosses national borders as it is connected with both Finland and the USA. It is a multidisciplinary research covering such fields as literary, migration and cultural studies.

The literary production of the Finnish-American diaspora has not been addressed from the perspective of transculturation studies before. Furthermore, the major part of the source texts of my dissertation has not been analyzed yet. My doctoral thesis attempts to fill these gaps. It also paves the way for the further research into the construction of identities in Finnish-American migrant fiction through the material and non-material practices, and popularizes Finnish-American fiction.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Anna Kutkina 12.000 €From Lenin to Bandera: Grassroots Narratives of Post-Euromaidan Ukraine

Academic research and artistic work, or work based on them | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

This PhD dissertation is a study of regional differences of post-Euromaidan Ukraine that, on the one hand, is seeking to break with the Soviet vow and embrace Europe, and on the other, is fighting ideological grip of its communist and nationalist past. An outcome of three-years long fieldwork in different regions of Ukraine (2014-2017), it presents critical analysis of photo, graffiti and interview data that challenges popular view of ‘West - East’ division of the post-Soviet civic realm, and denotes possibility of pursuing dialogue via presentation of multivocality in various forms of political art. In particular, examining images of “War Posters Exhibitions” of the Maidan Independence Square, yearly visual displays of the “Anti-terrorist Operation” (ATO), multiple exhibitions of the “Pinchuk Art Center” in Kyiv, as well as citizens’ interaction with toppled monuments of Lenin and other communist symbols, the project engages with questions of how a particular person or group that belongs to diverse socio-political and cultural strata operates, what the ‘motives’ behind ones’ invasive or conciliating rhetoric or actions are, and what elements of convoluted history and present are to be included (or excluded) from both the regional and national discourse as to promote diversity and socio-political dialogue. Combining both scholarly and artistic data, this project develops cultural tools for institutionalization of socio-political diversity of both Ukrainian and European space.

This PhD project is a bold initiative because it is the first of such kind as to address effective construction of dialogue between hosting and internally displaced neighboring groups of the country in war— Ukraine, via multiple forms of political art.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Hanna Kuusi ja työryhmä347.000 €Syntyvyyden politiikka, seksuaalisuuden asiantuntijat ja inhimilliset kokemukset sotien jälkeisessä Suomessa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeessa tutkitaan yhteiskunnallisen avioliittonormin poliittista muotoutumista ja sen kyseenalaistamista osana modernisoituvan yhteiskunnan moraalinormien murrosta. Kysymme miten väestöpoliittiset tavoitteet ja uhkakuvat vaikuttivat suomalaisen hyvinvointivaltion muotoutumiseen, miten avioliittoneuvonta tulkitsi perheiden ongelmia, miten lapsettomuus stigmatisoitui ja mitä seurauksia laittomilla aborteilla oli. Lisäksi pureudumme siihen, miten positiivisena näyttäytyvä universaalin avioliittonormin murtaminen ja seksuaalimurros on johtanut uudenlaisiin sokeisiin pisteisiin tiedon tuotannossa: suomalainen seksitutkimus on täysin sivuuttanut aineistonsa seksuaalisen väkivallan, toisaalta sen pitkittäistutkimukset ovat pysähtyneet historialliseen alkupisteeseensä: ne eivät tunnista homoseksuaalisuuden muuttunutta asemaa yhteiskunnassa.

Lineaarisuuden sijaan tarkastelemme aikaa moniulotteisena. Lähestymme 1960-luvulle ajoitettua nk. seksuaalista vallankumousta paikantamalla muutoksia, jotka tapahtuivat jo huomattavasti aiemmin ja toisia, jotka tapahtuivat vasta paljon myöhemmin. Eritysesti huomioidaan erilaiset yhteiskunnalliset eronteot: kieli, luokka, alueellisuus sekä erilaiset tavat elää seksuaalisuutta ja perhettä.

Tieteellisen tutkimuksen lisäksi hankkeessa kokeillaan taiteellisen esitystavan mahdollisuuksia käsitellä affektiivisia tutkimusteemoja. Mukana on kaksi ansioitunutta sarjakuvataiteilijaa, jotka työstävät tutkimustuloksia kuvalliseen muotoon.

Tutkimuksen aihepiiri on hyvin sensitiivinen ja tunnepitoinen: pronatalistista tasapäistämistä, laittomia abortteja, lapsettomuutta, seksuaalista väkivaltaa ja sokeutta homoseksuaaliselle halulle. Aineistosta välittyvää tunnekokemusten syvyyttä ja kirjoa on vaikea tavoittaa analyyttisin keinoin. Moneen taipuvan sarjakuvataiteen avulla on mahdollista välittää ja käsitellä voimakkaan affektiivisia teemoja, joita tieteellinen esitystapa ei tavoita.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aino Sutinen, Johanna Rojola, Matleena Frisk, Miina Keski-Petäjä, Riikka Taavetti, Sophy Bergenheim
Muut työryhmän jäsenet: Hanna Kuusi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Toni Laaksonen ja työryhmä170.000 €Ristiriitoja herättävän huippupedon tulevan populaatiokehityksen mallinnus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimme Itämeren ekosysteemiin nopean paluun tehneen merikotkan populaatioprosesseja ainutlaatuisen ja laajan populaatio- ja yksilötason aineiston avulla. Merikotkien parimäärä ja pesimämenestys tunnetaan hyvin yli 40 vuoden ajalta. Poikasia on värirengastettu yli 5000 ja niistä on tehty yli 50000 lukuhavaintoa (yli puolet on nähty myöhemmin elämässä pesästä lähdön jälkeen). Täydennämme tätä aineistoa tunnistamalla pesäpaikoilla valokuvattuja emolintuja renkaista sekä yhdistämällä pesäpaikoilta kerättyjen 1300 emolinnun sulan DNA:n n. 2000:een poikasista otetun DNA-näytteen yksilöihin. Tästä aineistosta voidaan mallintaa ikäluokkakohtainen kuolleisuus ja pesimämenestys sekä niiden tiheydestä riippuvuus, jonka jälkeen voidaan tehdä ennustemalli populaation tulevasta kehityksestä. Ennusteessa täytyy kuitenkin huomioida uusien, kasvavien, uhkatekijöiden vaikutus. Tutkimme siksi tuulivoimaloiden aiheuttamaa kuolleisuutta ja sekä vanhojen että uusien ympäristömyrkkyjen esiintymistä Itämeren ravintoketjussa sekä niiden vaikutuksia merikotkiin. Populaatiomallinnus on tärkeä työkalu kun yritetään ennustaa tämän koko ekosysteemiin vaikuttavan huippupedon kannan muutoksia ja sen vaikutuksia luonnonsuojelun ja -hoidon tarpeisiin. Merikotkien populaatiodynamiikan ja muuhun ekosysteemiin heijastuvien vaikutusten selvittäminen on erittäin relevantti ja ajankohtainen tutkimusaihe, jolla suuri yhteiskunnallinen kiinnostavuus.

1) Nostamme ”kissan pöydälle” ja kysymme, kuinka monta merikotkaa meillä tulee olemaan. Kysymys on merkittävä monen suojelubiologisesti hankalan ristiriidan kannalta. Toisaalla vielä juhlitaan suojelusaavutusta kun Ahvenanmaalla jo vaaditaan merikotkien tappamista. 2) Tutkimme ensimmäistä kertaa tuulivoimaloiden ja myrkkyjen aiheuttamaa kuolleisuutta Suomessa. 3) Päivitämme tilanteen Itämeren ravintoketjun ympäristömyrkkypitoisuuksien osalta, millä on merkittävä indikaattoriarvo.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N.N. N.N
Muut työryhmän jäsenet: Jon Brommer

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, yliopistolehtori Airi Lampinen ja työryhmä220.000 €Algoritmiset järjestelmät, valta ja vuorovaikutus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tämä poikkitieteellinen tutkimushanke analysoi algoritmisia järjestelmiä osana yhteiskunnallista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Lähestymme aihetta kahdesta näkökulmasta: makrotason käsitteellinen analyysi arvioi algoritmisten järjestelmien yhteiskunnallista roolia, kun taas mikrotason analyysi tarkastelee yksilöiden ja algoritmisten järjestelmien välisiä arkisia vuorovaikutuksia. Yhdistämme menetelmiä luovasti, rikkoen niin laskennallisen ja laadullisen kuin toisaalta konstruktiivisen ja kriittisen lähestymistavan rajoja. Tämä yhdistelmä mahdollistaa aiempaa tarkemman analyysin algoritmien vaikutuksista niin yhteiskunnallisella tasolla kuin arkielämässä. Tutkimushankkeen teoreettinen työ vallan, byrokratian sekä strategisen vuorovaikutuksen käsitteiden ympärillä pyrkii tieteellisten julkaisujen ohella tarjoamaan parempia työkaluja julkiseen keskusteluun, jota tahdomme kuljettaa täsmällisempään ja hedelmällisempään suuntaan.

Hanke ylittää ennakkoluulottomasti tieteenalojen, menetelmien ja tarkastelutasojen rajoja, yhdistäen yhteiskuntatieteellisiä teoriaperinteitä uusimpiin digitaalisuuden tutkimuksen menetelmiin. Hankkeen tavoite on laajuudessaan rohkea: vastaavaa kokonaiskuvaa algoritmisista järjestelmistä ei ole vielä yritetty muodostaa. Hanke vaatii rohkeutta sitoutua pitkäkestoisesti vasta kehittymässä olevaan tutkimusalueeseen, joka on sekä yhteiskunnallisesti merkittävä että menetelmällisesti uraauurtava.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jesse Haapoja, Juho Pääkkönen
Muut työryhmän jäsenet: Nelimarkka Matti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Jussi Lampinen 58.800 €Kaupunkien uusympäristöt harvinaistuvan niittykasvillisuuden suojelussa.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Perinnebiotooppien niityt ja kedot ovat Suomen uhanalaisimpia elinympäristöjä, joiden turvaaminen tuleville sukupolville vaatii monitieteisiä otteita luonnonsuojeluun. Samaan aikaan kun perinnebiotoopit ovat vähentyneet, on kaupunkien kasvu kaventanut väestön kontakteja monimuotoisiin luonnonympäristöihin. Ratkaisu molempiin ongelmiin löytyy niittylajiston suojelusta kaupunkien uusympäristöissä. Tällaisia ovat esimerkiksi johtoaukeat, puistonurmikot ja tienpientareet, jotka kaikki voivat tietyissä oloissa soveltua niittylajiston elinympäristöiksi. Emme kuitenkaan tiedä miksi ja kuinka hyvin uusympäristöt soveltuvat erilaisille niittylajeille, tai kuinka hyväksyttäviä niittymäiset uusympäristöt ja niiden suojelu ovat kaupungeissa. Vastaamalla näihin kysymyksiin voidaan sekä auttaa pysäyttämään niittylajiston harvinaistuminen, että ylläpitää luonnon monimuotoisuutta kaupunkilaisten ulottuvilla.

Väitöskirjan ensimmäinen osa koskee uusympäristöjen yhteisöekologiaa, toinen keskittyy uhanalaisen niittylajin elinvoimaisuuteen kaupungeissa. Kolmas osa käsittelee niittymäisten uusympäristöjen hyväksyttävyyttä ja niihin liittyviä arvoja, jotka voivat vaikuttaa niittylajiston suojeluun uusympäristöissä. Koko työn tavoite on laatia yhteenveto niittykasvillisuuden suojelusta kaupunkien uusympäristöissä, ja sen tulokset ovat sovellettavissa kaavoitukseen, viheralueiden suunnitteluun ja perinnebiotooppien suojeluhankkeisiin.

Perinteinen luonnonsuojelu on keskittynyt kaupungistumisen haitallisiin luontovaikutuksiin ja jättänyt kaupunkiympäristöjen mahdollisuudet luonnonsuojelussa huomiotta. Tämä tutkimus hylkää tämän asetelman ja tuo luonnonsuojelun nuoriin, ihmisen luomiin elinympäristöihin ja osaksi kasvavan kaupunkilaisväestön arkielämää. Eri tieteenaloja yhdistämällä työ edistää harvinaistuvan niittylajiston säilymistä osana Suomen luontoa ja samalla monimuotoisten elinympäristöjen säilymistä osana kaupunkeja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Pilapiirtäjä, kuvittaja Seppo Leinonen 63.000 €Luonnon- ja ympäristötieteen tulosten popularisointi sarjakuvataiteen keinoin sekä ympäristöpoliittisten pilapiirrosten tekeminen.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tavoitteita ja työmuotojani hankkeessa:
– Osallistuminen kv. konferensseihin ja seminaareihin, tutkijoiden tapaaminen niissä ja heille piirtäminen heidän aiheistaan.
– Tutkijoiden auttaminen väitöskirjojen, artikkelien ja seminaariesitelmien ja opetus- ja yleisöluentojen kuvituksessa. Pyyntöjä näihin tulee useita kuukausittain, mutta yleensä palkkiota ei ole varaa maksaa.
– Reagointi ajankohtaisiin tutkimustuloksiin pilapiirrosten avulla.
– Tutustuminen ongelmiin ja ratkaisuihin eri puolilla (esim. metsien käytön vaihtoehdot, jätevesien ravinteiden talteenotto). Yksi iso teema ihmistoiminnan valtaamassa maailmassa on elinympäristöjen ennallistaminen jota voi ajatella biologisina kompensaatioina aiemmin tehdyistä elinympäristöjen tuhoamisista.
– Lyhyet sarjakuvat, joissa avataan monimutkaisiin luontokokonaisuuksiin liittyvää problematiikkaa (esim. uhanalaisen lajin kautta koko elinympäristön suojelun tärkeyttä). Tämä auttaa yhteiskuntaa varautumaan tuleviin ympäristönmuutoksiin.
– Varastossani iso määrä luonnoksia tärkeistä kansainvälisistä aiheista, niitä haluan piirtää valmiiksi omille kotisivuilleni ym. käyttöön.
– Haluan myös tarjota aktiivisesti kuvia julkaistaviksi luonto- ja yleisaikakauslehtiin eri puolilla maailmaa (Quercus, BBC Wildlife, Ecologist, Audubon, Mother Jones, Suomen Luonto ym.)
– Julkaisen piirrokset kotisivuillani sekä suomeksi että englanniksi. Jaan niitä myös sosiaalisessa mediassa.

Tutkimustieto syrjäytetään politiikassa, jos se on ristiriidassa lyhytnäköisten talousintressien kanssa. Humoristisiin piirroksiin kiteytetty luonto- ja ympäristötieto auttaa tutkijoita ja muita tiedontuottajia saamaan tärkeitä tuloksia julkiseen keskusteluun.

Tutkijoilla, ympäristöviranomaisilla ja kansalaisjärjestöillä on niukasti resursseja palkata piirtäjää esittelemään tutkimuksiaan ja raporttejaan. Apurahalla pystyn tarjoamaan piirroksia heille edullisemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Maarit Leskelä-Kärki ja työryhmä380.000 €Uuden etsijät: esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa (1880-1940)

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Monitieteisessä, kolmivuotisessa hankkeessa tutkimme, miten modernisoituvan Euroopan historiaa muokanneet esoteeriset ja okkulttiset virtaukset tulivat osaksi suomalaista kulttuuria ja sen sisällä toimineiden yksilöiden kokemaa todellisuutta. Kysymme, millaisena vuosisadan vaihteen uskonnollinen murros näyttäytyy historiallisiksi marginaali-ilmiöiksi aiemmin luettujen teosofian, spiritualismin, antroposofian ja muiden länsimaisen esoteerisuuden piiriin kuuluvien ilmiöiden näkökulmasta. Valaisemme suomalaisen historiankirjoituksen varjokohtaa. On tärkeää luoda alkuperäisaineistoihin perustuva laaja tutkimus, jotta esoteerisuus ei näyttäytyisi vain satunnaisten eksentrikkojen leikittelynä ajan muotivirtauksilla. Käyttämällä henkilökohtaisia dokumentteja sekä julkisia aineistoja (sanomalehdistöä, taideteoksia ja kaunokirjallisuutta) ja osoitamme, kuinka 1800-luvun lopulla massailmiöksi noussut esoteerisuus säilyi mittavan kiinnostuksen kohteena pitkään. Hanke kokoaa yhteen kotimaiset asiantuntijat, jotka ovat omissa tutkimuksissaan luoneet tärkeitä avauksia aiheeseen. Tuotamme uutta tietoa esoteerisuuden merkityksistä sivistyneistön parissa ja nostamme esiin näiden ilmiöiden pitkäkestoisia seurauksia. Samalla luomme uusia, tieteiden- ja taiteidenvälisiä tapoja lähestyä uskonnollisuutta ja esoteerisuutta. Kirjallisen ja tieteellisen työskentelyn lisäksi hanke järjestää avoimia seminaareja sekä yhteistyössä museoiden ja luovan alan toimijoiden kanssa näyttelyjä ja tapahtumia

Kirjoitamme modernin Suomen historiaa uudelleen, sillä 1900-luvun taitteessa kukoistaneella esoteerisuudella on ollut monisyisemmät seuraukset kuin on osattu nähdä. Haemme suomalaisella tutkimuskentällä ensimmäistä kertaa liikkeistä irtautuvaa laajoihin alkuperäisaineistoihin pohjautuvaa käsitystä siitä, mitä esoteerisuus tarkoittaa. Luomme uudenlaisen kuvan siitä, millaista oli elää, tuntea ja uskoa modernisoituvan kansakunnan keskellä. Haemme uusia avauksia taiteellisesta yhteistyöstä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Harmainen, Jasmine Westerlund, Jukka Vornanen, Julia von Boguslawski, Maarit Leskelä-Kärki, Marja Lahelma, Nina Kokkinen, Pekka Pitkälä
Muut työryhmän jäsenet: Marjo Kaartinen, Tiina Mahlamäki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Anu Lounela ja työryhmä (working group)260.000 €Valtionmuodostus ja luonnonvarojen kiihtyvä hyödykkeistäminen Kaakkois-Aasian rajaseuduilla

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimusprojekti käsittelee Kaakkois-Aasian maissa tapahtuvaa erittäin nopeaa luonnon hyödykkeistämistä ja sen nivoutumista valtion muodostukseen paikallistasolla. Kaakkois-Aasian maiden nopea talouskasvu perustuu pitkälti luonnonvarojen intensiiviseen hyödyntämiseen. Investoinnit ja mittavat ympäristöhankkeet lisääntyvät nopeasti Kiinan, ASEANin ja globaalin ympäristöpolitiikan vaikutuksesta.Samaan aikaan ympäristönmuutos vaikuttaa kymmeniin miljooniin paikallisyhteisöjen jäseniin, joiden elinkeinot ja tavat ovat tiiviisti luonnonympäristöön kietoutuneita.

Tutkimus sijoittuu Kambodzhaan, Kalimantanille Indonesiassa ja Papua-Uusi Guineaan. Ne muodostavat luonnonvarojen rajaseutuja, joita on usein tarkasteltu ensisijaisesti alueina, joiden luonnon hyödykkeistämisen dynamiikka määräytyy globaalin talouden logiikan kautta. Tässä tutkimuksessa lähdemme siitä, että näillä rajaseuduilla on paikallisia pyrkimyksiä vakiinnuttaa ja luoda valtiovaltaa tai sen kaltaisia instituutioita. Tutkimuksen lähtökohta on, että valtion käsitettä ei tulisi ottaa ennalta määritettynä. Kiinnostuksemme kohdistuu siihen, miten luonnonresurssien ja valtiovallan muodostumisen prosessit kietoutuvat toisiinsa.

Poliittisen ekologian ja antropologian tutkimukset rakentuvat usein yhden tapaustutkimuksen varaan.Tämä tutkimus vertailee kolmea eri rajaseutua ja avaa uutta keskustelua Kaakkois-Aasian maiden resurssipolitiikan ja valtionmuodostuksen yhteneväisyyksistä ja eroista.

Suomalaisten tutkijoiden ja yritysten kiinnostus Kaakkois-Aasiaa kohtaan on lisääntynyt ja samalla suomalaisella ympäristöosaamisella uskotaan olevan annettavaa ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Tutkimus edistää poliittisen ekologian, antropologian ja Kaakkois-Aasian tutkimuksen ja asiantuntijuuden ennestään hajanaista yhteistyötä Suomessa.Tutkimus tekee rohkean avauksen ja vertailee kolmea eri rajaseutua. Projekti luo uusia dialogeja, ja tuottaa tieteellisiä ja populaareja julkaisuja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anu Lounela, Kukka Ranta, Tuomas Tammisto
Muut työryhmän jäsenet: Mira Käkönen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lukukeskus-Läscentrum 110.000 €Mun tarina - kerro se sanoin! Uusia uskottavia polkuja nuorten kirjoittamisen, lukemisen ja itseilmaisun maailmaan ja niiden soveltaminen kirjallisuuden ja kielen opetukseen.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Hanke tuo kouluihin uusia opetusmetodeja, kannustaa nuoria itse järjestämään runotapahtumia ja tekee merkittävää tutkimusta uusien kirjallisuuslajien hyödyntämisestä opetuksessa. Lisäksi se tarjoaa kymmenelle nuorelle kolmeksi vuodeksi tukea omalla kirjoittamisen polulla.
Hankkeeseen kuuluu
1) Lavarunouden, rapin ja spoken wordin opetusmateriaalin laatimista ja aiheeseen liittyviä työpajoja ja lavarunoustapahtumia, 2) tieteellistä työskentelyä metodien soveltamiseksi, 3) kirjoituskilpailun järjestäminen Lukufiilis-lehden runokokoelman toimittamista varten ja sen julkaisu 4) 10 lahjakkaan nuoren tukemista luovassa kirjoittamisessa. Keskeisinä tavoitteina on löytää uusia nuorille uskottavia polkuja kirjoittamisen, lukemisen ja itseilmaisun maailmaan sekä tarjota uudenlaisia keinoja kertoa oma tarina.
Hankkeen asiantuntijaryhmänä toimivat lavarunouden konkarit, runoilijat, spoken word -artistit Laura Eklund Nhaga, Aura Nurmi ja Juho Kuusi. Tutkimusyhteistyötä tehdään Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Lavarunoutta opetusmetodina ei ole vielä tutkittu riittävästi. Lavarunous, spoken word ja rap on alan tekijöiden mielestä lähes välttämätöntä saada äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen piiriin. Tavoitteena on saada opetusmateriaalin, uudenlaisen opetuksen ja tutkimuksen myötä yhä useammalle nuorelle heitä kiinnostava portti kirjallisuuteen. Lavarunouden, spoken wordin ja räpin perusajatus, ääneen ilmaisu, toimii koko konseptin kantavana ideana.

Lavarunouden, runouden, räpin ja spoken wordin avulla ajattelutapa kirjallisuutta kohtaan kokee mullistuksen. Samaan aikaan kun lukemisen määrät ovat laskussa, nauttivat suosiota nuorten parissa muun muassa esiintyvä runous ja räppi. Hankkeen avulla voimme osoittaa, että joka ikinen voi innostua kirjallisuudesta. Lajien avulla nuori oivaltaa, että hänelläkin on tarina, jota hän ei välttämättä ole konventionaalisin keinoin saanut ilmaistua. Tätä ei ole tehty koskaan aikaisemmin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tradenomi Piia Lundberg 30.600 €Lippulaivalajien rooli luonnon monimuotoisuuden suojelussa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Luonnon monimuotoisuuden kaventumisen pysäyttäminen on yksi suurimmista ihmiskuntaa kohtaavista nykypäivän haasteista. Luonnonsuojeluun suunnatut resurssit ovat kuitenkin rajalliset, jolloin monimuotoisuuden suojelun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että ne hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Väitöskirjani pureutuu karismaattisten lippulaivalajien käyttöön luonnonsuojelussa eri näkökulmista, ja selvittää, onko niiden käyttö kustannustehokasta ja oikeutettua luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta.

Tutkin luonnonsuojelubiologiaa, luonnonsuojelupsykologiaa ja taloustiedettä yhdistävässä väitöskirjassani kyselytutkimusten avulla lippulaivalajien vetoavuuden taustalla olevia syitä ja potentiaalisten lahjoittajien maksuhalukkuutta erilaisia suojeluprojekteja kohtaan. Tutkin myös luonnonsuojeluun liittyvää lahjoittamiskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka lahjoittamiskäyttäytymistä onkin tutkittu yleisellä tasolla paljon, on luonnonsuojeluun liittyvän lahjoittamiskäyttäytymisen tutkimus ollut tähän asti vähäistä. Yksityiset lahjoittajat muodostavat kuitenkin tärkeän luonnonsuojelutyötä tukevan ryhmän, ja lahjoittamiskäyttäytymiseen liittyvien erilaisten motiivien tuntemus auttaa tehostamaan luonnonsuojelumarkkinointia. Tutkimukseni tarkoituksena on myös löytää keinoja auttaa epäsuosittuja tai esteettisesti vähemmän vetoavia suojelutarpeessa olevia lajeja.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on monisäikeinen ongelma, jonka pysäyttäminen vaatii vuoropuhelua eri tieteenalojen välillä. Monitieteinen tutkimukseni rikkoo perinteisiä tieteen raja-aitoja yhdistäessään luonnontieteet ja yhteiskuntatieteen tutkimusongelman selvittämiseksi. Aiempien tutkimusten vähäisyys ja tiedon puute lippulaivalajien kustannustehokkuudesta sekä luonnonsuojeluun liittyvästä lahjoittamiskäyttäytymisestä tekevät tutkimuksestani ajankohtaisen ja tärkeän.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HTT Niklas Lundström ja työryhmä (Paikkaseksikäs maaseutu)48.000 €Maaseudun paikkaseksikkyys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Maaseutua pidetään usein taakkana ja siitä muodostunut mielikuva heijastelee takaperoista ja jämähtänyttä ympäristöä. Mediassa viljellään otsikoita maaseudusta tyhjenevänä paikkana ja työttömyyden riivaamana, mikä entisestään vahvistaa näitä myyttejä. Maaseudulla on paljon myös hyödyntämätöntä potentiaalia, minkä monet maaseudulla sijaitsevat yritykset ovat huomanneet. Nämä yritykset hyödyntävät markkinointiviestinnässään maaseudun paikkaseksikkyyttä.

Maaseudun paikkaseksikkyyden kautta kuluttaja asemoi itsensä maaseudulle mielikuvien kautta. Tämä näkyy esimerkiksi Helsingin trendibaareissa, joissa nautitaan Kyrö Distilleryn palkittua giniä, tai kansalaisen sipaistessa parralleen suomalaista metsältä tuoksuvaa partaöljyä. Maaseutu on haluttava ilmiö monen urbaanin asukkaan silmissä. Maaseutua ostetaan mielikuvien kautta. Käsite liittyy myös maaseudun tulevaisuuden imagoon.

Hankkeessa yhdistellään innovatiivisesti maaseutu- ja kuluttajakäyttäytymistutkimusta maaseudun paikkaseksikkyyttä hyödyntäviin yrityksiin. Hanke keskittyy siihen, miten maaseudun paikkaseksikkyys ilmenee yritysten markkinointiviestinnässä ja miten paikkaseksikkyyden voi skaalata maaseudun paikkojen, kylien, maaseutumatkailuyritysten ja kuntien käyttöön ja hyödynnettäväksi. Hankkeen tuloksena syntyy nykyisiä tapoja horjuttavia ja ihmisiä laajasti puhuttavaa tietoa sekä vaihtoehtoja siihen, millaisten tekijöiden varaan maaseudun imagoa kannattaa kehittää.

Maaseudun toimijoiden mielikuvamarkkinointi on jämähtänyt paikoilleen. Eri paikat ja toimijat eivät erotu toisistaan. Kaikkien viesti on sama. Maaseudun paikkaseksikkyys on uusi rohkea tapa käsitteellistää maaseutua. Se luo mahdollisuuksia maaseudun toimijoiden imagon ja mielikuvien rakentamiseen. Jalostamme pioneeriyritysten toimintatavat maaseudun toimijoiden käyttöön sekä autamme toimijoita hyödyntämään heille ominaisia juurevia, persoonallisia ja paikoista nousevia originelleja piirteitä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Henna Syrjälä, Tuomas Honkaniemi
Muut työryhmän jäsenet: Arto Rajala, Olli-Pekka Viinamäki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Tomi Luoto 175.000 €Muovinen uhka Arktiksella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisen aiheuttamien epäpuhtauksien kulkeutumiseen ja kohtaloon vesistöissä. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja saastuminen ovat kaksi suurinta uhkaa vesiluonnolle ja ekosysteemeille, luoden positiivisia palautemekanismeja järvissä. Viimeaikojen suurin huolenaihe on ollut mikromuovien kulkeutuminen ekosysteemeissä, jonka on arvioitu olevan jopa ilmastonmuutosta suurempi tulevaisuuden uhkakuva. Tutkimuksen tarkoituksena on edistää uutta tieteenalaa, paleoekotoksikologiaa, tutkimaan mikromuovien kulkeutumista ja ekotoksikologisia vaikutuksia pitkänajan näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään ilmastonmuutoksen ja sen seurannaisvaikutusten (esim. biogeokemiallisten kiertojen muuttuminen) merkitystä mikromuovien kertymiseen arktisissa järvissä ja miten nämä heijastuvat vesiekosysteemien toimintaan ja rakenteeseen. Tutkimuksen tärkein painopistealue onkin mikromuovien lähteiden, reittien ja lopullisen kohtalon määrittämisessä sekä siinä, miten ne kulkeutuvat ja rikastuvat luonnonilmiöiden vaikutuksesta arktisissa vesissä ja miten ne muuttavat ekosysteemejä ja vaikuttavat yksilöihin. Aineistona käytetään korkealaatuisia sedimenttinäytesarjoja Lapista, Huippuvuorilta, Grönlannista ja Kanadasta. Tämä mahdollistaa laajan alueellisen ja kohteiden välisen pitkän aikavälin tarkastelun ajankohtaisesta ja tärkeästä ekotoksikologisessa ilmiöissä, josta tietoa ei arktisilta alueilta ole vielä lainkaan saatavilla.

Tutkimuksen kohteena ovat mikromuovit, joiden riskeistä ihmisille ja ympäristölle tiedetään vielä hyvin vähän ja arktisilta alueilta tietoa ei vielä ole saatavilla lainkaan. Tutkimuksessa kehitetään myös uutta tutkimusalaa, paleoekotoksikologiaa, jossa järvisedimenttinäytesarjoja hyödynnetään tutkittaessa kuinka saasteet vaikuttavat vesiekosysteemeihin pitkällä aikavälillä. Tämä täysin uusi tieteenala tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden jäljittää koko ekotoksikologisten vaikutusten ketju.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri, tohtorikoulutettava Aino Luotonen 32.500 €Läheissuhteiden muodostumisen logiikat kolmesta näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöstutkimuksessani tarkastelen tuoreiden avioparien läheissuhteiden muodostumisen logiikoita. Tutkimus avaa läheissuhteiden dynamiikkaa avioliiton alkuvuosina, mikä on perheen sosiaalisen verkoston muodostumisen kannalta tärkeä ajanjakso. Laadullisen pitkittäisaineiston avulla tarkastelen, millä tavoin läheissuhteet pysyvät yllä tai haurastuvat aviopareilla, joista useimmat ovat myös pienten lasten vanhempia. Valotan kysymystä kolmesta eri tarkastelukulmasta: perheen subjektiivisesti määritellyt rajat, ystävyyssuhteiden merkitysten muovautuminen arkielämän käytännöissä sekä aikuisten väliset sisarussuhteet. Aineisto kartoittaa 17 pariskunnan perhe- ja läheissuhdeverkostoa avioliittoa solmittaessa sekä muutamaa vuotta myöhemmin. Aineistoon kuuluu yksilö- ja pariskuntahaastatteluja sekä lomakeaineistoa sosiaalisista verkostoista ja yksilöllisistä perhekäsityksistä. Osoitan tutkimuksessani, että läheissuhteiden ja niiden verkostojen muodostuminen noudattaa useita logiikoita, joissa yhdistyvät esimerkiksi kulttuuriset odotukset, emotionaalisen läheisyyden kokemus ja jaetun arkielämän kautta syntyvä läheisyys.

Tutkimus tuo tuoreen näkökulman keskusteluun perheiden sosiaalisista verkostoista. Tutkin läheissuhteiden muodostumisen logiikoita uudenlaisesta näkökulmasta: en tarkastele perhe-, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteiden kategorioita toisistaan erillisinä vaan analysoin rohkeasti rinnakkain monenlaisia läheissuhteita. Moniosainen laadullinen pitkittäisaineisto mahdollistaa syvälle läheissuhteiden dynamiikkaan pureutuvan analyysin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Minna-Riitta Luukka ja työryhmä28.800 €Menneisyyden tulkintojen äärellä – tutkimus historian teksteistä ja tekstitaidoista (jatkohakemus)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa historian kielestä, teksteistä, tiedon esittämisen tavoista ja tekstikäytänteistä sekä tarkastellaan lukiolaisten kykyä ja tapoja tulkita ja rakentaa historiallista tietoa suomalaisen koulutuksen kontekstissa. Etsimme vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten historiallista tietoa kielen ja tekstien avulla rakennetaan? Mikä on tyypillistä historiallisen tiedon esittämisen ja tuottamisen tavoille – teksteille, kielelle ja muille esittämistavoille? Millaisiin teksteihin ja tekstikäytänteisiin suomalaisnuoret historian opiskelun aikana sosiaalistuvat? Miten tekstejä käytetään, tulkitaan ja tuotetaan koulussa sekä perinteisissä että teknologisesti tuetuissa ympäristöissä? Millaiset valmiudet opiskelijoilla on tulkita kriittisesti historiallista lähdeaineistoa? Miten historian tekstitaitojen ja ajattelutaitojen oppimista tuetaan ja miten niitä arvioidaan? Hanke on luonteeltaan monitieteinen, sillä siihen osallistuvat tutkijat edustavat eri tieteenaloja: soveltavaa kielitiedettä, historiantutkimusta ja kasvatustiedettä.

Tutkimme tiedonalakohtaisia tekstitaitoja aidosti monitieteisessä ryhmässä. Pureudumme historian teksteihin ja lukiokoulutuksen tekstitaitoihin ristivalottamalla niitä monesta eri suunnasta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hilkka Paldanius
Muut työryhmän jäsenet: Anna Veijola, Ida Vesterinen, Johanna Saario, Sari Sulkunen, Simo Mikkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen rahasto sr 30.000 €WWF:n koulukiertue ”Vuosisata metsässä – lahopuun salatut elämät"

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Kiertueen työnimi oli ”Metsäluonnon monimuotoisuus tutuksi taiteen keinoin”, mutta lopulliseksi nimeksi tuli ”Vuosisata metsässä – lahopuun salatut elämät”. Kiertueella tuodaan esiin metsien monimuotoisuudelle tärkeitä lahopuita ja niiden eliömaailmaa. Hanke antaa oppilaille mahdollisuuden osallistua suomalaisille tärkeän metsien monimuotoisuuden edistämiseen sekä oppimiseen hauskasti ja luovasti.
Kuten liitteenä olevasta raportista käy ilmi, kiertue on ollut todella menestyksekäs ja siksi haluamme tarjota metsävierailuja kouluille myös vuonna 2018. Koulutettuja lähettiläitä on ensi vuonna käytettävissä noin 30, materiaalit ovat olemassa ja hyviksi havaitut, ja kysyntää vierailuille riittää.
Vierailun jälkeen oppilaat askartelevat kouluissa metsän ötököitä hankkeen antamin ohjein ja retkeilevät koulun lähimetsissä. WWF järjestää myös koulutustilaisuuksia opettajille kiertueen teemasta. Kiertueen oppimateriaalit tulevat ilmaiseksi ladattaviksi WWF:n oppimateriaalipankkiin, josta ne ovat koulujen ja muiden toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä.

Hanke yhdistää menetelmiä ympäristökasvatuksesta, luonnontieteistä ja taiteista. Hankkeen
mittakaava on rohkea ja kunnianhimoinen. WWF koulutti 40 lähettilästä ja hankkeen määrälliset tavoitteet saavutettiin jo alkusyksyllä. Koulujen kiinnostus on edelleen suurta ja haluamme jatkaa kiertuetta koko ensi vuoden. Kiertue
kannustaa koululaisia ja heidän vanhempiaan kunnioittamaan ja suosimaan lahopuita. Kiertue myös haastaa nykykäsityksen siitä millainen metsän kuuluu olla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Grisell Macdonel 28.800 €Subjectivity and Temporality in Virtuoso Romantic Performance: The case of the Italian double bass virtuoso performer and composer Giovanni Bottesini (1821-1889)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

This thesis studies the role of subjectivity and its relations with temporality in art music performance in the context of nineteenth century’s virtuoso performance, focusing on the Italian double bass virtuoso, composer, and orchestra conductor Giovanni Bottesini (1821-1889).
The nineteenth century’s virtuoso movement is a continuation of an older tradition, and musical practice in which the musicians were also composers. Besides the striking presence of the Romantic virtuoso composer-performers as public figures, acclaimed by the audiences, they made innovative and relevant contributions to the development of the instrumental techniques of musical instruments. Their innovations influenced other composers and performers generating a development of the instrumental, and compositional techniques since that time. This thesis presents a theoretical study of subjectivity in Romantic virtuosity in general, and an analysis of it as an element of creativity of the virtuoso composer-performers. In both cases the dimension of temporality is relevant. By investigating the case of Giovanni Bottesini, this research shows how the dimensions of subjectivity and temporality interact in his compositional processes. The topics of subjectivity and temporality in music have been discussed by distinct musicological approaches. However, the theoretical framework that I develop in this research based on semiotics, music philosophy and music history is pioneer in the study of Romantic virtuosity.

For any scientific field to investigate the topic of human subjectivity is challenging. My research is bold because it faces this challenge, and studies subjectivity and temporality in a case from the past: Romantic virtuosity. Furthermore, the boldness of this research lies on the non-conventional methodological framework that I develop, in which music philosophy is combined with the existential semiotics theory for unveiling distinct aspects of the subjectivity romantic composer-performer.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Antti Malinen ja työryhmä29.000 €Tietokirja: Ystävien kesken. Lasten välinen ystävyys 1900-luvun Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Mitä olisi lapsuus ilman ystäviä? Ystävien kanssa lapsi oppii sosiaalisia taitoja, kokee olevansa tärkeä ja hyväksytty, jakaa iloja ja murheita – ja pitää hauskaa. Kaikkia näitä voi tehdä myös aikuisten kanssa, mutta se ei ole sama asia. Kun lapsuudesta puhutaan julkisuudessa, puhutaan yleensä vain siitä, miten vanhemmat tai yhteiskunta ovat jättäneet lapsiin jälkensä. Mutta entä ystävät? Mikä on heidän roolinsa lapsen kasvaessa ja kehittyessä?
Vertaisarvioitavassa tietokirjassa selvitämme, miten lasten välinen ystävyys on toteutunut 1900-luvun Suomessa, mitä ystävyys on merkinnyt lapsille sekä miten aikuiset ja yhteiskunta ovat eri aikoina vaikuttaneet siihen. Lisäksi selvitämme, miten aikuiset muistelijat kokevat lapsuuden ystävien tai ystävien puutteen vaikuttaneen omaan identiteettinsä. Tätä ei Suomessa ole aiemmin kunnolla selvitetty.
Lähteinämme on laaja aikalais- ja muistitietoaineisto, jonka kehystämme tutkimuskirjallisuudella ja itse tekemillämme haastatteluilla. Hanketta varten järjestetään myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruu, jonka aineiston saamme ensimmäisinä käyttöömme.
Yhdistämme työssä tutkijan ja toimittajan vahvuudet, ja päämääränämme on mukaansatempaava tietokirja, joka tarjoaa uutta tietoa sekä tiedeyhteisölle että suurelle yleisölle. Tähän uskoo myös kustantajamme Gaudeamus, jonka kanssa meillä on esisopimus kirjasta.

Hankkeemme ei pitäisi olla rohkea avaus; lasten välisestä ystävyydestä pitäisi olla paljon tietoa. Näin ei kuitenkaan ole. Haluamme korjata tilanteen ja kirjoittaa ensimmäisen kattavan, tutkimukseen pohjaavan ja populaarin tietokirjan tästä tärkeästä aiheesta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Tuomo Tamminen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docent Kristiina Mannermaa ja työryhmä110.000 €Bioarkeologiset menetelmät esihistoriallisen yhteisön maailmankuvan ja ihmisen ja eläinten suhteiden tutkimisessa – pilottitutkimuksena Olenij Ostrovin kivikautisen kalmiston löytöaineisto

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tässä tutkimuksessa sovelletaan luonnontieteellisiä (bioarkeologisia) menetelmiä mesoliittisten hautalöytöjen tutkimisessa. Käytetyt biomolekylääriset tutkimusmenetelmät ovat Sr-isotooppianalyysi, muinais-DNA sekä ZooMs. Koskaan aikaisemmin ei pohjoiseurooppalaisia hautalöytöjä ole tutkittu näin systemaattisesti bioarkeologian menetelmien avulla. Tutkimusaineistona on Äänisjärvellä sijaitseva Olenij Ostrovin mesoliittinen (noin 6200 eKr.) kalmisto ja sen 170 hautaa. Haudat sisältävät runsaasti
hauta-antimia, muun muassa eläinten luista valmistettuja esineitä ja työstämättömiä eläinluita.Tutkimuksella pyritään selvittämään:
1) Eläinpääesineisiin sekä muihin luu- ja sarviesineisiin käytetty raaka-aine (laji, eläimen sukupuoli).
2) Haudoista löytyneiden eläinyksilöiden alkuperä; ovatko eläimet paikallisia vai eläneet jossain muualla sekä ovatko eläimet eläneen keskenään samalla alueella.
3) Minkälaisten eläinyksilöiden osia on käytetty hautarituaaleissa (ikä, sukupuoli, karvan väri); onko metsästys ollut valikoivaa tai onko hautoihin valittu tietynlaisten eläinten osia (esimerkiksi vanhoja koirashirviä). Hautakulttuuriin liittyy kaksi puolta, sosiaalinen, metafyysinen, abstrakti puoli joka on voimakkaasti ritualisoitunut ja symbolinen, sekä fyysinen puoli joka on konkreettinen ja helposti havaittavissa. Fyysisiä piirteitä tutkimalla selvitämme eläinten rooleja hautarituaaleissa ja kosmologiassa.

Tutkimus on rohkea avaus sillä käytetyillä luonnontieteen menetelmillä saatuja tuloksia voidaan tulkita usean tieteenalan näkökulmasta (arkeologia, kansatiede, kulttuuriantropologia, uskontotiede jne). Tässä tutkimuksessa vanhoja arkeologisia aineistoja tutkitaan modernien menetelmien avulla ja aloitetaan uudenlainen tutkimusyhteistyö venäläisten tutkijoiden ja muun Euroopan tutkijoiden välille

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kristiina Mannermaa
Muut työryhmän jäsenet: Dimitri Gerasimov, Gennady Kchlopatchev, Julien Treuillot, Riitta Rainio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, tohtorikoulutettava Hanna Mattila 16.800 €”Lean cuojanas, maid eallin cuojaha / Olen soitin, jota elämä soittaa” – Runoilija ja luonto Nils-Aslak Valkeapään runoudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani ”Lean cuojanas, maid eallin cuojaha” tutkin saamelaisen Nils-Aslak Valkeapään (1943–2001), runouden poetiikkaa. Keskeisenä tutkimuksen kohteena on se, miten ja millaisena Valkeapää kuvaa runoudessaan taiteilijuutta ja taiteilijan roolia. Toinen tutkimukseni monin tavoin taiteilijuuden pohdintaan kytkeytyvä pääjuonne on luonto ja sen tematisoituminen Valkeapään runoissa. Teoreettinen kehys sitoo yhteen lyriikantutkimuksen, ekokritiikin ja alkuperäiskansametodologian ajankohtaisia kysymyksiä ja tarkastelee niitä saamelaisen kirjallisuuden kontekstissa.
Valkeapää oli Suomen kansainvälisesti tunnetuin saamelaistaiteilija, joikaaja, kulttuurifilosofi, kirjailija ja alkuperäiskansa-aktiivi. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto teoksestaan Beaivi, áhcázan (1988). Palkitun lyyrikon tuotannon merkittävyydestä huolimatta hänen runoudestaan ei ole vielä tehty kattavaa kirjallisuustieteellistä tutkimusta eikä hänen runojensa asemaa suomalaisen kirjallisuuden historiassa ja kaanonissa ole aidosti tunnistettu.
Tutkimukseni paikkaa tätä aukkoa Suomen kirjallisuuden tutkimuksessa. Se on kokonaisesitys Valkeapään runouskäsityksestä, runouden tärkeimmistä teemoista ja lyyrisistä ilmaisukeinoista. Tutkimuksessa hänen runoudelleen ominaiset kirjallisen ilmaisun keinot ja lyyrisen tekemisen luonne asetetaan vuoropuheluun saamelaiskulttuurin poeettisten mallien ja esteettisen kielen sekä runojen runojen historiallisen kontekstin kanssa.

Saamelainen kirjallisuus on osa Suomen kirjallisuutta. Sillä on kuitenkin edelleen hyvin marginaalinen ja näkymätön rooli sekä lukijoiden keskuudessa että tutkimuksessa. Tutkimukseni yhtenä tarkoituksena on lisätä saamelaisen kirjallisuuden näkyvyyttä ja tuoda se osaksi yhteiskunnalista keskustelua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Henrik Mattjus 28.800 €Modernin pienviljelijäkodin rakennussuunnittelu ja asumisen kokemus Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjatutkimus selvittää suomalaisen pienviljelijäkodin modernisaation kautta asiantuntijatiedon tuottamista ja merkityksiä yhteiskunnallisten muutosten ohjaajana. Ylirajainen moderni asiantuntijatieto kohtasi 1920- ja 1930-luvuilla Suomessa paikalliset perinteeseen nojaavat opit. Rakennussuunnittelussa ja asumisessa tämä tarkoitti kirjaimellisesti ihmisten päivittäisiin tapoihin puuttumista. Jotta kodin tilan modernisointi onnistuisi, oli traditio sidottava osaksi muutosta sekä konkreettisesti talojen tyyppisuunnitelmissa että mielikuvien ja ajatusten tasolla tapahtuneessa argumentaatiossa uudistusten tarpeellisuudesta.

Työ toteutetaan tutkimalla rinnakkain eri tyyppisiä aineistokokonaisuuksia: tyyppisuunnitelmia, rakennusoppaita, maataloudellisten järjestöjen dokumentteja, ammattilehtiä, muistitietoa sekä valokuvia. Aineistoa tarkastellaan tilan sosiaalisen tuottamisen teorian viitekehyksessä ja tutkimuksen keskeisenä käsitteenä toimii arkkitehtuurihistoriassa käytetty anti-moderni modernismi. Näin voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, miten maaseudun muuttuva asuminen koettiin ja miten pienviljelijöiden kokemustieto tuotettiin osaksi asiantuntijatietoa. Väitöskirjassa problematisoidaan tulevaisuuteen orientoituneen modernin ajatusmaailman sisältöä ja sen suhdetta paikallisiin perinteisiin maailmansotien välisen ajan Suomessa.

Työssä haastetaan vakiintuneita paradigmoja asiantuntijatiedon muodostumisesta ja merkityksestä yhteiskunnallisten muutosten ajamisessa. Aiemmin tutkimukselliseen marginaaliin jätetyt maaseutu ja pienviljelijät näyttäytyvät lähteissä aktiivisempina toimijoina kuin on aiemmin ajateltu. Väitöskirja liittyy myös osaksi tätä päivää tyyppitalojen ajankohtaisuuden vuoksi. Samalla työssä otetaan kantaa siihen, kuka asiantuntijatiedon muodostaa, kenelle se kuuluu ja miten sitä voidaan soveltaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Metsähallitus 320.000 €Luonnon konserttisali -tapahtuman järjestäminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

”Luonnon konserttisali” on kolmen tapahtuman kokonaisuus, jonka avulla valtavirtaistetaan kansalaisten luonnonsuojelutietoutta ja -tahtoa järjestämällä poikkitaiteellisia ja -tieteellisiä tapahtumia luonnonympäristössä. Tapahtumat eivät ole vain tiedollisia, vaan niillä pyritään kävijöiden luontosuhteen syvenemiseen elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden kautta. Yhdistämällä luontoteemainen taide ja tiede tavoitetaan myös uusia kohdeyleisöjä luontotiedon ja luontokokemusten äärelle. Tavoitteena on myös ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääminen luontoelämysten avulla, mikä tutkimustiedon valossa lisää heidän arvostustaan luontoa kohtaan.

Tapahtumien sisällön valmistelu tehdään osallistavasti niin, että ympäristötieteilijät ja -taiteilijat sekä luonnonsuojelun parissa työskentelevien tahojen edustajat ideoivat yhdessä tapahtumissa toteutettavan ohjelman. Tapahtumien sisältö kietoutuu valitun teemalajin ja sen elinympäristön ympärille. Tapahtumien päiväohjelma koostuu toimintapisteistä, joissa lapset ja aikuiset tutustuvat teemalajiin ympäristötieteen ja -taiteen keinoin sekä itse tekemällä. Tämän lisäksi ympäristötieteilijät ja -taiteilijat käyvät näyttämöllä vuoropuhelua teemalajista ja sen merkityksestä jokainen eri tulokulmastaan. Tapahtuma huipentuu visuaaliseen musiikkielämykseen. Sekä sävellys että animaatio ovat juonellisia, ja kertovat valitun teemalajin tarinaa. Visuaalisen konsertin sisältö on vahvasti elämyksellinen soveltuen kaikille ikäryhmille.

Luonnon konserttisali -tapahtumakonseptin luontokasvatuksellinen viesti tavoittaa yleisön, koska se jättää syvän tunnejäljen: Luonnon konserttisalin tapahtumapaikka on luonnon helmassa, mikä virittää yleisön kaikki aistit. Tapahtuma yhdistää ennakkoluulottomasti tieteen taiteen eri muotoihin. Yleisöstä tulee osa tapahtuman tuotantoa, koska he pääsevät itse tekemään ja kokeilemaan. Lopputuloksena on kävijöiden luontosuhteen vahvistuminen elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden kautta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen tohtori, yliopistonlehtori Jukka Miettinen ja työryhmä (Näyttämön historia)40.000 €Esityspaikasta multimediaksi – näyttämön muotoja ja historiaa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Kyseessä on toistaiseksi ainoa suomenkielinen näyttämön muotoja ja sen tekniikan historiaa käsittelevä teos. Aiheesta löytyy englanninkielisiä kirjoja, mutta niiden puutteena on Eurooppa-keskeisyys. Teokseemme tulisi laaja luku sekä näyttämön globaalista esihistoriasta että Aasian monista edelleen käytetyistä näyttämötyypeistä. Länsimaisen näyttämön kehitys esitellään kronologisesti 2000-luvulle saakka.

Monet aiemmat näyttämöä ja sen koneistoa esittelevät kirjat ovat olleet joko teknisiä käsikirjoja tai tiettyjä teatterikäsityksiä perustelevia pamfletteja. Pyrimme puolestaan avaaman tekijöitä, jotka ovat aina vaikuttaneet näyttämön ja sen koneiston muutoksiin. Syitä ovat olleet muun muassa tekniset innovaatiot, sosiaaliset konventiot ja katsomistavan muutokset. Niiden kehitykseen ja muutokseen puolestaan ovat vaikuttaneet paitsi tekniikan kehitys, myös uskonnollis-kosmologiset ja filosofiset järjestelmät sekä kirjallisuuden, arkkitehtuurin ja kuvataiteen virtaukset. Näyttämö on reagoinut niihin herkästi korostuneen monitaiteellisen luonteensa vuoksi.

Materiaaliin liitetään suorat linkit TeaKin julkaisemiin Tarja Ervastin valaistuksen historiaan ja tekeillä olevaan Jari Kauppisen näyttämön äänen historiaan. Yhdessä verkkomateriaalit muodostavat ainutlaatuisen laajan näyttämön eri aspekteja esittelevän kokonaisuuden. Teos on suunnattu tavallisen lukijan lisäksi teatterin, lavastuksen, valosuunnittelun ja teatteritekniikan opiskelijoille ja ammattilaisille.

Teos on korostuneen poikkitieteellis-taiteellinen, sillä se erittelee eri taidemuotojen (draama, arkkitehtuuri, kuvataide ja eri aikojen multimedia) kohtaamisia näyttämöllä. Yhtenä lähtökohtanamme on 1990-luvulla vakiintunut tutkimusala, ns. media-arkeologia, joka etsii uuden median varhaisempia juuria usein juuri näyttämöllä tehdyistä teknisistä kokeiluista ja innovaatioista. Ne ovat ennakoineet esim. valokuvauksen ja elokuvan syntyä 1800-luvulla sekä oman aikamme immersiivistä taidetta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jukka O. Miettinen, Jukka von Boehm, Laura Gröndahl

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Sonja Miettinen 28.000 €Vaikeasti kehitysvammaisen aikuisen toimintamahdollisuudet. Etnografinen tutkimus hoivan suhteista ja käytännöistä.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaikeasti kehitysvammaisten aikuisten saamaa tukea ja hoivaa Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien ("capabilities") teorian näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään kahteen perustavaa laatua olevaan inhimilliseen toimintamahdollisuuteen: vammaisen yksilön ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa muodostuviin mahdollisuuksiin tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on selvittää, miten kyseiset toimintamahdollisuudet rakentuvat hoivasuhteissa, joista vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ovat voimakkaasti riippuvaisia. Tavoitteena on myös arvioida, tukevatko vallitsevat hoivan käytännöt heidän toimintamahdollisuuksiaan riittävällä tavalla. Lisäksi keskustellaan toimintamahdollisuuksien teorian soveltuvuudesta vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden hoivan eettiseksi perustaksi sekä sen suhteesta nk.hoivan etiikkaan.

Tutkimuksessa hyödynnetään yksityiskohtaista etnografista tutkimusaineistoa, joka on kerätty "Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä" -tutkimushankkeessa (2014–2018). Tutkimusaineisto on tuotettu havainnoimalla useamman kuukauden ajan kuuden vaikeasti kehitysvammaisen aikuisen elämää ja toimintaa eri ympäristöissä. Havainnoinnissa on pyritty ottamaan vaikeasti kehitysvammaisten, non-verbaalisten henkilöiden näkökulma ja ymmärtämään heidän kokemuksiaan. Havainnointiaineistoa on täydennetty haastattelemalla heidän omaisiaan ja lähityöntekijöitään.

Hankkeeseen sisältyy useampia rohkeita avauksia. Siinä luodaan uudenlaista tapaa lähestyä vammaisuutta,joka ylittää rajan yksinomaan yksilöön tai yhteiskuntaan kohdistuvien lähestymistapojen välillä. Tutkimuksessa luodaan uudenlaista ymmärrystä myös hoivasta, jossa huomioidaan, miten hoivan käytännöt tukevat tai rajaavat hoivan tarvitsijan oikeuksia. Lisäksi siinä pyritään ymmärtämään pelkän olemuskielen varassa
kommunikoivien ihmisten kokemuksia sekä arvioimaan vammaispalveluja normatiivisesti.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.A.Visual Culture and Contemporary Art Martina Miño Pérez and workgroup (La Colectiva)18.800 €Muistikuvat: Archives of identity from the eyes of Latin America in Finland.

Artistic work or work based on it

Some years ago, in conversation with the ex-director of The Latin American Film Festival: Cinemaissi, we spoke about the responsibility that Latin American cultural actors shared in representing our home countries. We spoke about ways of representation that speak with honesty but never through victimization. As an overpowered community in the Americas through various colonizations and long periods of violence, Latin America has to speak, more than ever, empowered. More than ever constructively, breaking with the ongoing baggage of identity crisis we carry.

The thousands of Latin Americans who are nowadays active in the Finnish Cultural scope do not only articulate narratives and build representations about themselves but also shape and explore the different forms Finnish identity is taking. We, the immigrants who have arrived here, all have inside us, an identity struggle that expresses itself here, in a new territory.

This publication will specifically focus in the event of “transfiguration” of identity, which emphasizes how Latin American identity bonds and merges with Finnish identity constructions, but in some ways still remains radically contrasting. All these archived stories will be put together in the form of a continuous collaborative poem, that wishes to make visible the complexity of voices that speak about “origin and destination”. This book also wants to explore the idea of “diversity” how it is often exoticized and its embedded tensions ignored.

Many voices that speak about Latin America in Finland are still encoded through the glamorization of this continent, ignoring the heavy misogynistic, classist and racist reality people confront day by day. Through this publication we wish to listen to new voices, re-articulate concepts and break with the dominant representations of this territory. Latin American immigrants currently speak as foreigners but also speak as Finnish citizens. How do they see their own identity in Finland?

Workgroup members
Monthly grant recipients:Ana Isabel Gutierrez Escamilla, Martina Adela Miño Pérez, Rosa María Sánchez Hernández, Roxana Crisólogo Correa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja Tuomas Muraja 19.200 €Kaksi vuotta kansalaispalkkaa - Perustulokokeilijan kirjan käsikirjoituksen laatiminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Voitin Kelan arpajaisissa eli pääsin 2000 suomalaisen kanssa osaksi perustulokokeilua. Olen niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin.

Teos kertoo vapaan kirjoittajan näkökulmasta, millainen rupeama kaksivuotinen kausi on ollut. Kyseessä on journalistinen tietokirja, joka kertoo tunnelmistani ja kokemuksistani periodin aikana.

Samalla kuvailen muiden kokeiluun osallistuneiden ajatuksia samalta ajalta.

Kuljetan tekstissäni perustulokokeiluun liittyviä sosiaalipoliittisia kysymyksiä asiantuntija-arvioiden avulla. Haastattelen perustuloajatuksen takana olevia poliitikkoja ja virkamiehiä

Sosiaalipolitiikkaa on usein kirjoitettu vaikeaksi hallintokieleksi, jotta se saisi arvostusta muiden politiikkalohkojen rinnalla. Tärkeää on avata konkreettisesti, mitä veroton perustulo
tarkoittaa, miten etuudet ovat tulleet osaksi kaikkien ihmisten arkea. Etuuksissa kyse ei ole pitkään aikaan ollut köyhäinavusta, eikä niihin pitäisi liittyä enää häpeää. Panen itseni likoon yhtenä perustulokokeilijana.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc Kerli Müürisepp 135.000 €Socio-Spatial Dialogues in the City: Tracing Spatial Mobilities, Social Engagement and Integration Using Big Data

Academic research or work based on it | 4-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

In our global and mobile world, developed countries, particularly in the EU, are facing an unprecedented pressure from immigration. Ongoing migrant crisis in Europe is challenging current integration policies as well as daily lives of local communities threatened by social fragmentation, marginalization and extremism. While the need to revise integration policies has become a paramount societal issue, we are facing two crucial bottlenecks: a paucity of information about socio-spatial interactions of individuals and lack of methods to provide such information. I argue that the incorporation of social and spatial interactions, and an intriguing novel big data approach could have the potential to solve these bottlenecks.

My research project aims to seek how social media and mobile phone positioning data allow obtaining new knowledge about socio-spatial interactions of individuals from social, spatial and temporal perspectives, and provide invaluable insights for integration research and practice. Particularly, the project provides 1) a critical review on state-of-the-art big data approaches in investigating socio-spatial interactions and their linkages to social theories; 2) new empirical understanding about spatio-temporal interactions and social engagement of individuals; 3) a conceptual framework and open access methodology to apply big data to study and monitor integration as a socio-spatial process; 4) policy recommendations to foster integration in Finland and the EU.

Social sciences witness the emerging Big Data paradigm shift as the potential of new data sources and techniques is acknowledged. Still, only the first steps are taken to study social processes using big data: critical theoretical and methodology development linked to social theories is highly needed. Stemming from the latter, my project will be groundbreaking for socio-spatial interaction research and provides much needed knowledge to foster integration to cope with ongoing migrant crisis.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistonlehtori Aino Mäkikalli ja työryhmä261.000 €Miten luemme? Kaunokirjallisuuden lukemisen muodot kirjallisuudenopetuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Kulttuurinen ja teknologinen kehitys on osaltaan vaikuttanut siihen, että kirjallisuuden lukeminen ja harrastaminen on vähentynyt, keskittyminen pitkien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen vaikeutunut ja kaunokirjallisten tekstien lukutaito heikentynyt. "Miten luemme? Kaunokirjallisuuden lukemisen muodot kirjallisuudenopetuksessa" -hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla lukemistapahtumaa voidaan uudistaa ja tehdä nuorille houkuttelevammaksi. Työryhmä tutkii sekä kaunokirjallisuuden lukemisen teoriaan että sen opettamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää uudenlaisia välineitä erityisesti lukiotasolla oppilaiden lukemissuhteen parantamiseen sekä kartoittaa kouluopetuksessa hyödynnettäviä uudenlaisia lähestymistapoja sanataiteeseen.

Pääosa kotimaisista äidinkielen ja kirjallisuuden lukion oppikirjoista esittää kaunokirjallisuuden lukemisen malliksi käsitteellis-analyyttista otetta, mutta käsillä olevan hankkeen lähtökohtana on kirjallisuuden kontekstuaalisuutta ja kokemuksellisuutta painottava lukutapa. Hanke tuottaa uutta tietoa opetussuunnitelmien kirjallisuuskäsityksistä, oppilaiden kaunokirjallisuuden lukemisesta ja kirjallisuuden opettamisesta sekä antaa uusia lähtökohtia konkreettiseen opetustyöhön.

Miten luemme? -hanke on avaus soveltavan kirjallisuudentutkimuksen suuntaan. Kaunokirjallisuuden lukeminen on tärkeä osa kouluopetusta, mutta oppilaiden halukkuus ja kyky kohdata kirjallisuutta on vain vähentynyt. Strukturalistisen tekstianalyysin perinteelle pohjautuvan koulujen kirjallisuudenopetuksen rinnalle tarvitaan uusia tapoja lähestyä sanataidetta. Hankkeessa tutkitaan uusia lukemistapoja, joiden lähtökohta on kirjallisuuden ja sen kontekstien vuorovaikutuksessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elias Heikkonen, Kaisa Ilmonen, Mäkikalli Aino, Siru Kainulainen, Tintti Klapuri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Viivi Mäkinen 73.500 €Developing school interventions aiming at prejudice-reduction through indirect intergroup contact

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Väitöskirjahankkeessani pyrin vähentämään nuorten etnisiä ennakkoluuloja kehittämällä kouluinterventioita, joissa nuorten kokemusta myönteisistä sosiaalisista normeista muihin kulttuuriryhmiin kuuluvia kohtaan vahvistetaan tarinoilla, joissa saman ikäiset roolimallit kertovat ystävystymisestään toiseen kulttuuriryhmään kuuluvan nuoren kanssa. Teoreettisena taustana työssäni on siten sosiaalisen oppimisen teoria ja epäsuora sijaiskontakti. Tieteellisen kontribuution ohella pyrin hankkeellani myös käytännön sovellettavuuteen kehittämällä interventioita, jotka ovat opettajien vetämiä.

Päätutkimuskysymyksenä on: ”Kuinka tehokkaasti luonnollisessa koulukontekstissa käytettävällä sijaiskontaktiin perustuvalla interventiolla pystytään vähentämään nuorten etnisiä ennakkoluuloja”. Tätä tutkimusongelmaa lähestytään neljän osatutkimuksen avulla, tarkastelemalla tarkemmin sitä, 1) keihin interventiolla voidaan parhaiten vaikuttaa, 2) millainen rooli intervention vaikutuksen selittäjänä on roolimallin ryhmäjäsenyydellä, 3) miten sosiaalinen konteksti, kuten koulun normi-ilmapiiri ja ystävien asenteet, vaikuttavat intervention vaikuttavuuteen, ja 4) ovatko intervention taustalla vaikuttavat sosio-kognitiiviset mekanismit samanlaiset kolmessa eri kansallisessa kontekstissa, Suomessa, Italiassa ja Slovakiassa.

Hankkeessani pyrin tuomaan tutkimustietoa ruohonjuuritasolle kehittämällä kouluinterventioita, jotka pyrkivät vaikuttamaan nuorten etnisiin asenteisiin. Tämä vaatii uusien avauksien tekemistä, sillä tähän asti teoriaan perustuvat ennakkoluuloja vähentävät interventiot ovat perinteisesti olleet tutkijoiden itsensä vetämiä. Omassa tutkimuksessani pyrin kuitenkin kehittämään menetelmää, jota voidaan käyttää kouluissa myös itsenäisesti, jolloin intervention mahdolliset hyödyt voivat kumuloitua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Mikko Mönkkönen 10.000 €5th European Congress in Conservation Biology (ECCB2018) – Bridging the gap between conservation science and the society with dialogue and art

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Ponnistusraha

Euroopan luonnonsuojelubiologian kongressin järjestämisen yhteydessä linkitämme luonnonsuojelubiologisen tieteen ja sarjakuvataiteen, edistämme ympäristöjournalismia järjestämällä journalistiikan kurssin, jossaluonnonsuojelubiologit saavat koulutusta tieteen popularisoinnissa eri keinoin journalistiikan ammattilaisilta ja opiskelijoilta, sekä lisäämme dialogia Suomen lähialueilta, Venäjältä ja Baltiasta, tulevien nuorten tieteentekijöiden kanssa tukemalla heidän osallistumistaan kongressiin.

Toimimme uudenlaisen dialogin aikaansaamiseksi intressiryhmien välille. Dialogia havainnollistetaan sarjakuvataiteen keinoin. Lisäksi edistämme ympäristöjournalismia järjestämällä kurssin missä biologian ja journalistiikan opiskelijat yhdessä opiskelevat tieteen popularisointia. Tuemme nuorten tieteentekijöiden osallistumista Venäjältä ja Baltiasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopisto-opettaja Tapani Möttönen 127.000 €Teknologiasuunnittelun ajattelu ja kieli – Kompleksisten käsitteiden luominen ja kehittäminen teknologia-alan suunnitteludiskurssissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tämä monitieteinen tutkimus tarkastelee suunnitteludiskurssia teknologia-alan asiantuntijatiimeissä kielellisenä ja multimodaalisena kommunikaationa. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda systemaattinen kielitiedettä ja kognitiivista psykologiaa yhdistävä katsaus teknisten innovaatioiden kehittämiseen ryhmätyöskentelynä ja tuottaa siten uutta tietoa työmuodosta, jota aiemmin on tarkasteltu ennen kaikkea työnohjauksen, työntutkimuksen ja kognitiivisen psykologian näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisen teknologia-alan yrityksen suunnittelukokouksissa koottavaa videoaineistoa soveltamalla siihen hankkeessa kehitettävää kognitiivisen vuorovaikutuslingvistiikan menetelmää. Erityisesti aineistossa tarkastellaan asiantuntijatiimissä tapahtuvaa innovointia jaettuna merkityksen rakentamisena, kompleksisen käsitteen luomisena ja ongelmanratkaisuna, joka kohdistuu ajattelun kielentämiseen.

Tutkimuksen kielitieteellisenä fokuksena on suuunnitteludiskurssille ominaiset, suunnitteltavaa entiteettiä edustavat kompleksiset käsitteet ja näiden konstruoiminen yhteistyössä puhujien kesken. Yhteistyöyrityksen suunnittelukokouksissa tuotettuun videoaineistoon sovelletaan hankkeessa kehitettävää kognitiivisen vuorovaikutuslingvistiikan menetelmää. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten moniammatillisissa ja monietnisissä suunnittelutiimeissä luodaan, täsmennetään ja kehitetään kompleksisia käsitteitä ja siten käytännössä tuotetaan innovaatioita kielellisen toiminnan kautta.

Tutkimushanke edustaa monitieteisellä otteellaan paitsi yhtä Koneen Säätiön tutkimusrahoituksen painopisteistä myös harvinaista kognitiivisen psykologian ja kielitieteen välistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö edellyttää kielitieteellisen metodologian ennakkoluulotonta edelleen kehittämistä ja soveltamista aineistoon ja tutkimusaiheeseen, joka suomalaisen kielitieteen kentässä on epätyypillinen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anu Niemi 100.800 €Väitöskirjatyön jälkeiseen tutkimukseen "Tang-kauden puhekieliset runot".

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimuksessa, joka kuuluu klassisen sinologian alaan, tarkastellaan kolmea kiinalaista Tang-kauden puhekielistä runokokoelmaa. Kylmä vuori (Hanshan, 寒山) -kokoelma on käännetty muutamaan kertaan (80 runoa kolmestasadasta jopa suomeksi), Brahmacarin Wang (Wang fanzhi 王梵志) vain ranskaksi ja osin saksaksi. Maallikko Pang (Pang jushi 龐居士) -runokokoelmaa ei ole käännetty vielä kertaakaan länsimaisille kielille. Tutkimuksessani tulen kääntämään kaikki kolme kokoelmaa kokonaisuudessaan. Kussakin kokoelmassa on noin 300 runoa.

Kokoelmista on mahdollista löytää samankaltaisia ilmaisuja, puhekielinen sanasto näyttäytyy kautta kokoelmien luoden maanläheisen ja leppoisan tunnelman. Runot näissä kokoelmissa poikkeavat ns. klassisista runoista. Siinä missä klassiset runot (kokoelmat kuten Li Bai, Du Fu, Wang Wei yms.) on kirjoitettu tiiviillä ja moniselitteisellä kielellä, puhekieliset runot on laadittu laajempi yleisö mielessä. Puhekielisten runojen tyyliä voidaan pitää kömpelönäkin, estetiikka niissä nojautuu usein ideaan ja ajatukseen, ei rytmiin tai kauneuteen. Runot eivät kuitenkaan ole pelkkää ideologista pohdintaa, poeettisuus niissä näyttäytyy mm. oivaltavina viittauksina muihin runoihin ja klassisiin teoksiin, itse kuvailtuna näkemyksenä maailmasta ja sen ilmiöistä, ympäristön estetisointina.

Puhekielistä kiinalaista runoutta klassiselta ajalta on tutkittu hyvin vähän. Suurelle yleisölle suunnattu runous on täynnä aikalaista filosofiaa ja ajattelua. Dunhuangin käsikirjoitusten myötä saamme paljon lisää tietoa sen aikaisesta kirjallisuudesta ja poeettisesta estetiikasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Sanna Nordlund 104.000 €Passiivi, tilankäyttö ja referentiaalisuus suomalaisessa viittomakielessä – oletuksia ja todellisuutta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Kyseenalaistan tutkimuksessani oletuksia, joita vallitsee suomalaista viittomakieltä käyttävien ja opettavien keskuudessa riittämättömän tutkimuksen ja kieliopin kuvauksen puutteen takia. Tutkin aineistopohjaisesti, miten eräitä suomalaisen viittomakielen rakenteita todellisuudessa käytetään.
Eräs yleinen oletus on, ettei kyseisessä kielessä ole passiivia, vaan tekijä olisi aina ilmaistava. Aineistoni kuitenkin osoittaa, että tekijä voidaan häivyttää usealla eri tavalla. Tutkin artikkeliväitöskirjassani suomalaisen viittomakielen agentin häivyttäviä rakenteita ja niiden käyttöä, ensimmäisen persoonan käyttöä, tyypin 2 verbaalien suuntaamista sekä ei-manuaalisten elementtien ja verbaalin suuntaamisen roolia agentin häivyttämisessä.
Kognitiivis-funktionaalis-typologiseen viitekehykseen sijoittuvassa tutkimuksessa käytetään laajaa, monipuolista, annotoitua korpusaineistoa ja korpusmenetelmiä, mikä mahdollistaa aiempaa yleistettävämmät tutkimustulokset. Tutkimus hyödyttää kielenopetusta, tuo typologisesti kiinnostavaa tietoa vähän tutkitun kielen rakenteesta sekä edistää korpusten käyttöä ja funktionaalista lähestymistapaa viitottujen kielten tutkimuksessa.

Tutkimus asettaa vastakkain oletukset ja todellisuuden: siinä kyseenalaistetaan eräitä suomalaisen viittomakielen rakennetta koskevia oletuksia ja tutkitaan laajaan, monipuoliseen korpusaineistoon perustuen, miten kieltä todellisuudessa käytetään. Väitöskirjatutkimus alkaa rohkeasti hyödyntää uusia ja tekeillä olevia korpusaineistoja, vaikka viittomakielten korpusten kokoaminen ja annotointi on Suomessa vielä alussa ja kansainvälisestikin korpustutkimus on vielä marginaalista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Anja Nygren ja työryhmä153.000 €Water and fire: Volatile ecologies and politics of vulnerabilization in the global South (Vesi ja tuli: Oikukkaat ympäristöt ja haavoittuvuuden politiikka globaalissa etelässä)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Natural disasters have become more devastating in the midst of climate change. Especially people in the global South are experiencing new hazards, when natural forces manifest themselves in unpredictable manners. We argue that radically new approaches are needed to explore such disasters, and people’s vulnerabilities to them. Research on disasters has been conventionally carried out in technomanagerial terms with limited attention to complex interactions between biophysical and socio-political processes. Our research examines environmental disasters and vulnerabilities as intrinsically entangled with biophysical forces, socio-natural relations and politics of power.
This project explores disasters through analyses of: 1) water governance and people’s efforts to cope with catastrophic floods in Mexico; 2) forest-fires and the remakings of local livelihoods in Indonesia and 3) resource extraction and the related flood hazards and livelihood changes in Laos. We take seriously biophysical forces as volatile components in the production of disasters, while considering the wider political-economic processes, whereby nature is modified by socially differentiated actors and institutions.
The main methods include interviews among government authorities, NGOs and local residents, as well as a content analysis of policy documents. The research will provide insights into new strategies of risk governance that are sensitive to fragile landscapes and experiences of people living at risk.

Natural disasters have become more devastating in the midst of global climate change. Radically new approaches are needed to explore such disasters, and people’s vulnerabilities to them, as multifaceted environmental-social processes. Our research explores environmental disasters and vulnerabilities as intransically entangled with biophysical forces, socio-natural relations and politics and power. Specific attention will be paid to people’s everyday interactions with environmental-social forces.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Mira Käkönen
Muut työryhmän jäsenet: Anu Lounela

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Heino Nyyssönen 48.500 €Unkarin demokratian tilasta englanniksi ja unkariksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimus perustuu pohjamateriaaliltaan keväällä 2017 julkaisemaani kirjaan ”Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus” (Atena). Vuoden 2018 aikana julkaisen tähän perustuvat jatkotutkimukset, ei käännökset, eli kirjat unkariksi ja englanniksi. Tilanteen seuraaminen kesän 2018 tai vuoden 2018 loppuun on perusteltua ensi vuoden ollessa vaalivuosi. Näyttää myös siltä, että tilanne on radikalisoitunut entisestään tänä vuonna.
Kirjoitan sekä englannin- että unkarinkielistä kirjaversiota päällekkäin. Jälkimmäisessä minua avustaa ja osin haamukirjoittaa unkarilainen, Suomessa välillä työskennellyt, Hajnalka Makra. Monialaisen työn suorituspaikka on Suomi ja Unkari.
Tätä kirjoitettaessa Budapestissa toimiva Napvilág Kiadó on luvannut ottaa teoksen ensi vuoden julkaisuohjelmaansa. Englanninkielisen kirjan julkaisuneuvottelut ovat vielä alkuvaiheessa.
Tieteellisesti työni kontribuoi keskusteluun demokratian ja oikeusvaltion rapautumisesta Euroopassa ja maailmalla sekä kysymykseen sitä haastavista "illiberaaleista" vaihtoehdoista.
Olen työskennennyt myös toimittajana ja aion seurata tilannetta unkarilaisen median osalta sekä välittää tuloksia myös Suomen mediaan.

Kriittisen Unkarista kertovan kirjan julkaiseminen nyky-Unkarissa on rohkea avaus. Tämä kävi ilmi esitellessäni teostani Budapestissa kulttuurisäätiö Finnagoran pyynnöstä. Tilaisuudesta hallituksen lehti Magyar idökin tekemä todistetusti vääristelty raportti (vrt. Zavaros kritika hazánknak, Magyar idök 30.8.2017) on paras todiste "illiberaalin" median toimintatavoista maassa, jossa ei ole lehdistönvapautta. Vrt. myös aiheesta kirjoittamani alio, Turun Sanomat 15.9.2017.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hajnalka Makra

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Lena Näre ja työryhmä402.000 €Kodin ja kansalaisuuden kamppailut – Naapurisolidaarisuus vastauksena 'turvapaikkakriisiin' (Struggles over home and citizenship - Neighbourhood solidarity as a Response to the 'asylum crisis')

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Kodin ja kansalaisuuden kamppailut – naapurisolidaarisuus vastauksena 'turvapaikkakriisiin' – hanke tutkii turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa poliittista solidaarisuusliikettä, jota kutsumme naapurisolidaarisuudeksi. Analysoimme turvapaikanhakijoiden poliittisen liikkeen vaatimuksia ja naapurisolidaarisuuden käytäntöjä. Väitämme että uusissa kansalaisliikkeissä luodaan vaihtoehtoisia kansalaisuuden politiikoita sekä kodin ja turvapaikan käytäntöjä. Hanke yhdistää sosiologista ja antropologista tieteellistä tutkimusta taiteeseen. Hankkeessa tutkitaan monipaikkaisen etnografian avulla naapurisolidaarisuuden ja poliittisen aktivismin eri ilmentymiä. Hankkeen osa-tutkimuksissa tarkastellaan turvapaikanhakijoiden vuonna 2016 alkanutta mielenosoitusta, kotimajoitusta naapurisolidaarisuuden muotona, yksin alaikäisinä Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita ja heidän tukijoitaan sekä turvapaikanhakijoiden oikeudellista neuvontaa ja eri oleskelulupajärjestelmien neuvottelua. Naapurisolidaarisuus-hankkeessa tarkastellaan kodin, paikan ja pakolaisuuden kysymyksiä myös videoinstallaatioiden avulla. Videoteokset tarkastelevat afghanistanilaisten kuviteltuja ja todellisia koteja, kokemuksia leireistä ja pakolaisuudesta sekä mohajer-siirtolaisen identiteettiä.

Maahanmuutto ja erityisesti turvapaikan hakeminen ovat tällä hetkellä äärimmäisen tulenarkoja teemoja. Hankkeessa tutkitaan solidaarisuuden ja turvapaikanhakijoiden tukemisen muotoja, joiden kriminalisointiakin on harkittu. Kyse on rohkeasta avauksesta siksi että se on ensimmäinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan niin maahanmuuttajien poliittista mobilisaatiota että suomalaisten solidaarisuutta, jota hankkeessa kutsutaan naapurisolidaarisuudeksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Amir (Mustafa) Jan (Husseini), Anna Knappe, Anna-Maria Tapaninen, Olivia Maury, Paula Merikoski
Muut työryhmän jäsenet: Anna Knappe, Lena Näre

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dos. Jussi Ojajärvi ja työryhmä320.000 €Tove Janssonin tuotannot – Tove Jansson Companion rinnakkaisteoksineen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Perusidea on lähestyä Janssonia monialaisena, eri tavoin puhuttelevana tekijänä: lasten- ja nuortenkirjailijana, aikuistenkirjailijana, sarjakuvapiirtäjänä, kuvittajana ja kuvataiteilijana. On siis kyse juuri ”tuotannoista”: kunkin esityksellisestä ja temaattisesta erityisyydestä, toisekseen yhdistävien piirteiden hahmottamisesta. Avainasemassa on kaunokirjallisuus ja sen dialoginen suhde muuhun taiteelliseen tekemiseen. Tarkastelemme sekä Janssonin aikuistenkirjallisuutta että Muumi-tekstejä. Tutkijat ovat tähän asti keskittyneet lähinnä jälkimmäisiin. Tutkimuksen pääosiot ovat kerronta; itse ja toiset -teema; kriittiset kontekstuaaliset kysymykset; kuvallinen ja audiovisuaalinen.

Projektin päätavoitteena on tuottaa Tove Jansson Companion, tietääksemme ensimmäinen tämäntyyppinen englanninkielinen teos suomalaisesta kirjailijasta tai kirjailija-taiteilijasta. Se yhdistää aiemman tutkimuksen tuloksia tuoreisiin näkökulmiin ja tarjoaa tietoa yleistajuiseen mutta tieteellisesti perusteltuun tapaan. Tuomme esiin Janssonin teosten syvyyttä ja samalla vakiinnutamme hänen kansainvälistä paikkaansa moniulotteisena kirjailija-taiteilijana – vaikka välillä osin vastakarvaankin lukien. Julkaisusta tehdään myös suomenkielinen rinnakkaisteos.

Jäsenet ovat etenkin kirjallisuudentutkijoita mutta myös kuvataiteen sekä elo- tai sarjakuvan tutkijoita. Osa on jo aiemmin tehnyt Jansson-tutkimusta, pitkällistäkin, toisten asiantuntemusalueet taas ovat omiaan tuottamaan aivan uusia havaintoja.

Projektin julkaisullinen päätavoite, Tove Jansson Companion (ynnä rinnakkaisteos suomeksi), on erityislaatuinen ja tieteellisesti mittava. Janssonin työn eri puolien laittaminen rinnakkain ja dialogiin toistensa kanssa on haastavaa, ja mukana on myös uusia, osin vasta nyttemmin mahdollistuneita näkökulmia. Pidämme ajassa rohkeana myös humanistista muistutusta siitä, että joskus on hyvin olennaista koota ja tuottaa tietoa ja inhimillistä ymmärrystä keskittymällä yhden taiteentekijän työhön.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Agneta Rehal Johansson, Andrew Nestingen, Hanna Lahdenperä, Hanna-Leena Nissilä, Jarkko Lauri, Jyrki Korpua, Kasimir Sandbacka, Kimmo Laine, Kuisma Korhonen, Maria Laakso, Sirke Happonen, Tuula Karjalainen, Victoria Flanagan

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtorikoulutettava Lauri Paavola 6.000 €Ruoka ja sen hävikki suurissa vähittäiskaupan organisaatioissa - miten rutinoitunutta käyttäytymistä voidaan johtaa tehokkaasti?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Väitöskirjassani olen tutkinut yritysten rutiineja ja sitä, miten yritysten kehittymistä voidaan johtaa työrutiineja ymmärtämällä. Rutiinit ovat toistuvia, kontekstisidonnaisia käyttäytymismalleja. Organisaatioiden ja yritysten muutokset puolestaan uniikkeja ja monimutkaisia prosesseja. Tämä yhdistelmä on tarjonnut mielenkiintoisen ja ristiriitaisen tutkimusasetelman, jota on harvoin tutkittu. Rutiinit nähdään tärkeänä osana organisaation kyvykkyyksiä, tiedon synnyttämistä ja luomista, mutta myös inertian ja byrokratian lähteenä. Väitöskirjatutkimukseni ”The Role of Routines in Transformation” on pyrkinyt selvittämään, miten rutiinit toimivat organisaation adaptoitumiskontekstissa ja mikä on rutiinien rooli muutoksessa. Väitöskirjani loppupäätelmät korostavat oikeanlaisten organisaation sisäisten paineiden roolia rutiinien toiminnassa. Parhaatkaan prosessit tai toimintatavat eivät tuo haluttua lopputulosta jos niihin ei osata yhdistää oikeaa suhtautumista.

Väitöskirjani koostuu kolmesta artikkelista joista viimeisin käsittelee ruoan hävikkiä ja siihen liittyvää rutinoitunutta käyttäytymistä. Artikkeli on määrä julkaista Organization Studies - journaalissa. Esitäni paperin kahdessa akateemisessa konferenssissa joissa sitä on tarkoitus kehittää julkaisuvalmiiksi tähän tieteelliseen lehteen.

Ruoan hävikki ja siihen liittyvät rutiinit ovat tutkimuskohteena äärimmäisen mielenkiintoinen. Vaikka me kaikki tiedostamme, että elintarvikkeiden hävikkiä tulisi minimoida, tulee hävikkiin vaikuttava käyttäytyminen usein rutiininomaisesti selkäytimestä – niin ettemme juurikaan kiinnitä siihen lainkaan huomiota. Tämä asetelma muodostaa usein erittäin haastavan johtamisongelman suurissa organisaatioissa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kauppatieteen maisteri Tuomas Pakarinen 100.800 €Science and industry in post-war Europe: A comparative study of national ICT industries

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tutkimuksen aiheena on viime vuosisadan merkittävin teknologinen edistysaskel: tietotekniikka. Kyseistä teknologiaklusteria on luonnehdittu mm. yleiskäyttöiseksi teknologiaksi, jolla on merkittäviä vaikutuksia tuottavuuskasvulle. Tässä tutkimuksessa kuitenkin analysoidaan kansallisten tietotekniikkakompetenssien syntyä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä vertailevassa valtiotason viitekehyksessä, sillä tähän mennessä kirjallisuudessa on keskitytty lähinnä menestystarinoihin. Tutkimuksen tarkoituksena on tällöin a) ymmärtää tietoteknisen osaamisen syntyä ja leviämistä globaalisti ja erityisesti Euroopassa, b) ymmärtää miten kansallisen ICT-sektorin kehitys on yhteydessä muihin kansallisvaltion sisäisiin tekijöihin (valtio ja korkeakoulutus) ja c) ymmärtää yleisemmin tieteen paikkaa osana 2000-luvun teknologista kehitystä ja talouskasvua.

Tutkimuksen toteutustavaksi on valittu artikkelimuotoinen väitöskirja, johon sisältyvät laaja kirjallisuuskatsaus sekä kolme artikkelia, joista kukin tulee tarkastelemaan kyseistä ilmiötä yhdestä innovaatiosysteemin (Triple Helix) temaattisesta osa-alueesta käsin: Yksi artikkeli tuotannosta, yksi korkeakoulutuksesta ja yksi valtiosta. Tutkimuksessa käytettävät metodit ovat pääosin kvantitatiivisia ja perustuvat kolmeen määräliseen aineistoon (tuotanto ja yliopisto), jota täydennetään yhdellä kvalitatiivisella aineistolla (politiikat). Kokonaisuuden toivotaan olevan koherentti teos ICT-toimialan historiasta modernissa Euroopassa.

Hakeutuessani jatko-opintoihin taloustieteen piiristä kerroin olevani erityisen kiinnostunut taloustieteen ns. heterodoksisista koulukunnista, mikä on jo tavallaan rohkeaa. Ajattelin tuolloin, että taloustieteen laajemmasta ymmärtämisestä olisi etua koko kansalle, yms. Taloustieteestä minut ohjattiin taloushistorian suuntaan, jossa erotun joukosta taustani puolesta. Avaukseni on siellä rohkea, koska se käsittelee sodan jälkeistä taloushistoriaa, ICT-alaa ja ns. innovaatiotutkimusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Heli Paulasto 19.500 €Monikulttuurinen tanssitaideryhmä kielellisen ilmaisun leikkikenttänä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimuksessa tarkastellaan monikulttuurisen taideproduktion Vallan kahva harjoitusprosessia Joensuussa. Keskiössä on yhteisenä kielenä puhutun englannin, monikielisyyden ja viestinnän eri muotojen suhde tanssiteatteriharjoitusten muodostamassa erityistilanteessa. Esityksen harjoitukset tuovat yhteen ihmisiä, jotka edustavat monenlaisia vähemmistöjä, sekä kannustavat luovaan keholliseen ilmaisuun ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus on pääasiassa kielitieteellinen, mutta se kytkeytyy myös yhteisötaiteen, draamakasvatuksen ja kulttuurienvälisyyden tutkimukseen. Yhdistävänä tekijänä on harjoitusprosessin 'leikillisyys', joka vaikuttaa produktion kielelliseen ja keholliseen ilmaisuun, luovaan osallisuuteen ja erilaisista taustoista lähtöisin olevien osallistujien avoimeen kohtaamiseen harjoitusryhmässä. Tutkimus on luonteeltaan etnografinen, ja sen menetelmiä ovat osallistuva havainnointi, haastattelut, ja videoidun aineiston analyysi. Se on osa Tutkiva ja mahdollistava taide -hanketta, jonka muut jäsenet ovat taiteensosiologi Anna Logrén ja tanssitaiteilija ja -pedagogi Minni Hirvonen.

Kohteena on suomalainen monikielinen ja –kulttuurinen konteksti, joka on kielentutkimuksessa innovatiivinen. Tutkimus ylittää raja-aitoja yhdistämällä kielen- ja taiteentutkimusta ja taiteen tekemistä. Se auttaa löytämään ratkaisuja kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen vahvistamiseksi, sillä yhteisötaideharrastuksen leikillisyys vapauttaa osallistujat avoimiksi erilaisuudelle. Näin myös kielellinen diversiteetti nähdään positiivisena ja luonnollisena osana vuorovaikutusta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Rose-Marie Peake ja työryhmä45.000 €Kahisevaa taftia ja karheita nunnakaapuja: muoti ja sen kritiikki barokin ajan Pariisissa. Tietokirja, virtuaalimaailma ja vaatemallisto

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Ideana on popularisoida FT Rose-Marie Peaken ja FT Riikka-Maria Pöllän väitöskirjoihin pohjautuvaa tutkimusta luovalla ja hauskalla tavalla ja tuoda se kirjaimellisesti käsinkosketeltavaksi suurelle yleisölle. Aiheena on 1600-luvun pariisilaiseliitin elämä, yhtä lailla maalliset ilot kuin hengellinen kilvoittelu. Popularisointi tapahtuu: 1) Finn Lecturan kustantama tietokirja Oppineita huoria & sievisteleviä nunnia: Nainen, siveys & seksuaalisuus barokin ajan eliitin Pariisissa sekä 2) barokin ajan garderobeja valottava virtuaalimaailma (Peili Vision Oy) ja 3) 1600-luvun muodista inspiraationsa ammentava vaatemallisto (Carolina Forss)

Virtuaalimaailman ja vaatemalliston avulla emme ainoastaan tarjoa helppoa tapaa kokea kouriintuntuvasti mennyt aikakausi, vaan tarjoamme muodille tärkeän historiallisen kontekstin: luksus, kuluttaminen ja muoti syntyivät nimenomaan 1600-luvun alussa Pariisissa, jossa niin ihmisten kuin heidän esineidensä ja vaatteidensa tuli ilmentää suurvallan mahtia.

Julkistustilaisuuden jälkeen käynnistyy ympäri Suomen järjestettävän kuuden luennon kiertue. Luennot käsittävät Peaken ja Pöllän historialuentojen lisäksi Forssin perehdytyksen omaan työprosessiinsa ja mallistoon sekä mahdollisuuden kirjaimellisesti astua 1600-luvun ihmisen kenkiin virtuaalilasien avulla. Luentokiertueen jälkeen kesäkuun alussa 2019 Forssin vaatemallisto huutokaupataan tilaisuudessa Helsingissä. Tuotto menee nuorten suomalaisten suunnittelijoiden ja historioitsijoiden hyväksi.

Hankkeemme nostaa omaperäisesti keskiöön muodin tradition ja siinä piilevän yhteiskunnallisen kitkan: rohkeasti tieteen ja taiteen raja-aitoja ylittäen viemme muodin sen alkulähteille, 1600-luvun Pariisiin, ja luomme dialogin barokin ajan vaatetuksen ja nykypäivän muotiteollisuuden välille. Valottamalla pelottomasti sekä maallista että hengellistä muotia tuomme esiin jo 1600-luvulla voimakkaasti käydyn kriittisen keskustelun muodista ja luksuksesta, tuloeroista ja kohtuullisuudesta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Riikka-Maria Pöllä, Rose-Marie Peake
Muut työryhmän jäsenet: Carolina Forss, Joonas Pöllä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student Victoria Peemot 121.000 €Humans and Nonhumans in the Transboundary Circa-Altai Region: Mutual Embodiments and Intertwined Socialities among Inner Asian Herders & Hunters.

Academic research or work based on it | 4-year project

The failing ability of humans to maintain an ecological balance throughout European-directed modernisation has motivated scholars to reconsider cross-species relationships. Our intertwined sociality and mutual dependence with nonhuman forms of life has been examined in recent scholarship in animal studies. My research focuses on human-horse relationships in the circa-Altai region of Inner Asia—the Tyva and Altai Republics (Russia) and western Mongolia—because these societies are traditionally nomadic and centred around nonhumans, including animals, and because of the complexity of political and social changes that have impacted the region in the recent past. This region used to be a political and (multi)cultural unity before the Russian and succeeding Soviet colonisation which reshaped the lives of nomadic pastoralists and animals (both domesticated and wild) as part of the planned socialist economy. In the Perestroika and postsocialist period, the area has been increasingly impacted by the global market economy under different forms of political rule: democracy in Mongolia and limited self-governance in Tyva and Altai as titular national republics inside the Russian Federation. Despite the horse’s significance, both spiritual and material, for peoples of the Circa-Altai region, there is no research that investigates the complex multispecies sociality and the indigenous ways to balance human-nonhuman relationships affected by drastic changes.

Employing my insider-outsider experiences as a native Tyvan woman to localised forms of human and nonhuman ecologies in the Circa-Altai region, my dissertation project seeks to put Inner Asian indigenous perspectives on human-nonhuman interactions in conversation with European knowledge-making practices.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Sini Pentikäinen 59.000 €Erôksen välimuotoisuus Platonin rakkauden filosofiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Käsittelen filosofian historian ja feministisen filosofian aloihin sijoittuvassa väitöskirjassani Platonin rakkauden filosofiaa ja erôs-käsitettä Pidot ja Faidros -dialogeissa. Osoitan, että erôksessa rakkauden ja filosofian tehtävät kietoutuvat yhteen: rakkaus on sekä ihmisen suhdetta itseensä että inhimillistä vuorovaikutusta koskeva asia ja samalla tie filosofiseen viisauteen. Työssä tarkastellaan Platonin rakkauden filosofialle tyypillisiä vastapariasetelmia. Näistä keskeisimpiä ovat sielullinen ja ruumiillinen rakkaus, yksittäinen ja yleinen rakkauden kohde sekä antiikin pederastisille suhteille ominainen aktiivinen ja passiivinen osapuoli rakkaudessa. Filosofinen rakkaus paljastuu vastapariasetelmissa niiden muodostamassa dynaamisen liikkeen ja jännitteen säilyttävässä yhdistymässä, välimuotoisuudessa.
Osallistun tällä tulkinnallisella avauksella Platonin rakkauden filosofiaa ja seksuaalietiikkaa koskevan tutkimuskeskustelun uuteen konsensukseen, jossa perinteiset kritiikit koskien ainutlaatuisten yksilöiden välisen rakkauden tai toisaalta ruumiillisuuden mahdottomuutta asettuvat uuteen valoon. Platonin dialogisen filosofian anti hyödyttää myös nykypäivän keskustelua, jossa toisaalta on tarpeen ylläpitää vuorovaikutusta, mutta olla ajautumatta liian laveaan konsensukseen tärkeissä kysymyksissä. Antiikin ajattelun analysoinnin avulla avautuu lisäksi mahdollisuus tarkastella kriittisesti, mutta rakentavasti nykykäsityksiämme rakkaudesta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.

Väitöskirjassani tarkastelen rakkauden ja filosofian jakamaa tehtävää elämässämme. Länsimaiselle filosofialle ja ajattelulle tyypilliset polarisoituneet dikotomiat purkautuvat tulkinnassani Platonin erôksesta. Tämä haastaa tapaamme tulkita Platonin filosofiaa, mutta myös länsimaisen filosofian perinteistä ajattelutapaa. Samalla huomaamme, että toisinkin on voitu ajatella ihmiselämän kannalta keskeisissä kysymyksissä koskien rakkautta, sukupuolta ja seksuaalisuutta ja näin ollen voidaan yhä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Oikeustieteen maisteri Outi Penttilä 87.400 €Behind the Greening Virtues: The Contextual History of Environmentalism in International Law

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Väitöskirjani tavoitteena on selvittää, miten ja milloin kansainvälinen ympäristöoikeus on oikeudenalana syntynyt, millainen rooli oikeudellisella asiantuntijuudella on ollut alan kehityksessä ja millainen sen tulevaisuus on. Tutkimus paljastaa, miksi oikeudenalaa leimaa usko laadittujen sopimusten hyödyllisyyteen, vaikka vain yhtä sopimusta, otsonikerroksen suojelemiseen tähtäävää Montrealin pöytäkirjaa, yleisesti pidetään menestyksenä. Työssäni oikeus käsitetään jatkuvan valtakamppailun kohteena ja alaa tarkastellaan kriittisesti yhteiskunnallisena prosessina, minkä vuoksi alaa tutkitaan sen poliittisessa, historiallisessa, taloudellisessa ja henkilöllisessä kontekstissa. Väitöskirjassa kiinnitetään erityistä huomiota oikeudenalan taustalla oleviin intresseihin ja henkilöihin. Hanke ei siten ole perinteinen oikeustieteellinen tutkimus: siinä tutkitaan oikeutta yhteiskunnallisena ja kontekstuaalisena ilmiönä yksittäisten säädösten tulkinnan sijaan. Työssä hyödynnettävät metodit ovat poikkitieteellisiä saaden vaikutteita historiallisesta ja yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta. Lisäksi tutkimus ammentaa vaikutteita kriittisestä kansainvälisestä oikeudesta ja ajatuksesta, jonka mukaan kansainvälinen ympäristöoikeus voi yhtä hyvin olla osa mekanismia, joka tuottaa epätehokkaita ratkaisuja ympäristöongelmiin, kuin osa niiden ratkaisua. Tutkimus on alallaan ainutlaatuinen ja valtavirran ulkopuolinen avaus, joka tuottaa merkittävää uutta tietoa ympäristöoikeudesta.

Hanke on alallaan ensimmäinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan kansainvälisen ympäristöoikeuden vaiheita yhteiskunnallisena, poliittisena, taloudellisena ja henkilöllisenä prosessina ja analysoidaan oikeudellisten asiantuntijoiden roolia alan kehityksessä perinteisen lainopillisen tutkimuksen sijaan. Hanke tuottaakin merkittävää uutta tietoa kansainvälisestä ympäristöoikeudesta. Lisäksi hanke on tieteidenvälinen yhdistäen oikeustieteen historialliseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Jussi Perälä 50.400 €Joitakin muita tarkoituksia varten? Etnografinen tutkimus viranomaisten rikolliseksi luokittelemasta moottoripyöräkerhosta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus tarkastelee Suomessa toimivaa kansainvälistä moottoripyöräkerhoa, joka viranomaisten mukaan täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Aiheesta tehtyjen aikaisempien tutkimusten aineistot ovat olleet puutteellisia ja perustuneet toissijaisiin lähteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lain ja osakulttuurin yhteentörmäystä sekä tuottaa tietoa muista tarkoituksista, joista kerhossa on kyse. Tutkimusmenetelmänä käytetään etnografiaa, koska se on ainoa tapa saada tietoa rikolliseksi luokitelluista yhteisöistä. Vastaavanlaista aineistoa ei ole kerätty aikaisemmin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ja sen tuloksia voidaan käyttää aiheeseen liittyvässä keskustelussa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkimuksen toteuttaa tutkijatohtori Jussi Perälä. Tutkimuksen suorituspaikkana on Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksella on sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä

Tutkimus tavoittaa kohderyhmän, josta saatavilla oleva tieto perustuu toissijaisiin lähteisiin. Vastaavanlaista aineistoa kansainvälisestä moottoripyöräkerhosta ei ole kerätty aikaisemmin. Etnografiset menetelmät tekevät myös osaltaan tutkimuksesta poikkeuksellisen. Tutkimuksen tulokset tuovat uusia näkökulmia aiheeseen, myös laajempaan keskusteluun niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Muuttuva kenttä yhdessä lainsäädännöllisten intressien kanssa tekee tutkimuksesta ajankohtaisen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM, tutkija Matti Pesu 28.800 €Suomalainen ulkopoliittinen ajattelu, kylmän sodan loppu ja uuden ajan alku.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Artikkelipohjainen väitöskirjani pureutuu suomalaisen ulkopoliittisen ajattelun kehittymiseen kylmän sodan lopulla ja kylmän sodan jälkeisen ajan alussa. Teoreettisesti se rakentuu kahden lähestymistavan - konstruktivismin ja psykologisen ulkopolitiikan analyysin - yhdistämiselle. Menetelmällisesti tutkimus on laadullista sisällönanalyysiä ja käy läpi mittavan tekstiaineiston virallisista lausunnoista arkistomateriaaliin, muistelmiin ja aikakauslehtiin.

Kukin artikkeli nivoutuu yhden asiakysymyksen ympärille.

Ensimmäinen artikkeli tarkastelee Mauno Koiviston ulkopoliittista ajattelumaailmaa kutsuen sitä "suurvaltaempirismiksi".

Toinen artikkeli hahmottaa suomalaiset ulkopoliittiset koulukunnan kylmän sodan lopun jälkeen - aikakautena, jolloin pienvaltiorealistinen konsensus hajosi ja Suomeen syntyi useita kilpailevia näkemyksiä Suomen ulkopoliittisesta asemasta.

Tutkimukseni kolmas artikkeli pureutuu statusnäkemysten roolin kylmän sodan jälkeisen ulkopolitiikan rakentumisessa. Suomen statuspolitiikalle olennaista olivat EU-jäsenyys sekä Venäjän naapuruus. Edellinen tarjosi areenan statuspolitiikalle jälkimmäisen asettaessa Suomen statukselle selkeitä rajoja.

Neljännessä artikkelissa tarkastellaan Suomen ja Ruotsin suhdetta epäluottamuksen näkökulmasta. Ruotsin yllätyspäätös hakea EY-jäsenyyttä jätti pysyvän jäljen suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen vaikutukset näkyvät vielä tänä päivänä.

Päätin jo kandidaatinvaiheessa keskittyä opinnoissani Suomen ulkopolitiikkaan ja siihen, miltä maailma Suomen näkökulmasta näyttää. Ensin syntyi kandidaatintyö, sitten gradu ja nyt väitöskirja on jo loppusuoralla. Olen rohkeasti pitäytynyt päätöksessäni, ja linja siis on pitänyt - kuten Suomen ulkopolitiikassakin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, yliopistonlehtori Erja Tuulikki Pietilä 15.000 €Menestys ja moraaliset arvot afrikkalaisen luovan keskiluokan parissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Afrikka tunnetaan köyhyydestään. Vähälle huomiolle onkin jäänyt afrikkalaisen keskiluokan suhteellisen nopea kasvu. Tehty tutkimus aiheesta on vähäistä ja perustelemattomia käsityksiä esitetään usein akateemisessa ja julkisessa keskustelussa. Tyypillisesti afrikkalaiseen keskiluokkaan nousseiden väitetään olevan uusliberalistiset arvot omaksuneita ihmisiä, jotka käyttävät ansionsa mieluummin omaan kulutukseensa kuin sosiaaliseen hyvään.

Hankkeeni tähtää olemassa olevaa syvällisempään ymmärrykseen nousevan afrikkalaisen keskiluokan arvoista ja toiminnasta. Tutkin luovan alan toimijoita Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa. Poliittisista syistä johtuen luova sektori on suhteellisen uusi molemmissa maissa, ja sillä menestyneet ovat usein järjestyneet yrityskollektiiveiksi. Tutkin sellaisissa toimivien ihmisten arvoja, strategioita, yritystoimintaa ja niitä inhimillisiä ja yli-inhimillisiä voimia ja verkostoja, joihin he kiinnittyvät ja joiden kanssa he menestyksensä jakavat.

Tutkimus perustuu kenttätyöllä laadullisin menetelmin koottavaan aineistoon Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa. Tutkimus tuottaa vertailevan monografian ja artikkeleita luovan afrikkalaisen keskiluokan moraalisista arvoista ja käytännöistä.

Hankkeeni on rohkea avaus tutkimusmenetelmiltään. Se perustuu laadullisiin, hitaisiin menetelmiin, kun olemassa oleva tutkimus aiheesta painottuu kvantitatiivisiin ja nopeisiin menetelmiin. Hankkeeni on rohkea avaus myös kehittäessään vertailuun pohjautuvaa aineiston kokoamis- ja analysointimenetelmää. Teoreettisesti hankkeeni on rohkea, sillä se
ylittää tieteellisiä rajoja ja yhdistää uraauurtavalla tavalla antropologista ja filosofista
ymmärrystä moraalista, menestyksestä ja hyvästä elämästä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Irina Piippo 96.000 €Arabia Suomessa: kieliin sosiaalistuminen, kieli-ideologiat ja kieltenyliset käytänteet pääkaupunkiseudun arabiankielisten keskuudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Arabia Suomessa: kieliin sosiaalistuminen, kieli-ideologiat ja kieltenyliset käytänteet pääkaupunkiseudun arabiankielisten keskuudessa on sosiolingvistinen tutkimus arabiaa puhuvien maahanmuuttajien sosiaalistumisesta suomalaisiin kieliyhteisöihin. Hanke pyrkii ensimmäistä kertaa piirtämään sosiolingvististä kuvaa Suomen tällä hetkellä kolmanneksi suurimmasta ei-kotoperäisestä kielivähemmistöstä, sen erityispiirteistä ja kielelliseen sosiaalistumiseen kytkeytyvistä käytänteistä, asenteista ja ideologioista. Hankkeen tavoitteena on tarjota 1) uutta sosiolingvististä tietoa suomessa puhuttavasta arabian kielestä ja sen vaihtelusta sekä 2) tietoa, jota voidaan käyttää kehitettäessä suomen ja arabian kielen opetusta niin luokkahuoneissa kuin niiden ulkopuolellakin. Hankkeen aineistonkeruu ja analyysit nojaavat lingvistisen etnografian vakiintuneisiin menetelmiin. Etnografista tutkimusta tehdään sekä kotoutumiskoulutuksen kontekstissa, että arabiaa puhuvien omakielisissä verkostoissa. Osallistuvan havainnoinnin lisäksi kerätään mittava videoitu aineistokokonaisuus monikielistä vuorovaikutusaineistoa institutionaalisista kielenopetuskonteksteista ja arjen vuorovaikutustilanteista. Tutkimus toteutetaan suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella ja sillä on tiiviit siteet useisiin samalla laitoksella käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin, jotka tarkastelevat uusia Suomen kieliä, monikielisyyttä ja kielen oppimista.

Tämä on rohkea avaus, koska sosiolingvististä tutkimusta Suomessa käytettävästä arabian kielestä tai arabiaa puhuvien kielellisestä sosiaalistumisesta suomen kieleen ei ole aiemmin tehty. Vaatii rohkeutta tarttua tutkimusaiheeseen, josta aiempaa tutkimustietoa ei juuri ole ja hyväksyä tästä johtuva tutkimusprosessin väistämätön hitaus. Arabian kielen sosiolingvistiikka on suhteellisen pieni tutkimusala maailmanlaajuisestikin ja diasporayhteisöt ovat sen kartoittamattominta osa-aluetta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, tutkija Otto Pipatti 84.000 €Alkuperät ja ihmisluonto: westermarckilaisen yhteiskuntatieteen historia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimus on kokonaisesitys westermarckilaisesta sosiologiasta ja antropologiasta, joka hallitsi suomalaista yhteiskuntatiedettä 1890-luvulta toiseen maailmansotaan saakka. Westermarckia ja hänen oppilaitaan yhdisti naturalistis-evolutionistinen kiinnostus ihmismieleen ja sosiaalisten ilmiöiden alkuperiin. Tarkastelen koulukuntaa paitsi historiallisesti, myös uudelleenarvioiden sen nykymerkitystä modernin evolutionismin valossa. Kohteena on Westermarckin lisäksi Yrjö Hirnin, Rafael Karstenin, Uno Harvan, Rolf Lagerborgin, Gunnar Landtmanin, Rudolf Holstin ja Ragnar Numelinin tuotanto.

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva westermarckilaisten ajattelua yhdistävistä ja erottavista piirteistä. Paikannan heidän teoreettis-metodologiset lähtökohtansa brittiläiseen filosofiaan ja tieteenperinteeseen sekä tarkastelen, millä tavoin westermarckilaisia yhdistää näkemys inhimillisten tunteiden ja käyttäytymistaipumusten evolutiivisesta taustasta. Toisekseen analysoin alkuperän merkitystä tutkimusperinteen ydinkäsitteenä. Westermarck tarkoitti alkuperillä ennen kaikkea sitä emotionaalista perustaa, joka moraalilla ja perheellä on tänäkin päivänä. Tutkimus selvittää, millä tavoin alkuperän käsitteen eri ulottuvuudet ilmenevät hänen oppilaidensa tuotannossa. Teos kytkee westermarckilaisen tradition sosiologian ja antropologian kansainväliseen oppihistoriaan ja tarkastelee sen merkitystä evoluutiopsykologian ja -antropologian edelläkävijänä.

Tutkimus yhdistää erilaisina pidettyjä tapoja lähestyä oppi- ja teoriahistoriaa. Kirjassa historiallinen analyysi ja kontekstualisointi nivoutuu tutkittavien henkilöiden tuotannon uudelleenarviointiin nykyisten evoluutioteoreettisten lähestymistapojen avulla. Hanke osoittaa, kuinka oppihistoriaa voidaan hyödyntää pyrkimyksessä kehittää uudenlaista, evoluutioteorialle ja biologialle avoimempaa sosiologista ajattelua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Mia Pohtola 118.000 €Psykiatrian särkynyt imago - syitä maailman vaikutusvaltaisimman diagnostiikkamanuaalin uskottavuusongelmiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Ketkä ovat päättäneet siitä, missä kulkevat rajat mielisairauksien ja normaalina pidettävien tuntemusten välillä? Koko moderni psykiatrinen diagnostiikka pohjautuu Yhdysvalloissa vuonna 1980 julkaistuun DSM-III diagnostiikkamanuaaliin, joka kirjoitettiin alan suuren uskottavuuskriisin keskellä. Ajan kontekstissa DSM-III:n strateginen tavoite oli puhdistaa psykiatrian imagoa ja siirtää ala osaksi muuta lääketiedettä. Manuaalin kirjoittajat saivat paljon vapauksia kirjoittaessaan muun lääketieteen oloista diagnostiikkaa, mitä tiedeyhteisö kritisoi aikanaan näkyvästi. Kaikkien yllätykseksi DSM-III vastasi ajan haasteisiin niin hyvin, että sitä alettiin pitää psykiatrian pelastajana.

Tutkimuksessani analysoin uudesta näkökulmasta sitä, miten psykiatrian 1970-luvun kriisitila vaikutti DSM-III:n linjapäätöksiin ja malliin, jolla psykiatrian diagnostiikkaa myös jatkossa kirjoitettiin. Kausijulkaisu-, arkistolähteiden ja haastattelujen kautta selvitän syitä DSM-sarjan ympärille muodostuneisiin kasvaviin kiistoihin ja tieteellisiin ongelmallisuuksiin. Samalla haen selityksiä aikamme kasvavaan ilmiöön mielisairauksien ylidiagnosoinnista, mikä voidaan liittää modernin diagnostiikan laajenemiseen.

Psykiatrinen diagnostiikka on ihmisten kirjoittamaa, ketkä eivät olleet irrallisia oman aikansa ympäröivistä paineista. Ymmärtämällä manuaalisarjaa osana pidempiaikaista tapahtumakulkua tieteenalan imagollisten kysymysten rinnalla, voimme paremmin ymmärtää myös nykypäivän ilmiöitä.

Lääketiede pyrkii hyvään, mutta ei aina kulje sinne suoraan. On rohkeutta tarttua toisen ison tieteenalan kipupisteeseen, joka herättää monissa voimakkaita tunteita sekä kiivasta keskustelua. Historiantutkijana näen, että ylittämällä ennakkoluulottomasti tieteenalojen välisen rajan, pystyn tuomaan uutta ymmärrystä meitä kaikkia koskettavaan ilmiöön. Tieteenteossa pelko tai epämukavuusalueelle astuminen ei ole syy jättää tutkimusta tekemättä, vaan nimenomaan edellyttää siihen tarttumista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MSc in Engineering and Technology Alena Poleva 94.000 €A detailed analysis of the material availability of the global energy transition

Academic research or work based on it | 3-year project

The Paris Agreement sets out a universal climate action plan of limiting the global average temperature increase to under of 2 °C above pre-industrial levels. In order to meet this ambitious target, the current system should be transformed into a net zero emission economy. In general, this transition to the new energy system is associated with the implementation of low-carbon technologies, primarily based on solar photovoltaic and wind power, electric vehicles, batteries and electrolysis. All these technologies require and utilize specific qualities and quantities of certain so called critical metals. However, reliable and unimpeded access to such materials is a growing concern of many scientists and engineers around the world.
The research will encompass a review of critical metal dependencies and an estimation of the specific current demand for metals for each technology. In subsequent steps an estimation of current and future global resources and global reserves will be conducted. The outcome of this analysis is the input to a model to determine the global demand for these critical metals in case of a shift towards renewable technologies in the timeframe until 2050. Moreover, aspects such as the recycled content (RC), end-of-life-recycling rate (EOL-RR) and potential substitute materials will be incorporated.
The results will potentially have a significant impact on the discussion of critical metals and the feasibility of a shift towards a 100% renewable energy system.

No studies in this specific setup has been performed, in particular a global energy transition towards 100% renewable energy has not yet been coupled with research on critical materials in an integrated manner.
This is typically done for single technologies, never for the full system.
From my point of view, research on critical materials and their impact on the advancement of a net zero emission energy system, is a theme that will be essential for well-being on this planet in the next decades.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Pop-Tiede ry 40.000 €Ilmiöpop – oppiainerajat rikkovaa, taidetta ja tiedettä yhdistävää, konkreettista ilmiöiden tutkimista oppilaiden ja opettajien kanssa.

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Apurahaa haetaan Ilmiöpop-koulukiertueiden jatkoon ja niiden tuotteistamiseen. Ensimmäiset kiertueet suunniteltiin ja toteutettiin ponnistusapurahan turvin vuonna 2017. Kiertueiden saama palaute oli erinomainen ja syksyn 2017 kiertueet varattiin kahdessa päivässä loppuun.

Ilmiöpop keskittyy ilmiöoppimisen jalkauttamiseen: oppilaiden innostamiseen luonnontieteisiin ilmiöpohjaisen oppimisen kautta sekä näiden metodien opettamiseen opettajille. Luokanopettajien täydennyskoulutustarve on suuri ja ilmiöoppimisella on suuri paino opetussuunnitelmauudistuksessa. Kun opettajat saavat nähdä ilmiöperustaista rajat rikkovaa pedagogiikkaa käytännössä, se rohkaisee heitä kehittämään omaa opetustyötään. Opettajien koulutus edistää myös tasa-arvon toteutumista tiedeopetuksessa.

Tulevilla kiertueilla vastataan sekä uuden OPS:n että koulujen tarpeisiin. Samalla jatketaan aineidenvälisten, tutkivien ja elämyksellisten opetusmetodien kehittämistä. Ilmiöpop-päivään kuuluu elementtejä ympäristöopista, matematiikasta, kuvataiteesta ja musiikista. Päivä sisältää esittävään taiteeseen pohjautuvan tiedeshow'n koko koululle, työpajat 3.–6.-luokkalaisille sekä opettajien täydennyskoulutuksen. Tukimateriaalina ovat orientoiva ennakkomateriaali ja ilmiöoppimisen työkalupakki “Ilmiöiden maailma”, joiden avulla ilmiöoppiminen on helppo ottaa osaksi arkista koulutyötä.

Ilmiöpop on rohkea ja uusi oppimiskokonaisuus joka rikkoo ainerajoja käytännön tasolla. Elämyksellisillä metodeilla innostetaan oppilaita ilmiöpohjaiseen oppimiseen tasa-arvoisesti. Opettajat saavat konkreettisia työkaluja ja heitä rohkaistaan kehittämään työtään. Oppija on aktiivitoimija ja tutkimuskohteena koko maailma. Oppimisessa tärkeintä on taito tehdä kiinnostavia kysymyksiä ja etsiä vastauksia luovan tutkimisen kautta. Pop-Tieteessä tiede ei ole jargonia tai taide postereiden tekemistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, tutkija, kääntäjä Raisa Porrasmaa 28.800 €Parody in Medieval Japanese Court Literature

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Sovellan työssäni modernia länsimaista kirjallisuusteoriaa Japanin klassiseen kirjallisuuteen. Japanilainen kirjallisuuden tutkimustraditio on pitkä, mutta japanilaiset tutkijat ei nykyäänkään juuri käytä apunaan länsimaista kirjallisuusteoriaa, joten Japanin keskiaikaisen kirjallisuuden analysointi parodiateorian avulla tuo uusia näkökulmia tutkittuihinkin teoksiin. En kuitenkaan oleta, että länsimaista teoriaa voisi sellaisenaan ongelmitta soveltaa aineistooni, vaan hyödynnän työssäni myös perinteistä japanilaista kirjallisuuskritiikkiä ja pohdin, missä määrin länsimainen teoria tukee havaintojani. Käyttämäni Tutkimukseni laajempana tavoitteena on esitellä vähän tunnettua Japanin keskiaikaista kirjallisuutta tutkimusyhteisölle englannin kielellä. Tutkimusaineistoni rajautuu keskiaikaiseen (n. 1086‒1333) hovikirjallisuuteen. Myöhempiä, Edo-kauden (1603‒1868) aikaisia parodisia tekstejä on tutkittu paljon, mutta niitä varhaisempia tekstejä ei ole juurikaan analysoitu parodian näkökulmasta. Työni erityisenä haasteena on parodian tunnistaminen ajallisesti ja kulttuurillisesti etäisessä aineistossa. Ongelmana on varsinkin parodian tulkitseminen: pohdin työssäni paljon sitä, miten aikakauden lukijat tulkitsivat tietyn tekstin. Hovikirjallisuus (monogatari-tarinat, nikki-runopäiväkirjat) vaikuttaa hedelmälliseltä parodian kannalta, sillä keskiajalla aatelisten kirjoittama kirjallisuus rakentui olennaisesti klassikoiksi muodostuneiden teosten jäljittelyn ja lainailun varaan.

Aiheeni on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Vain muutama tutkija on perehtynyt tutkimiini teoksiin. Kiinnostuksesta kertoo, että olen jo kaksi kertaa puhunut alani suurimmassa konferenssissa (EAJS 2014 ja 2017) ja myös japaniksi japanilaisessa konferenssissa (2012). Työni laajempi tarkoitus onkin esitellä ko. teoksia englanninkieliselle tutkimusyhteisölle. Käyttämääni metodia ei juuri ole sovelluttu aiemmin klassiseen japanilaiseen kirjallisuuteen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Hannu Poutiainen 2.500 €The Anamagical. A Metamorphic History of Magic and Literature.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

"The Anamagical: A Metamorphic History of Magic and Literature" tarkastelee symbolista transgressiota koskevien vapauksien, oikeuksien, mahdollisuuksien ja riskien kulkeutumista
esimodernista magiasta moderniin länsimaiseen kirjallisuuteen valistuksen jälkeisenä aikana. Tutkimus väittää, että esimodernina aikana magiaksi nimetyt ja sellaisina vaarallisiksi tuomitut uskonnolliset teot horjuttivat aikansa uskonnollisia auktoriteetteja samalla tavoin kuin maallistumisen aikana kumouksellisina pidetyt kaunokirjalliset teokset horjuttivat henkisen auktoriteetin asemaan nostettua kaunokirjallisuutta. Näin magia ja kumouksellinen kirjallisuus määrittyvät kulttuureissaan henkistä valtaa käyttäneiden uskonnon ja kaunokirjallisuuden transgressiivisiksi muunnelmiksi. Tutkimuksessa kirjallisuuden kumoushenkisyyttä tarkastellaan, paitsi teosten ja niiden historiallisen konteksin kannalta, myös kirjallisen maineen ja tunnelman yhteisvaikutuksena: kirjallisen tai uskonnollisen kuvainsärkijän maineessa olevan henkilön tekoja ympäröi kumouksellisuuden tunnelma, joka sopivien ehtojen vallitessa kykenee purkamaan sosiaalisia sidoksia ja altistamaan ne ennakoimattomien sidosten muodostumiselle. Näitä ehtoja tutkimus tarkastelee "epiteettien" eli luonnehtivien nimitysten välityksellä: kirjailijan nimittäminen maagikoksi tai lumoojaksi kertoo yhtä paljon kirjailijasta itsestään kuin näiden epiteettien käyttöön liittyvistä tunnelmista ja niiden yhteiskunnallisista kytköksistä.

Kysymys kirjallisuuden ja magian rajapinnasta laajenee monitieteiseksi analyysiksi sosiaalisen lumouksen ja kumouksen rakenteista, jotka toteutuvat eri aikoina eri teon lajeissa ja sitovat
toteutumisensa mahdollisuuden näiden tekojen materiaalis-historiallisiin ehtoihin. Rakentaessaan esimodernista magiasta moderniin kirjallisuuteen ulottuvaa transgressiivisen vapauden jatkumoa tutkimus avaa poikkeuksellisen näkökulman demokraattisten yhteiskuntien rakentumisen ja muodonmuutoksen mekanismeihin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi 3.200 €The four seasons of globalization: How diffusion of new technology shapes human values -hankkeen päätulosten esittely konferensseissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tutkimuksen viitekehyksenä ovat aikamme laajimmin käytetty arvoteoria, Schwartzin (1992) teoria arvojen rakenteesta ja merkityksistä sekä Rogersin (2003) innovaatioiden diffuusioteoria. Tutkimuksen aikasarja Schwartzin arvoteorian puitteissa kootuista kattavin niin ajallisesti (1981-2015), teemoiltaan (teknologia, ympäristö, media, talous) kuin näytteen muodostukseltaankin (väestönäytteet). Esitelen kongresseissa viimeistelyvaiheessa olevan tutkimukseni päätulokset neljässä esitelmässä, joista kaksi valmistelen yhteistyökumppanieni kanssa, ja toiset kaksi valmistelen itsenäisesti. Esitelmistä ensimmäinen käsittelee arvomuutosta ja ajan henkeä, zeitgeist-efektejä. Toinen esitelmä tarkastelee innovatiivisen teknologian leviämisen suhdetta arvomuutokseen. Kolmas esitelmä tutkii ympäristöystävällisen toiminnan ja uuden teknologian omaksumisen yhteisvaikutusta suhteessa käynnissä olevaan arvomuutokseen. Neljäs esitelmä kiteyttää tutkimuksen päätulokset arvomuutosteoriaksi, jolla tulee olemaan merkitystä kaikessa arvotutkimuksessa, sillä arvoihin vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi yhteiskunnalliset, aikaan ja paikkaan sidotut ilmiöt.

Hanke on rohkea avaus, koska sen tuloksena syntynyt teoria arvomuutoksesta pyrkii tuomaan lisäulottuvuuden kaikkeen arvotutkimukseen. Arvot ovat yksilöiden ominaisuuksia, mutta yksilöt ovat yhteiskunnan ja sosiaalisten ryhmien jäseniä ja alttiita yhteiskunnallisten trendien vaikutukselle. Trendsetter teoria osoittaa, että yhteiskunnalliset trendit heijastuvat sosiaalisten ryhmien arvoihin. Näin ollen tällaiset trendit tulee huomioida myös muissa kuin arvomuutosta käsittelevässä tutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Visual artist and researcher Sepideh Rahaa (Sadatizarrini) 155.000 €From Female Body, Identity and Representation to the Contemporary Art

Academic research and artistic work, or work based on them | 4-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

During my doctoral studies at Aalto University's Art Department and through my artistic research which I have initiated from 2016, I aim to produce multiple artistic productions thoroughly focused on female body, identity and its hybridity related to migration in Finland. One of the objectives is to create spaces for experiments to alternate forms of relationships between individuals and society through contemporary art. Art can act as catharsis in society and transforms parts of existing realties and experiences for possible discussion with power of convertibility and mobility of the meanings.

Some of the main questions are: What is the role of contemporary art in addressing complex/difficult subjects in society and what methods it employs to address concepts such as gender/cultural identity? How to tackle stereotypical, discriminative and problematic representations/perceptions by means of contemporary art and its narratives in public place?

I expand the project A Dream That Came True? (video & photography series) which I have initiated 2016, it focuses on the reality of life of individual women from Middle-East who have migrated to Finland, including myself. It focuses on their dream of life and continues with their migration experience after ten years living in Finland. While adapting to the new society they share their struggles, feeling, experience and memories from the past and present, having hope for a better life and cultural exchange in Finland.

This project and artistic research by bringing up invisible part of reality concerning life of Middle-Eastern women in Finland, intends to tackle false stereotypes and perceptions based on gender, culture and race which leads to undermine minorities in Finnish society. By means of art and creating a dialogue between people in the society I explore the possibilities of going beyond the boundaries which are caused by one's own culture or sociopolitical structure of the place she lives.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen tohtori Minna Rainio 72.200 €Ilmastonmuutoksen kohtaaminen ja käsitteleminen taiteessa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkin, miten ilmastonmuutosta ja sen syitä ja seurauksia voidaan käsitellä moniaistisesti taiteen keinoin ja millaista uutta kokemuksellista tietoa ja ymmärrystä taide tuottaa.Tutkimukseni keskiössä ovat kysymykset, miten todistamme parhaillaan tapahtuvia suuria ilmastoon ja yhteiskuntiin liittyviä muutoksia ja toisaalta miten päivittäiset kulutustottumuksemme ja valintamme tekevät meidät hyvin konkreettisin ja materiaalisin tavoin osallisiksi ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyvät prosessit ovat usein hitaita ja näkymättömiä ja voivat tuntua abstrakteilta ja etäisiltä. Tutkin, millaisten esteettisten strategioiden avulla näitä ilmiöitä voi tehdä näkyväksi taiteessa ja miten taideteokset voivat luoda kokonaisvaltaista ymmärrystä ilmastonmuutoksesta tieteellisen tiedon, käsitteellisen ajattelun ja affektiivisen, kokemuksellisen aistihavainnon risteyksessä. Tutkimukseni koostuu tieteelliseen taustatutkimukseen perustuvista taideteoksista – liikkuvan kuvan installaatioista – ja kirjoitetusta tieteellisestä tutkimuksesta. Tieteen ja taiteen vuorovaikutus on keskeinen osa tutkimustani. Teokset tarkastelevat ilmastonmuutosta omilla menetelmillään, joihin kuuluvat liikkuvan kuvan visuaalisuus, kerronnallisuus ja ääni sekä installaation tilallisuus. Tutkimukseni osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä globaalista eriarvoisuudesta taiteen ja monitieteisen tutkimuksen keinoin.

Taiteellinen tutkimukseni tarttuu poleemisesti ja provosoiden yhteen aikamme tärkeimmistä kysymyksistä, ilmastonmuutokseen. Se ei kaihda tuoda esille sitä, miten kulutustottumuksemme tekevät meidät konkreettisesti ja materiaalisesti osalliseksi ilmastonmuutokseen ja globaalin eriarvoisuuden tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa luovan tieteidenvälisen lainaamisen ja moniaistisen kokemuksellisen taiteen kautta. Tutkimus on ajankohtainen ja rohkeasti kantaaottava.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Riitta Rainio 78.200 €Akustiikka ja äänellinen kulttuuri pohjoisen Fennoskandian pyhillä paikoilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Viime vuosikymmenen aikana menneisyyden ihmisten ääniympäristö ja äänellinen kokemusmaailma ovat nousseet varteenotettaviksi, jopa suosituiksi tutkimuskohteiksi. Ääniarkeologiaksi tai arkeoakustiikaksi kutsuttu uusi tutkimusala keskittyy muinaisen musiikin, soitinlöytöjen ja arkeologisten kohteiden akustiikan tutkimiseen. Tässä projektissa tutkin akustiikkaa ja äänellistä kulttuuria pohjoisen Fennoskandian pyhillä paikoilla: esihistoriallisilla kalliomaalauksilla ja historiallisen ajan saamelaisilla uhripaikoilla. Tarkoituksenani on kartoittaa näiden muinaisjäännöskohteiden akustiset ominaisuudet sekä tehdä päätelmiä siitä, miltä paikoilla muinoin suoritetut rituaalit kuulostivat. Tutkimusmenetelmänä on suorittaa akustisia mittauksia valikoiduilla kalliomaalauksilla Itä-Suomessa, analysoida materiaalia äänianalyysiohjelmistoilla sekä rakentaa äänellinen virtuaalitila, jossa tutkimuskohteiden akustiset ominaisuudet voidaan liittää eläviin reaaliaikaisiin esityksiin. Tällaisen äänellisen aikakoneen avulla tutkimustuloksia voidaan havainnollistaa laajalle yleisölle. Mittaustulosten tulkinnassa keskeisiä ovat seita- ja saivo-uhripaikoista kertovat etnografiset lähteet, joiden mukaan saamelaiset lauloivat ja kuuntelivat paikan synnyttämää kaikua uhritoimitusten yhteydessä. Projekti korostaa tämän ainutlaatuisen perinneaineiston merkitystä pohjoisen Fennoskandian kalliotaiteen ja kalliotaiteeseen yleisesti liittyvän kaikuisan akustiikan tulkinnassa.

Esihistoriallisen musiikin ja äänellisen kulttuurin tutkiminen arkeologisen materiaalin avulla on rohkeaa, jopa uhkarohkeaa, koska tutkimuskohteet ovat menneisyyden aineettomia ilmaan haihtuneita osia ja tutkimusaineisto aineellisisten osien jäänteitä. Ääniarkeologinen tutkimus jää myös vakiintuneiden tutkimusalojen välimaastoon, ja on näin riski tutkijansa urakehitykselle. Muinaisen akustiikan ja äänirituaalien interaktiivinen auralisoiminen suurelle yleisölle on uusi avaus kansainvälisestikin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Anna Rajavuori 104.500 €Eduskunta näyttämönä: yleisöt, tunteet ja poliittinen esityskulttuuri 1907–1920

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimus selvittää, millainen poliittisen esittämisen kulttuuri Suomessa oli demokraattisen järjestelmän alkuvuosina. Miten kansanedustajien erilaiset tavat vedota kuulijoihin näkyivät eduskunnassa, ja miten eduskunnan konteksti muutti vakuuttavana pidettyä poliittista esiintymistä? Tulkitsen aineistojani esitysteoreettisen viitekehyksen avulla ja käsittelen poliittista puhuntaa esittämisenä, ruumiillisena vuorovaikutuksena, joka on vahvasti tilaan ja aikaan sidottua. Metodologisena työkaluna käytän politiikantutkija Shirin M. Rain kehittämää analyyttistä viitekehystä, jonka avulla voidaan tarkastella erityisesti demokraattisessa järjestelmässä ilmeneviä poliittisia esityksiä. Tarkastelen esiintymistä eduskunnassa 1) eri yleisöjen (paikalla olleet ja sanomalehtivälitteiset), 2) poliittisen esityskulttuurin (mielenosoitukset, lakot, agitaatio), 3) auktoriteetin ja esityksen vallan (konfliktit ja valtakamppailut) sekä 4) tunneilmaisun (tunteet poliittisessa vaikuttamisessa) näkökulmista. Tutkimusaineisto koostuu sanomalehdistä, eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoista, kansanedustajien muistelmista ja henkilöhistoriallisista arkistoaineistoista sekä muistitiedosta.

Tutkimus on rohkea avaus, koska esityshistoriallinen tutkimus on Suomessa edelleen lähes olematonta huolimatta alan kasvusta kansainvälisesti. Erityisesti poliittiseen instituutioon liitettynä esitysteoreettinen lähestymistapa on rohkea ja epätavallinen. Ruumiillisen vuorovaikutuksen tutkiminen historiallisten, pääosin kirjallisten aineistojen kautta on myös metodologinen haaste, jonka toteuttamista hankkeessa testataan, ja joka voi onnistuessaan tuottaa merkittäviä tuloksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Sanna Raninen 106.000 €Musiikkikirjojen materiaalikulttuuri reformaation jälkeisessä Ruotsissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Uskonnollinen reformaatio, Ruotsin kuningaskunnan muodostuminen sekä kirjapainotaidon kehitys toivat murroksen ajan 1500-luvun pohjoismaiseen kirjakulttuuriin. Muutosten tahti oli kuitenkin maltillinen, mahdollistaen paikallisten käytäntöjen runsaan kirjon koko valtakunnan alueella. Ajan henki näkyy myös 1500-luvulta säilyneissä musiikkilähteistöissä, kun keskiaikaiset pergamenttikäsikirjat väistyvät hitaasti uusien painettujen tai käsin kirjoitettujen kirjojen tieltä.

Suurin osa säilyneiden musiikkilähteistöjen sisällöstä liittyy liturgisiin toimituksiin, mutta vuosisadan kuluessa niistä löytyy myös lauluja muihin uskonnollisiin lauluhetkiin, didaktisiin tarkoituksiin, sekä yksittäisten juhlapyhien tai erityisten tapahtumien muistoksi.

Kolmivuotinen projektini tuottaa kattavan tutkimuksen Ruotsin valtakunnan alueen musiikkilähteistön materiaalikulttuurista reformaation jälkeisenä aikana. Tutkin säilyneiden lähteiden fyysisiä ominaisuuksia ja valmistustekniikoita, niistä ilmeneviä käytännöllisiä sekä esteettisiä odotuksia, sekä tarkastelen musiikkilähteistön materiaalisia muutoksia suhteessa uskonnollisiin, teknologisiin sekä kulttuurisiin muutoksiin reformaation ensimmäisen sadan vuoden aikana.

Musiikkilähteistön materiaalikulttuurinen tutkimus luo uuden näkökulman pohjoismaisen musiikkikirjallisuuden varhaismoderniin vaiheeseen, jossa uusi kirjallisuusperinne kehittyy suullisen tradition ja muistin ollessa yhä merkittävä osa paikallista musiikkikulttuuria.

Pohjoismaisten varhaisten musiikkilähteiden materiaalikulttuurinen tutkimus loistaa poissaolollaan kirjallisuuskulttuurin tutkimuskentältä. Musiikkilähteet sekä niiden erityinen käyttäjäkunta tutkimuksen aiheena täydentää kirjojen kulttuurihistoriaa, antaen lisäviitteitä musiikin levinneisyydestä, kierrosta ja esteetiikasta. Tiedon säilyttämisen lisäksi kirjat olivat esineitä joita arvostettiin, muutettiin tai poistettiin käytöstä uuden materiaalin tieltä, mieltymysten tai tarpeiden mukaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, toimittaja, tietokirjailija, valokuvaaja, väitöskirjatutkija Kukka Ranta ja työryhmä (Kukka Ranta & Jaana Kanninen)46.000 €Tietokirja saamelaisten kokemasta pakkosuomalaistamisesta ja pohjoisen luonnon haltuunotosta.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Selvitämme saamelaisten kokemaa assimilaatiota ja ylisukupolvista traumaa satavuotisen Suomen historiassa. Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden yksi keskeisistä tavoitteista on ajaa totuus- ja sovintokomission perustamista. Toukokuussa 2017 pääministeri Juha Sipilä lupasi, että sovintoprosessi käynnistetään mahdollisimman pian. Prosessi on kuitenkin hidas ja vie vielä vuosia ennen valmistumistaan. Tietokirjahankkeella tartutaan tähän ajankohtaiseen tarpeeseen nostamalla valtaväestön tietoisuuteen saamelaisten kokemia historiallisia vääryyksiä Suomessa.
Suomessa on ollut pitkään erimielisyyksiä saamelaisten ja suomalaisten sekä eritoten saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Euroopan ainoalla alkuperäiskansalla on selkeästi kolonisaatioon viittaavia kokemuksia. Suomessa on Norjan ja Ruotsin tapaan pyritty sulauttamaan saamelaisia valtaväestöön esimerkiksi pakkosuomalaistamalla saamelaislapsia asuntolakouluissa erityisesti sodan jälkeen 1940–luvulta alkaen aina 1980–luvulle saakka. Monet menettivät kosketuksen omaan äidinkieleensä ja kulttuuriinsa. Saamelaisuus on koettu häpeälliseksi, ja saamelaisperheet eivät siksi ole aina välittäneet saamen kieltä ja kulttuuria jälkipolvilleen. Lisäksi jatkuvasti pienenevä saamelaisten perinteinen elinpiiri on sukupolvien ajan kasvattanut jännitteitä ja erimielisyyksien vyyhtiä. Tällä hetkellä ilmastonmuutos lisää entisestään paineita arktisten alueiden maankäyttöön. Tutkimuksemme etsii näkökulmia yhdessä saamelaisten kanssa.

Suomalaisissa kouluissa ei kerrota EU:n ainoan alkuperäiskansan kulttuurista ja historiasta, eivätkä tiedotusvälineet välitä riittävästi monipuolista tietoa valtaväestölle. Suomessa ei voi puhua saamelaisten oikeuksista, koska keskustelu yleensä tyssähtää siihen, että ”tilanne on niin monimutkainen”, ”saamelaiset ovat niin riitaisia” tai koska ”saamelaiset suuttuvat”. Tietokirjahankkeemme selvittää, miten olemme päätyneet tähän ajattelemisen umpikujaan – tulevaisuuden konfliktien ehkäisemiseksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jaana Kanninen, Kukka Ranta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Ilona Rauhala 71.200 €Pohjoissaamen adjektiiviattribuuttijärjestelmän muutos ja variaatio

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimus kuuluu temaattisesti fennougristiikan, saamelaiskielten tutkimuksen, historiallisen morfologian ja kielitypologian kenttiin. Tutkimus on toisaalta nykykielessä esiintyvän attribuuttijärjestelmän kuvaus, toisaalta selvitys siitä, miten se on muuttunut kantasaamesta nykypohjoissaameen ja millaista muutosta nykykielessä oleva variaatio ennustaa.

Vanhin tutkimuksessa käytettävä aineisto palautuu kantasaameen, ja sen avulla pyrin näkemään nykykielissä esiintyvän variaation taakse ja selvittämään, millainen järjestelmä kantasaamessa on ollut.

Adjektiivien attribuuttijärjestelmän muutosta tutkin sanakirjojen attribuuttimuotoja vertailemalla ja myös vanhempaa puhutun kielen aineistoa analysoimalla. Käytettävissä on aineistoa 1800-luvulta nykypäivään.

Ensimmäisenä vuonna kerään keskusteluaineistoa ja annotoin sen. Lisäksi vertailen eri aikojen sanakirjoissa esiintyviä attribuuttimuotoja. Analysoin myös kantasaameen palautuvaa materiaalia. Toisena vuonna analysoin puheaineiston attribuuttimuotoja 1800-luvulta nykypäivään. Kolmantena vuonna kirjoitan tutkimuksen pohjalta monografian valmiiksi. Monografian lisäksi kirjoitan yhdestä kahteen saamenkielistä artikkelia aiheen tiimoilta.

Adjektiiviattribuutin merkintä saamelaiskielissä poikkeaa ympäröivistä kielistä. Se on myös muuttumassa kaikissa saamelaiskielissä, myös pohjoissaamessa. Tämä tutkimus uudistaa aiempia käsityksiä pohjoissaamen adjektiivijärjestelmän historiasta ja selvittää, millaisessa murroksessa nykysaamen adjektiivijärjestelmä on. Tutkimus tuottaa paitsi tietoa attribuuttijärjestelmästä, myös uutta aineistoa tulevia tutkimuksia silmällä pitäen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Resonanssi ry 9.000 €International Conference of Physics Students 2018

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

ICPS on vuosittainen kansainvälinen, viikon mittainen, fysiikan opiskelijoiden konferenssi. Konferenssin ohjelma koostuu vieras- ja opiskelijaluennoista, laboratoriokierroksista, ekskursioista, posterisessiosta, työpajoista sekä sosiaalisesta iltaohjelmasta.

Vuosittain tapahtuma kokoaa yhteen 350-450 fysiikan alojen yliopisto-opiskelijaa oppimaan, jakamaan tietoa ja muodostamaan tutkijanuralle elintärkeitä kansainvälisiä suhteita jo opiskeluvaiheessa. Viime vuosina osallistujia on ollut noin 40 eri maasta, yhä useammin myös Euroopan ulkopuolelta.

Vuonna 2018 konferenssi järjestetään Helsingissä ja sen teemana on muuttuvat ympäristöt. Tapahtumassa tuodaan esiin suomalaista huippuosaamista ympäristötutkimuksen ja -tekniikan aallonharjalla, sekä haastetaan kaikki osallistujat kertomaan, kuinka heidän erikoistumisalansa auttaa kehittämään parempaa huomista.

Muita keskeisiä teemoja ovat kansainvälisyys ja opiskelijoiden omien vahvuuksien esille tuominen. Osallistujille annetaan mahdollisuus esitellä tieteellinen posteri tai pitää 15 minuutin luento omasta erikoistumisaiheestaan.

ICPS 2018 Helsinki -opiskelijakonferenssi toteutetaan Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Resonanssi ry:n alaisen toimikunnan järjestämänä. Toimikunta koostuu yhdeksästä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston fysiikan opiskelijasta. Lähempänä tapahtumaa toimikunta rekrytoi järjesöistä lisää vapaaehtoisia opiskelijoita auttamaan käytännön toteutuksessa.

ICPS on vuosittainen konferenssi fysiikan alojen yliopisto-opiskelijoille. Sen pohjaideana on IAPS:n motto: “fysiikan opiskelijoilta fysiikan opiskelijoille”. Vuosittaisella konferenssilla ei ole vakiintunutta järjestäjää. Kilpailu järjestämisoikeuksista on hyvin tavoiteltua - kuin Olympialaisten saaminen omaan kaupunkiin. Vuoden 2018 konferenssin teemana on "muuttuvat ympäristöt", joka paneutuu ajankohtaisiin globaaleihin ongelmiin, painottaen niihin liittyvää suomalaista huippututkimistua.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistonlehtori Martina Reuter ja työryhmä43.000 €"Feminismin varhaisajattelijoita" on uusista suomennoksista ja niiden johdannoista koostuva kokoomateos, joka ensimmäisen kerran esittelee feminismin varhaisvaiheita suomen kielellä.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Feminismi puhuttaa säännöllisin väliajoin, mutta harva tietää miten pitkälle historiaan sen juuret ulottuvat. Tämän käännöskokoelman tavoitteena on tehdä naisten puolesta esitettyjen argumenttien historiaa tunnetuksi laajalle yleisölle suunnatulla, mutta vankalle tutkimustyölle pohjautuvalla tavalla. Teos seuraa feminististen argumenttien kehitystä keskiajalta 1800-luvulle. Kokoomateos esittelee ensimmäisen kerran suomen kielellä feminismin varhaisvaiheita.

Kokoelma koostuu lyhyiden teosten ja teosotteiden suomennoksista sekä näitä teoksia ja niiden konteksteja esittelevistä johdannoista. Kokoelman toimittaa Martina Reuter ja kaikki suomennokset tehdään alkukielistä (latina, ranska, italia, englanti). Huolella toimitettu kirja muodostaa aikaisemmin julkaisemattoman kokonaisuuden. Kirjan yleinen johdanto kuvaa miten naisten puolesta esitettyjen argumenttien luonne on muuttunut historian aikana. Suomennetut tekstit on ryhmitelty kuuteen alalukuun, joiden omat johdannot paikantavat tekstit ja niissä esitetyt argumentit aikansa filosofisiin konteksteihin. Teoksen kokonaispituus on noin 300 sivua.

Kokoelma soveltuu tietokirjaksi aihepiiristä kiinnostuneelle yleisölle. Näyttämällä miten vanhakantaisiksi mielletyt filosofit tarjosivat argumentteja radikaalin ajattelun käyttöön teos lisää kiinnostusta filosofian historiaan sellaisten lukijoiden parissa jotka eivät muuten hakeutuisi klassikoiden pariin. Tutkimusperustaisuutensa vuoksi teos soveltuu hyvin myös yliopistolliseksi oppikirjaksi. Teoksesta on tehty esisopimus Gaudeamus Oy:n kanssa.

Historian saatossa esitettyjen argumenttien ymmärtäminen edellyttää, että ne asetetaan oman aikansa ajattelun kontekstiin. Nyt suomen kielellä esiteltäviä tekstejä on kansainvälisestikin tutkittu vähän ja tämä hanke on nimenomaan tutkimuksellisesti rohkea avaus, joka tuo ajankohtaisen kansainvälisen huippututkimuksen hedelmiä suomenkielisen lukijakunnan ulottuville. Hankkeen kustannusarviota on rohkeasti tehty niin, että se vastaa näin vaativan hankkeen tosiasiallisia kustannuksia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Erika Ruonakoski, NN NN, Tuomas Parsio
Muut työryhmän jäsenet: Mikko Yrjönsuuri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

University teacher Tatiana Romashko 38.000 €Finnish-Russian Cross-Border Neighbourship*: Political Perspectives and Cultural Resilience *This is a term I have come up with to signify this relationship.

Academic research or work based on it | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

I am going to carry out the exploration of the on-going neighbourhood activities between Finland and Russia in the context of the current political milieu. I will specifically examine how the conservative turn in the Russian geopolitical agenda affected the implementation of the ‘South-East Finland-Russia CBC 2014-2020’.
The project aims to clarify how Finnish-Russian dialogue in the political, cultural, and practical spheres has changed, been transformed and continues to be maintained since 2012. I have come up with the term “neighbourship” to signify this relationship.
Using methods associated with post-structural discourse theory (Laclau, Mouffe 2001; Howarth 2010), my project emphasizes different aspects of discourse order (e.g. discursive elements, moments of the official rhetoric, chains of equivalences and discursive communities) in order to deconstruct the ideological governmental reasoning of the undertaken amendment to the programme.
This research will initially provide a critical discourse analysis of the external and internal documents (e.g. national and international legislation; operational programme, etc.) related to the current programme and include a discussion of interviews with representatives from different programme bodies and with former participants.
The second part will consider different strategies of resilience to the programme within ongoing political and sociocultural contingency, questioning contemporary challenges and possible solutions.

My research can be chararactized in three ways, all of which signify a bold research initiative:
First, my narrow focus is ‘Southeast Finland-Russia Cross Border Cooperation (CBC) 2014-2020’.
Second, the practical implications of my research will contribute to evaluating programs for possible neighbourhood cooperation and integration between Russia and Finland.
Third, my research will contribute to creating a broad and bold perspective on methodologies for such an analysis.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Kaaronen Roope 10.000 €Ympäristöajattelusta toimintaan: ympäristöystävälliset tarjoumat osallistavassa ympäristöpolitiikassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ympäristötietouden heikko kanavoituminen ympäristötoiminnaksi on yksi 2000-luvun keskeisistä ympäristöhaasteista. Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tieto ympäristöhaitoista ja -kriisestä on kaikkien käsillä ja jossa ympäristötietoiset muoti-ilmiöt valtaavat etenkin kaupunkiympäristöjä. Kaikesta huolimatta vaikuttaa siltä, että käyttäytymismuutokset eivät ole kasvaneesta tietoudesta huolimatta olleet riittäviä ekologisen kriisin taltutukseen.

Tutkimuksessa luodaan parempia kohtaantoja ympäristötietouden/-arvojen sekä rakenteellisen ympäristön välille. Tutkimus edistää näin ollen ympäristöystävällistä käyttäytymistä ylittämällä tietouden ja toiminnan välisiä kuiluja. Tavoitteena on valjastaa hyödyntämätön ympäristöystävällinen käyttäytymispotentiaali (toimijoissa ja rakenteissa) käyttöön osallistavalla kaupunkisuunnittelulla käyttäen erityisesti PehmoGIS-työkalua. Kartoittamalla PehmoGIS-työkalulla paikallisen ihmispopulaation ympäristöarvoja/-tietoutta ja ympäristökokemuksia sekä yhdistämällä nämä tiedot karttapohjaiseen paikkatietojärjestelmään voidaan helpoittaa sellaisten arkiympäristöjen suunnittelua, jotka valjastavat käyttöön nämä toistaiseksi hyödyntämättömät käyttäytymispotentiaalit (esim. korkea kierrätyshalu, joka ei toteudu käytännössä, koska lähin lajittelupiste ei sijaitse työ- tai kauppamatkan varrella). Monitieteinen tutkimus toteutetaan yhteistyössä ympäristöpolitiikan tutkimusryhmän (HY) ja Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun tutkimusryhmän kanssa.

Tutkimuksessa kehitetään uusin ja innovatiivisin poikkitieteellisin menetelmin parempia kohtaantoja ympäristötietouden/-arvojen sekä rakenteellisen ympäristön välille. Näin edistetään ympäristöystävällistä käyttäytymistä sekä edesautetaan ekologisia elämäntapoja tukevan arkiympäristön suunnittelutyötä. Tutkimuksessa käytetään uusia tieteenalojen rajoja rikkovia osallistavia tutkimusmenetelmiä sekä teorioita, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty yhteiskuntatieteellisessä ympäristötutkimuksessa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM, toimittaja Anna Ruohonen ja työryhmä (Suomalainen metsävale)57.600 €Suomalainen metsävale. Suomalaisista metsätotuuksista kertova kirja, joka kannustaa totuuksien kyseenalaistamiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Suomalaiset puhuvat kauniisti metsästä. Korostamme ikiaikaista suhdettamme metsään, sanomme kunnioittavamme sitä ja kerromme saavamme siitä voimaa. Metsä on ylpeytemme, ystävämme.
Runollinen metsäsuhteemme ei näy teoissa, jotka sanelee talous. Metsämaillamme myllää uupumaton moto, kaivinkoneet kuokkivat taukoamatta. Tuoreena esimerkkinä suomalaisesta lähestymistavasta metsiin on lulucf-kanta. Metsäteollisuuden tarpeet olivat tärkeämpää kuin ilmastonmuutoksen torjunta.
Suomalainen metsävale -kirja kyseenalaistaa yleiset totuudet, joita suomalaisessa metsäpuheessa viljellään. Kirja kertoo sanoin ja kuvin, missä suomalaisessa metsäpuheessa mennään metsään.
Avaamme kirjassa kolme suurta suomalaista metsävaletta. Niistä ensimmäinen on totuutta vääristävä metsäpuhe. Puhumme hoitamisesta, kun hakkaamme. Puhumme uudistamisesta, kun mylläämme metsän ylös maata myöten.
Toinen metsävale on vale metsiemme määrästä. Sanotaan, että Suomessa on runsaasti metsää, mutta meillä on runsaasti puupeltoa. Luonnonmukaista suomalaista metsää, saati vanhaa metsää, on vain vähän.
Kolmantena kyseenalaistamme metsäsuhteemme. Vaikka metsän hälyyttävästä tilanteesta uutisoidaan ja kymmenet tutkijat ottavat aiheesta kantaa, aihe ei nouse kiivaaseen keskusteluun. Kiinnostaako meitä tarpeeksi?
Kirja yhdistelee valokuvaa, asiatekstejä ja fiktiivisiä tarinoita. Haluamme tavoittaa kirjalla uuden metsäsukupolven. Metsä ehjänä ekosysteeminä ei palaa ennen tapamme puhua ja ajatella metsistä muuttuu.

Suomessa on yksi vallitseva ja sallittu tapa puhua metsästä. Se on puhetta taloudesta, ja sen jäljet näkyvät metsissämme. Haastamme kirjassamme tämän puhetavan. Näytämme, kuinka yksipuolisesti ja valheellisesti puhumme metsästä. Se vaatii rohkeutta. Metsäkeskustelun kyseenalaistaminen tulee nostamaan talouden asiantuntijat takajaloilleen. Kirja ottaa rohkeasti kantaa, mutta myös lähestyy aihetta rohkeasti uudella tavalla, yhdistäen asiateksteihin proosallisia tekstejä ja valokuvareportaaseja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anna Ruohonen, Anssi Jokiranta, Jenni Räinä, Pekka Juntti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistotutkija Erika Ruonakoski 120.000 €Epätoivo ja aika

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkimus lähestyy epätoivoa tulevaisuussuuntautuneisuuden kriisinä, joka koetaan yksilöllisesti mutta joka syntyy suhteessa yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Epätoivo syntyy ihmisen kokiessa, että kaikki hänen pyrkimyksensä ovat turhia: mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat korkeintaan muodollisia. Tätä kokemusta seuraavassa kriisissä ihminen menettää kykynsä suuntautua kohti tulevaa. Tämä on kohtalokasta hänen eksistenssinsä kannalta, sillä kriisissä inhimillisen eksistenssin keskeinen osa, jatkuva heittäytyminen kohti tulevaa eli ihminen projektina kyseenalaistuu. Tällöin ihminen takertuu oljenkorsiin, usein tuhoisin seurauksin. Omana aikanamme epätoivon ongelma on erityisen ajankohtainen, muun muassa siksi, että ympäristökatastrofit ja sodat ajavat ihmiset kodeistaan siinä toivossa, että he löytäisivät ”tulevaisuuden” ulkomailta. Tutkimus analysoi tätä tilannetta ja etsii teitä ulos siitä. Tämä vaatii 1) epätoivon käsitteen historiallisen taustan kuvaamista, 2) analyysiä epätoivon suhteesta erilaisiin alistuksen muotoihin (esim. toimintamahdollisuuksien riistämiseen tietyiltä ihmisryhmiltä), 3) erilaisten elämäntilanteiden ajallisuusanalyysiä ja 4) näiden analyysien suhteuttamista aikamme yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Viime kädessä tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, mikä on kestävää ja inhimillistä politiikkaa ja miten länsimaisten yhteiskuntien luisuminen kohti sisäistä jakautuneisuutta ja epädemokraattisia käytäntöjä voidaan estää.

Tutkimus tarttuu vakavaan ongelmaan, joka on sekä ajankohtainen että ajaton. Se liittää yksilöllisen epätoivon kokemuksen kuvauksen ja analyysin osaksi yhteiskunnallista analyysiä. Se ylittää tieteenalarajoja liittäessään empiirisen ulottuvuuden filosofiseen tutkimukseen, ja tieteen ja taiteen rajoja liittäessään kuvataiteellista ilmaisua tieteellisiin julkaisuihin. Se pyrkii tekemään kuulluiksi niiden äänet, jotka kokevat olevansa väheksyttyjä ja vailla kuuluvaa ääntä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Henrik Rydenfelt ja työryhmä6.800 €Monitieteinen ponnistushanke, joka tutkii tekoälyn etiikkaa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tekoäly tulee, mutta kukaan ei ole valmis. Suuresta kiinnostuksesta huolimatta tekoälyn etiikan tutkimus on Suomessa ja maailmalla vasta aluillaan. Alan uusien tutkimuskysymysten muotoileminen ja niihin vastaaminen vaatii rohkeaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä eri tieteenalojen (filosofia, tietojärjestelmätiede, oppimisen ja viestinnän tutkimus ja taloustiede) välillä.

Ponnistushanke pyrkii muotoilemaan tekoälyn etiikan keskeisiä kysymyksiä ja sovellusmahdollisuuksia monitieteiseltä pohjalta kehitetyiksi tutkimuskysymyksiksi, jotka mahdollistavat aiheen paremman ymmärryksen, teoriapohjan kehittämisen ja tulevan tutkimuksen. Poikkitieteellinen hanke yhdistää menetelmiä kaikilta sen edustamilta tieteenaloilta.

Tieteellisen tutkimuksen edistämisen lisäksi hanke pyrkii päivittämään suomalainen aihepiirin keskustelu paremmalle tietopohjalle sekä kehittämään yritysten ja toimijoiden verkoston, joka synnyttää uutta osaamista ja luo laajempia hankkeita.

Ponnistushanke tuottaa monitieteisen ja ennakkoluulottoman ryhmän selvittämään äärimmäisen ajankohtaisia kysymyksiä, joiden vielä aluillaan oleva tutkimus on usein keskittynyt yhden tieteenalan näkökulmaan. Hanke osallistuu rohkeasti tekoälystä julkisuudessa käytävään keskusteluun ja rakentaa verkostoa, joka lähtee edistämään kotimaista alan osaamista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Henrik Rydenfelt, Otto Rosendahl
Muut työryhmän jäsenet: Joni Salminen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Kira Ryhti 100.000 €Männyn juurten hiiliaineenvaihdunta ja sen merkitys puiden menestykseen muuttuvassa ilmastossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Puiden juurista aiheutuu huomattavia hiilipäästöjä mm. nopean uusiutumisen, aineenvaihdunnan ja sienijuurisymbioosin takia. Näiden päästöjen suuruus, dynamiikka sekä yhteys puun muuhun hiiliaineenvaihduntaan ovat kuitenkin heikosti tunnettuja. Koska juuret ovat välittömässä yhteydessä maaperän ja sen mikrobiston kanssa, juuriprosessien häiriötön tutkiminen on hyvin haastavaa. Siksi niiden määritykseen käytetään monia osin rinnakkaisia menetelmiä sekä laboratoriossa että maastossa. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on määrittää männyn juurista aiheutuvien hiilipäästöjen dynamiikka ja suuruus sekä yhdistää päästöt ympäristötekijöiden vaihteluun sekä puun yläpuolisiin hiilivirtoihin kuten kasvuun ja yhteytykseen. Liitän tulokset osaksi olemassa olevaa männyn hiilitasetta kuvaavaa mallia, jolla voin arvioida männyn menestystä muuttuvassa ilmastossa. Tutkimus avaa hiiliaineenvaihdunnan, vesitaseen ja puun kasvun yhteyksiä ja siten 1) selittää maanalaisten allokoinnin vaikutuksen puun kasvuun nykyisessä ilmastossa sekä 2) ennustaa sekä pohjois- että eteläsuomalaisten mäntyjen menestyksen tulevaisuuden ilmastossa, jossa maan lämpötila todennäköisesti kohonnut, mutta jossa kuivuuksia esiintyy nykyistä todennäköisemmin. Väitöskirjatyön tuloksia voidaan hyödyntää arvioimalla ääri-ilmiöiden vaikutuksia suomalaisten metsien hyvinvointiin sekä tukemalla sopivien metsänhoitomenetelmien valintaa taloudellisen arvon ja ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi.

Vaikka puiden maan päällisten osien hiiliprosessit ovat tarkoin tutkittuja (esim. fotosynteesi, kasvu), puiden juurista aiheutuvien hiilipäästöjen suuruus, dynamiikka sekä yhteys puun muuhun hiiliaineenvaihduntaan ovat heikosti tunnettuja. Tämä tutkimus tarjoaa uutta ja kansainvälisesti merkittävää tietoa puiden hiilidynamiikasta ja saadut tulokset liitän osaksi männyn hiilitasetta kuvaavaa mallia, jolla voin arvioida Suomen yleisimmän puulajin eli männyn menestystä muuttuvassa ilmastossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Matti Saarni 14.400 €Objektiivinen referenssi Kantin dialogisessa subjektin ja objektin ontologiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkimus selvittää Immanuel Kantin (1724–1804) filosofian suhdetta objektiivisen referenssin ongelmaan nykyfilosofialle tärkeistä kysymyksenasetteluista käsin ja vastaa spekulatiivisen realismin (Meillassoux 2008) ja objektiorientoituneen ontologian (Harman 2010) Kantia vastaan esittämään kritiikkiin. Tämä tapahtuu etenkin valaisemalla Kantin transsendentaaliseen idealismiin sisältyvää subjektin ja objektin dialogista ontologiaa. Tutkimus on tarpeellinen vastine niille lukuisille Kant-tulkinnoille, jotka korostavat Kantin subjektivismia kiinnittämättä huomiota tämän hienosyiseen teoriaan objektiivisuudesta. Keskeinen aineisto on Kantin pääteos Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787). Tutkimuksen metodologiassa käsiteanalyysi yhdistyy ymmärtävään tekstintulkintaan, jossa ammennetaan paitsi analyyttisestä myös mannermaisesta tutkimustraditiosta. Hypoteesi on, että aiemman tutkimuksen laajalti sivuuttama ”objektin yleensä” käsite on luultua keskeisemmässä asemassa perustettaessa ontologisesti objektien objektiivisuutta. Lisäksi aiempi tutkimus jättää pitkälti vastaamatta kysymykseen siitä, minkälaisia ennakkoehtoja asetetaan objekteille, joihin viittaamisen subjektin ja objektin dialoginen a priori -rakenne mahdollistaa.

Kantin filosofiaa ei ole aiemmin lähes ollenkaan tutkittu dialogisuuden näkökulmasta, puhumattakaan dialogisuudesta siinä mielessä kuin sitä tässä tutkimuksessa käytetään. Tutkimus osallistuu merkittävästi kansainväliseen Kant-tutkimukseen, ja edustaa suomalaisen filosofian kansainvälistä osaamista. Lisäksi tutkimus pyrkii dialogiin tämän päivän mannereurooppalaisen filosofian kanssa, mikä Suomen akateemisen filosofian piirissä ei ole tavanomaista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Sonya Sahradyan 33.400 €Migrant NGO practitioners in Finland: Discourses on language, integration and employment

Academic research or work based on it | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

In recent years, language has become a policy priority in Finland and has been established as a key factor in migrants’ labour market integration in academic studies. So far, however, relatively few ethnographic studies have been conducted on the migrants working in non-governmental organisations (NGOs) and the linguistic resources that are important for their working life integration or their language practices in the workplace. The proposed linguistic ethnographic study is based on a superdiverse NGO in Finland and focuses on migrant NGO practitioners, that is, employees, apprentices, trainees, interns, volunteers and their supervisors. The study analyses working life trajectories and linguistic resources of the migrant NGO practitioners by cross-examining their practices and narratives at the micro level and situating them within the macro level of Finnish state policies on language, integration and employment. It also explores multi-sited language policies and practices in internal and external communication within the offline and online contexts of the NGO as a workplace. The research includes different types of multilingual data collected through participant observations and interviews. The analytical framework of the study draws on the traditions of narrative and discourse analysis. Overall, the study has both scientific and societal impact, from which the academic community as well as migrants, especially migrant jobseekers, employers and policymakers can benefit.

The study provides new insights into linguistic ethnographic studies, which focus on migration and integration within the Finnish context. It also promotes understanding of the dynamic processes of the labour market among migrants with diverse linguistic backgrounds and employment statuses. Furthermore, the study critically re-assesses the role of language in Finnish integration and labour policies, and it approaches integration from a novel, multidisciplinary, and holistic point of view.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM, HTM Iina Sahramäki 43.200 €Ympäristöhaitta, rikos ja rangaistus - ympäristölle haitallisen toiminnan ennaltaehkäisy ja kriminalisointi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee ympäristörikollisuuden ennaltaehkäisyä, jota pyrin edistämään tunnistamalla ilmiön torjunnan eri ulottuvuuksia, esteitä ja rajoja. Analysoin ennaltaehkäisyä yhteiskunnallisena prosessina, johon vaikuttavat vallitsevat normit. Hyödynnän tutkimuksessani vihreän kriminologian viitekehyksestä ja kyseenalaistan vallalla olevat normit ympäristöhaittojen kriminalisoinnin rajoista. Vastaan väitöskirjassani kysymyksiin: Miten kriminalisoitujen ympäristöhaittojen torjunnan ja valvonnan normit vaikuttavat ympäristörikollisuuden ennaltaehkäisyyn Suomessa? Millainen on ennaltaehkäisyn nykytila Suomessa? Millaiseksi ympäristöhaitan ja ympäristörikoksen välinen rajapinta rakentuu viranomaisprosessin näkökulmasta? Miten ennaltaehkäisyä voidaan kehittää, jotta tulevaisuudessa pystytään vastaamaan tehokkaasti ympäristörikollisuuden uhkaan? Vastaan tutkimuskysymyksiin neljässä kansainvälisessä tutkimusartikkelissa, joissa ilmiötä lähestytään eri näkökulmien (vertaileva tutkimus, tapaustutkimus, viranomaisnäkökulma ja tulevaisuuden tutkimuksen näkökulma), aineistojen (tilastot, viralliset selvitykset, tuomiot, esitutkintamateriaalit, teemahaastattelut ja Delfoi-aineisto) ja tutkimusmenetelmien (vertaileva tutkimus, crime script –analyysi, diskursiivinen analyysi ja tulevaisuuden tutkimus) kautta. Vastaan selkeään tutkimustarpeeseen ja tuen tutkimuksellani käytännön toimijoita ympäristörikollisuuden uhan torjunnassa ja valvonnassa.

Teen ennakkoluulottoman avauksen tieteenalojen ja viranomaisten välisten raja-aitojen ylittämiseen kyseenalaistamalla perinteisen näkemyksen ympäristörikoksesta. Yhdistän erilaisia tutkimusmenetelmiä ja näkökulmia verrattain tutkimattoman ilmiön kartoittamiseksi. Tutkimukseni on monitieteinen: sovellan sekä yhteiskuntatieteellistä ympäristöntutkimusta että kriminologiaa. Tavoitteenani on oppia menneestä, tarkastella nykyisyyttä kriittisesti ja kehittää rohkeasti ennaltaehkäisyn tulevaisuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri /suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Susanna Sainio ja työryhmä57.600 €Historian ja suomen kielen yhteinen oppimateriaali suomea toisena kielenä opiskeleville opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä vielä yleisopetuksen tavanomaisen materiaalin seuraamiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Oppikirja esittää peruskoulun luokkien 7–8 historian keskeiset sisällöt ja käsitteet kiinnostavasti ja selkeästi S2-oppilaille, joiden historian opiskelua hankaloittaa heikko ja vielä kehittyvä kielitaito. Materiaali koostuu selkeistä, lyhyehköistä asiateksteistä ja niitä tukevista sarjakuvista ja muista kuvituksista.

Selkokielisten tekstien rinnalla kulkee myös tavanomaisella oppikirjojen asiatyylillä kirjoitettua tekstiä, jonka avulla oppija pääsee tutustumaan historian oppikirjatekstien ja asiatekstien tyypillisiin rakenteisiin ja sanomisen tapoihin. Oppijan apuna on lisäksi sanasto keskeisistä sanoista ja käsitteistä. Sanasto- ja rakenneharjoitusten lisäksi tehtävissä on tiedonhankinta- ja tuottamistehtäviä.

Oppikirja on uuden opetussuunnitelman mukainen ja etenee uuden opetussuunnitelman sisältöalueiden mukaan. Oppikirja on korostetun kielitietoinen, monilukutaitoa opettava ja sopii myös käytettäväksi hakuteoksen tapaan samanaikaisopetuksessa ja ilmiötyöskentelyssä. Materiaalia voidaan käyttää joko itsenäisenä oppikirjana tai tukimateriaalina muiden opintojen ohella. Kuvitukset ja sarjakuvat sopivat hyvin myös opetuksen elävöittämiseen.

Opetamme historiaa ja suomen kieltä rohkeasti uudesta näkökulmasta opettamalla kieltä ja historiaa selkeästi samassa kirjassa. Ajatus siitä, että jokainen opettaja on myös oppilaan suomen kielen opettaja, saa kirjassa konkreettisen muodon.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Sofia Hyötyläinen , Susanna Sainio

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Anna Salomaa 79.000 €Ympäristötiedon ja politiikan rajapintaorganisaatiot totuuden jälkeisenä aikana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tiedon parempi hyödyntäminen politiikassa on nähty tarpeelliseksi, mutta samanaikaisesti tieteen sivuuttamisen mittakaava on johtanut väitteisiin totuudenjälkeisestä yhteiskunnasta. Useita tiedon ja politiikan rajapinnassa toimivia organisaatioita on perustettu helpottamaan tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Organisaatioiden vaikuttavuudesta on vasta vähän tutkimusta ja organisaatioiden toimijoilla voi olla erilaisia käsityksiä siitä, mistä vaikuttavuus koostuu. Lisäksi organisaatioilla on samankaltaisia tavoitteita ja niiden toiminta suhteessa toisiinsa muodostaa epäselvän kokonaisuuden. Tässä post doc -tutkimuksessa tutkin: 1) Miten toimijat kokevat ympäristötiedon ja politiikan rajapintaorganisaatioiden vaikuttavuuden rakentuvan? 2) Kuinka eri organisaatiot toimivat suhteessa toisiinsa sekä tavoitteisiinsa ja vaikuttavat kokonaisuutena totuudenjälkeiseksi yhteiskunnaksi väitettynä aikana? Näiden kysymyksien ympärille muodostuu kaksi työpakettia, joissa haastattelujen, kirjallisuuskatsauksen ja toimijoiden kontribuution avulla selvitän IPBES-delegaation ja luontopaneelin jäsenten näkemyksiä sekä mahdollisesti poliittisesti ristiriitaisen tiedon tuottajien näkökulmia vaikuttavuuden rakentumisesta, sekä rakennan tiedon ja politiikan välillä toimivien paneelien vaikuttavuuden typologian. Hankkeessa kerätyn datan ja kirjallisuuden pohjalta pohdin syvällisemmin paneelien sekä eri toimijoiden roolia osana totuudenjälkeistä yhteiskuntaa.

Ympäristötiedon ja politiikan rajapintaorganisaatioiden tutkimus väitetysti totuudenjälkeisenä aikana on rohkea avaus. Tutkimus on monialainen ja valitsemani näkökulma on valtavirtaa laajempi. Tutkimus on myös tieteellisesti haastava tutkimusalan ollessa tuore. Tutkimus käsittelee ajankohtaista aihetta tiedon ja politiikan suhteesta. Henkilökohtaisesti avaus on rohkea, koska tutkimus koskee poliittisesti ristiriitaista ilmiötä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Erika Sandman 107.000 €Wutunin kielen egoforisuuskategorian tutkimukseen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkin vuorovaikutuksellisia tekijöitä, jotka säätelevät egoforisuuskategorian käyttöä wutunin kielessä. Wutun on luoteismandariinin paikallismuoto, jota puhuu n. 4000 ihmistä länsi-Kiinassa Qinghain maakunnassa. Sen perussanasto on kiinalaisperäistä, mutta kieliopillinen rakenne amdontiibetin mallin mukainen. Egoforisuus on maailman kielissä erittäin harvinainen kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee kenellä keskustelun osallistujista on ensisijainen tiedollinen asema muihin nähden. Sitä ei ole tähän mennessä tutkittu lainkaan keskusteluntutkimuksen näkökulmasta. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa paitsi wutunin egoforisuudesta ja episteemisten kategorioiden typologiasta maailman kielissä, myös sosiaalisen vuorovaikutuksen universaaleista ja kielikohtaisista piirteistä ja kielellisten rakenteiden roolista vuorovaikutuksen resursseina.Käytän tutkimusaineistona videoituja arkikeskusteluja, jotka kerään kahdella kenttätyömatkalla wutunin puhujayhteisön parissa länsi-Kiinassa. Analysoin aineistoni keskusteluntutkimuksen menetelmin ja tarkastelen egoforisuusmorfeemeja mm. episteemisen asennoitumisen, deonttisen auktoriteetin ja toiminnan muotoilun näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset julkaisen vertaisarvioiduissa tieteellisissä aikakausjulkaisuissa ja hankkeen aikana kerätyt videoidut keskusteluaineistot tallennan Suomen Kielipankkiin muiden tutkijoiden ja kieliyhteisön käyttöön.

Hankkeeni yhdistää toisiinsa vähemmistökielten dokumentoinnin ja keskusteluntutkimuksen näkökulmat. Sekä kielten dokumentointi että keskusteluntutkimus ovat suosittuja tutkimusaloja Suomessa, mutta niitä ei ole koskaan aikaisemmin yhdistetty samaan hankkeeseen. Hankkeeni tuo uutta näkökulmaa vuorovaikutuksen tutkimukseen tuottamalla aineistoa vähän kuvatusta vähemmistökielestä ja kehittää samalla kielten dokumentoinnin metodiikkaa tuomalla keskusteluntutkimuksen menetelmät kenttätyöhön.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Tarja Silfver 45.000 €Hyönteisherbivorian vaikutus arktisen ekosysteemin kykyyn sitoa ilmakehän hiilidioksidia lämpenevässä ilmastossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Ilmakehän kohonneiden kasvihuonekaasupitoisuuksien seurauksena arktisten alueiden ilmasto lämpenee voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Lämpenemisen oletetaan vaikuttavan eläin- ja kasvilajien esiintymiseen, niiden välisiin vuorovaikutuksiin ja ekosysteemien toimintaan. Ekosysteemimuutokset tulevat edelleen heijastumaan takaisin ilmastoon, mutta näiden vaikutusten ennustaminen on vaikeaa. Tässä työssä tutkitaan miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa subarktisen tunturikoivikon hiilensidontakykyyn ja erityisesti voivatko hyönteisherbivorit muokata tätä vaikutusta. Kevon tutkimusasemalle perustetussa kokeessa lämmitysruutujen lämpötila pidetään tietokoneohjauksen ja lämmittimien avulla kasvukauden ajan kolme astetta kontrolliruutuja korkeammalla. Puolet lämmitetyistä ja kontrolliruuduista käsitellään säännöllisesti synteettisellä pyretriinillä hyönteisherbivorian estämiseksi. Ruuduille on istutettu koivuntaimia, muutoin ruudut on säilytetty luonnontilaisina. Ekosysteemin ja ilmakehän välistä hiilenvaihtoa seurataan kammiomittausmenetelmällä, joka mahdollistaa koeruutujen kasvukauden aikaisen hiilivuon laskennan. Eri tavoin käsiteltyjä ruutuja vertaamalla voimme selvittää (1) parantaako vai heikentääkö lämmitys ekosysteemin kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä ja (2) vaimentavatko vai voimistavatko lämpimämmässä ilmastossa runsastuvat kasvinsyöjähyönteiset lämpenemisen vaikutusta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen vaikutuksia mallinnettaessa ja siihen varauduttaessa.

Voivatko kasvinsyöjähyönteiset heikentää ekosysteemin kykyä sitoa ilmakehän hiilidioksidia? Voivatko ne laimentaa ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia ekosysteemin hiilivuossa? Tämä on rohkea ja tärkeä avaus, sillä kumpaankaan kysymykseen ei ole vastausta. Kasvinsyöjähyönteisten ja lämmityksen yhdysvaikutusta ekosysteemien hiilivuohon ei ole aikaisemmin tutkittu, vaikka yleisesti oletetaan, että kasvillisuuden hyönteistuhot tulevat lämpenevässä ilmastossa lisääntymään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maisteri Ilkka Sipilä 86.400 €Applying supervised deep convolutional neural network to identify bones from archaeological assemblages

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Arkeologisten luuaineistojen tunnistamisessa on useita haasteita, kuten luiden pirstoutuminen, aineistojen mahdollinen suuri koko (jopa satojatuhansia luunpalasia), sukupuuttoon kuolleiden eläinten tunnistaminen vertailuaineistojen puutteen takia, pieneläinten ja kalojen tunnistaminen paljaalla silmällä, tiettyjen eläinten (esim. vuohi ja lammas, biisoni ja alkuhärkä) morfologinen erottelu, sekä luiden muotojen ja kokojen yksilölllinen vaihtelu. Etenkin suuret ja fragmentoituneet luuaineistot vaativat automatisoitua menetelmää, sillä se tekisi näiden aineistojen tutkimisesta nopeampaa ja halvempaa. Koska arkeologian tarkoituksena on selittää muinaisten ihmisten käyttäytymistä arkeologisten aineistojen perusteella, on erittäin tärkeää että tutkimuksessä käytetyt materiaalit ovat tunnistettu luotettavasti ja objektiivisesti.

Ratkaisuna tähän ongelmaan esitänkin koneoppimista (Convolutional Neural Network algoritmiä), eli tilastotieteeseen perustuvaa tietokoneohjelmaa. Koneoppimisalgoritmien adoptointi nopeuttaisi monia arkeologisia analyyseja jo nyt, sillä tutkijat kykenisivät prosessoimaan ja tunnistamaan suurempia aineistoja. Tämä myös mahdollistaisi arkeologisten objektien tunnistuksen standardisoinnin, vähentäen arkeologisten analyysien subjektiivisuutta. Kyseinen metodi olisi kohtalaisen helppo omaksua myös muiden materiaalien tutkimiseen, kunhan koneoppimisalgoritmi opetettaisiin uudelleen.

Arkeologisia luuaineistoja on ollut historiallisesti hankala tutkia niiden pirstaleisen luonteen ja eläinten luiden monimuotoisuuden takia. Koneoppimisalgoritmejä ei ole vielä valjastettu arkeologisten aineistojen tutkimiseen, ja väitöskirjatyöni tarkoituksena onkin luoda pohja automatisoidulle arkeologisten materiaalien analysoinnille. Rohkeaksi tämän tutkimuksen tekee siis sen uraauurtava luonne, sekä tietotekninen haastavuus.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor of Russian History and Politics Jeremy Smith and workgroup (ERNA)250.000 €Does Concern for Ethnic Russians in the Near Abroad affect Russian Policy-Making?

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The project takes up the question of whether the well-known Russian popular concern for the fate of ethnic Russians in the other former Soviet states and further abroad is a significant factor in Russian policy making, including military interventions and other major foreign policy turns. Through media analysis it uncovers the role this concern plays in Russian social identity over time. The policy discussions of key foreign policy events are then analysed in order to establish if there is any link, and if so its nature. The project conducts further targeted research into the activities, nature and role of Russian nationalist groups in Russia and elsewhere, including those that have intervened in Ukraine from early 2014 on.
The researchers and members of the project reference group work with the European Centre of Excellence on Countering Hybrid Threats in order to make the lessons of the project findings available to policy makers in EU member states, the EU, and NATO.
A further task of the project is to further understanding of the differences between disciplines and sub-disciplines, as well as between the findings of academics and the opinions of politicians, in order to improve communication between sectors.

The project tackles head-on a widely accepted understanding in political science. It uses approaches from a range of disciplines to seek to apply a definitive empirical answer to a specific, but contested, research question. It engages with concepts of hybrid methods in order to link this finding to important political and geostrategic policies. Finally, it problematizes multidisciplinary research in order to make it more effective in the end.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Evgeny Manzhurin, Katja Lehtisaari, Nikolai Mitrokhin
Other members: Olga Davydova-Minguet

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, erikoistutkija Sampo Soimakallio 135.000 €Ristiriidat metsien käytön ilmastovaikutuksissa (RIIMI)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Johdonmukaiset päätökset metsien käytöstä ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat keskeisiä, jotta voidaan edesauttaa Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman riskittömästi. Päätöksenteko on kuitenkin ongelmallista, sillä tutkimustulokset ja tulkinnat metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat erilaisia ja osin ristiriitaisia. Tutkimuksesta riippuen metsien käyttö voi joko kiihdyttää ilmastonmuutosta vuosikymmeniksi tai hillitä sitä tehokkaasti.
Tällä tutkimuksella selvitän, miten ja miksi aiemmin julkaistut tutkimukset ja tulkinnat metsien käytön ilmastovaikutuksista eroavat toisistaan. Sen perusteella selvitän lisäksi, selittyvätkö syntyneet ristiriidat puutteilla tutkimusten ja tulkintojen pätevyydessä ja luotettavuudessa ja miten ristiriitoja voitaisiin tulevaisuudessa vähentää.
Tutkimusaineisto koostetaan erityisesti Suomen ja Ruotsin metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkastelevista tutkimuksista ja Suomessa julkisuudessa esitetyistä argumenteista. Tutkimus koostuu systemaattisesta katsauksesta, jossa hyödynnetään kirjallisuushakua ja -seulontaa, elinkaariarviointiosaamista ja retorisen analyysin keinoja sekä meta-analyysista, jossa tehdään laadullinen validiteettianalyysi ja kvantitatiivinen luotettavuusanalyysi.
Tutkimustulokset paketoidaan ymmärrettäväksi, läpinäkyväksi ja avoimesti saatavilla olevaksi tietokannaksi ja ohjeistoksi ja julkaistaan arviolta kuutena tieteellisenä artikkelina.

Onnistuessaan tutkimus yhtenäistää merkittävästi käsityksiä metsien käytön ilmastovaikutuksista ja niiden tarkoituksenmukaisesta arvioinnista ja tulosten tulkinnasta, mikä tukee metsien käyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää johdonmukaista päätöksentekoa Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti. Tutkimuksen onnistuminen vaatii laaja-alaista kriittistä analyysiä, monipuolista ja rakentavaa yhteistyötä ja vuoropuhelua sekä poikkeuksellista objektiivisuutta ja sen hallintaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Mika Suonpää ja työryhmä185.000 €Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hanke tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta 200 vuoden aikajänteellä – autonomian ajasta nykypäivään. Se käsittelee suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia sekä niihin liittyneitä sääntelyn mekanismeja ja instituutioita. Historiantutkimus mahdollistaa turvallisuusajattelun ja kontrollipolitiikan pitkän aikavälin trendien tarkastelun. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin ja millä perusteilla eri toimijat muodostavat tilannekuvan uhkista? Millaisia strategioita viranomaistahot rakentavat uhkakuvien perusteella? Millaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa uhkakuvat ja uhkien torjunnan mekanismit muotoutuvat? Millaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia uhkakuvilla ja viranomaisstrategioilla on? Hanke käyttää suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja (esim. turvallisuuspoliisi, tuomioistuimet, sotilastiedustelu, santarmilaitos ja Malmin vastaanottokeskus). Aineistot avaavat monisäikeisen näkymän sisäisen turvallisuuden historiaan ja suomalaisten turvallisuusorganisaatioiden kansainvälisiin yhteyksiin. Metodeina käytetään turvallistamisteoriaa, kriminologian ”epäiltyjen yhteisö” -käsitettä ja ”aikakausienvälisen historian” -ajatusta. Metodit auttavat muodostamaan kuvan siitä, millaisten diskurssien avulla sekä millaisten prosessien kautta uhkakuvat ja uhkien torjumiseksi ehdotetut strategiat rakennetaan. Hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä.

Hanke on rohkea avaus, koska se vastaa Suomen sisäistä turvallisuutta koskevan historiallisen tiedon ja uusien tieteellisten tulkintojen kysyntään. Suomen viranomaiset ja lainsäätäjät jättivät historian huomioimatta tiedustelulakimietinnöissä ja sivuuttivat yliopistot sotilastiedustelulain lausuntopyynnöissä. Tieteen ja lainsäädäntöprosessin välillä on kuilu. Hanke korostaa, että historian ja nykyisyyden vuorovaikutuksen ymmärtäminen luo paremman yhteiskunnan ja turvallisemman elämän.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aleksi Maino, Jukka Pesu, Matti Välimäki, Olli Kleemola, Ville Okkonen
Muut työryhmän jäsenet: Andrei Muravjev, Kristiina Kalleinen, Tiina Lintunen , Timo Soikkanen, Vesa Vares

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Janne Säynäjäkangas 108.000 €Maailmojen rajat: yhteisresurssien politiikan teoriaa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kaikki nykyajan ongelmat liittyvät yhteisresursseihin. Tämä filosofi ja kulttuuriteoreetikko Slavoj Žižekin esittämä väite on kärjistävä, mutta kiinnittää huomion siihen, että yhteisresurssit kytkeytyvät moniin tärkeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin aina ilmastonmuutoksesta geenien patentointiin. Tutkin, miten erilaiset tavat organisoida yhteisrerurssien käyttöä eroavat toisistaan suhteessa yhteisresursseihin ja poliittisiin instituutioihin ja millaisia omistamisen ja hallinnan muotoja niihin liittyy. Sovellan työssäni Alain Badioun maailman käsitettä yhteisresurssien hallinnan muotoja käsittelevään yhteiskuntatieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, erityisesti Elinor Ostromin tuotantoon. Badioun maailman käsitteen yhdistän poliittisen teoriaan nojaamalla Giorgio Agambeniin, joka on tarkastellut poliittista valtaa yhteisön ulkopuolelle suljetun puhtaan elämän ja sisäpuolelle jäävän elämänmuodon välisen eron kautta. Badioun ja Agambenin teorioiden pohjalta kehitän rajaamisen käsitettä, jolla viittaan erilaisiin poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin tapoihin tuottaa maailmoja ja määrittää, mikä kuuluu niiden sisä- ja ulkopuolelle. Hypoteesini on, että erilaisia yhteisresurssien hallinnan ja omistamisen muotoja voidaan jäsentää prosesseina, joissa jotain rajataan tietyn maailman tai elämänmuodon piiriin, ja joissa jotain rajataan aina myös ulkopuolelle.

Tutkimuksessani kehitän uutta käsitettä, jonka avulla tarkastelen tärkeää ympäristöä ja yhteiskuntaa koskettavaa aihetta. Rikon työlläni rajoja poliittisen teorian ja teoreettisen filosofian sekä yhteiskunnan ja ympäristön empiirisen tutkimuksen välillä. Toivon, että työni auttaa osaltaan löytämään uusia tapoja ajatella, miten yhteiselämäämme voisi järjestää kestävämmälle pohjalle.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskus 275.000 €Ruumis ja toinen: elettyjä mahdottomuuksia taiteessa ja tieteessä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Ruumis ja toinen: kumma taiteen ja tieteen välissä jäsentää ruumiillista vierasta ja edistää esittävien taiteiden,taiteellisen tutkimuksen ja tieteen välisyyttä. Hankkeen näkökulmana on paattisuus. Se mahdollistaa lähestyä kumman vain osin artikuloitavissa olevaa luonnetta. Hanke tuo kumman ilmiöitä tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen sekä taiteen saumakohtaan. Se on tärkeää, koska vieraiden ilmiöiden ja kokemusten tutkimus on jäänyt yhteiskunnassa vähäiselle sijalle. Tavoitteenamme on avata vieraskokemuksen etiikkaa ja estetiikkaa. Tutkimme millaista ruumiillista kokemusta vieraus tuottaa, millaista ymmärrystä ruumiiden välisyydestä tällöin syntyy ja miten taide voi toimia kumman kokemuksen paradigmana. Kysymyksiä käsitellään yhteistyönä tutkimuksen ja kolmen taideproduktion välisessä prosessissa. Esitystaiteen ryhmä IdaHo käsittelee ihmisyyden ylijäämää, kuten saastaa ja groteskia ruumista. Teemu Päivinen tuottaa työryhmineen yhteisö- ja esitystaiteellisen prosessin liittyen äänten kuulemiseen ja ruumiittomaan kokemukseen. Leena Rouhiainen toteuttaa hengityksen harjoittamiseen perustuvan visuaalisen kuunnelman ilmentämään ilmavirtaan liittyvää suggestiota ja ruumiidenvälisyyttä. Marja-Liisa Honkasalo tutkii paattisen virittämää aistimuksellisuutta taideprosessien yhteydessä. Hän suhteuttaa kulttuurienvälisesti hankkeen töitä kummaan afrikkalaista possessiorituaalia vasten. Sami Santanen tuo prosesseihin aineksia vieraskokemuksen radikaaliuden käsitteellistä analyysistä.

Hanke tekee tilaa kumman vain osin artikuloitavissa olevalle luonteelle ja asettaa sen tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen sekä taiteen hedelmälliseen saumakohtaan. Näin tehdessään hanke avaa vieraskokemuksen etiikka ja estetiikka.Se laajentaa käsitystä inhimillisestä kokemuksesta, subjektiudesta, ruumiillisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Merkittävää hankkeessa on, että taiteilijat ja tutkijat altistuvat yhdessä oudon ilmentymille ja antavat niiden haastaa vakiintuneet toimintatavat.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Antti Nykyri, Irene Kajo, Janne Mäkinen, Leena Rouhiainen, Marja-Liisa Honkasalo, Miro Mantere, Pekka Uronen, Riikka-Teresa Innanen, Sami Santanen, Satu Mäkinen, Teemu Päivinen, Thomas Hamberg , Ursula Hallas

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dosentti, Yliopistonlehtori (ma.) Joona Taipale ja työryhmä (Vuorovaikutus ja rajankäynti: Minän ja toisen kokemuksellinen rajautuminen)525.000 €Vuorovaikutus ja rajankäynti: Minän ja toisen kokemuksellinen rajautuminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tutkimushankkeemme käsittelee minän ja toisen kokemuksellista rajautumista: sen tasoja, muotoja, reunaehtoja ja rakennetta. Esitämme, että ihmisten välinen kokemuksellinen rajautuminen toteutuu samanaikaisesti useammassa rekisterissä: tiedon ohella rajanmuodostusta ohjaavat ennen kaikkea affektit (mm. aistimukset, tunteet ja mielialat). Tutkimalla minän ja toisen rajautumista eri kokemusrekistereissä korostamme vuorovaikutuksen monitasoista ja dynaamista rakennetta.

Kyseenalaistamme hallitsevan tietopainotteisen tutkimusparadigman osoittamalla, että affektiivinen rajanmuodostus on ensisijainen, alituinen ja perustava ilmiö, kun taas tiedollinen rajautuminen on hetkellinen, suhteellinen ja kokemuksellisesti toissijainen ilmiö. Tutkimalla affektiivista rajautumista ja sen jännitteistä suhdetta tiedolliseen rajautumiseen selvitämme myös, miten ruumiillisuus, halut, toiveet ja kuvitelmat vaikuttavat ihmisten keskinäiseen rajanmääritykseen ja rajankäyntiin.

Monitieteinen hankkeemme tutkii rajojen kokemusta filosofis-teoreettisin, empiirisin ja taiteellisin menetelmin. Sen tuloksena syntyy uudenlainen tutkimusparadigma minän ja toisen välisen suhteen ymmärtämiseksi – paradigma, joka tekee oikeutta vuorovaikutuksen perustana olevalle affektiiviselle kytkeytymiselle. Hankkeemme tuottaa myös konkreettisia ehdotuksia sen osalta, miten ihmisten välistä kommunikaatiota, dialogia ja yhteisymmärrystä voi parantaa.

Monialainen tutkimushankkeemme selvittää inhimillisen vuorovaikutuksen affektiivisia perustoja ja kyseenalaistaa hallitsevan käsityksen yksilöiden kokemuksellisesta rajautumisesta. Hanke yhdistää rohkealla tavalla filosofista, tieteellistä ja taiteellista tutkimusta. Se lisää ymmärrystä yksilöiden ja yhteisöjen välisestä rajankäynnistä, luo vaihtoehtoisen ihmistieteellisen tutkimusparadigman vuorovaikutustutkimukseen ja integroi tätä näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Heidi Fast, Jussi Saarinen, Petra Nyman-Salonen, Sanna Tirkkonen
Muut työryhmän jäsenet: Joona Taipale

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Jatko-opiskelija Katri Talaskivi 86.400 €Kieli ja ammattikirjailijuus 2010-luvun Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Suomessa on arvioitu asuvan noin sata kirjailijaa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Koska kirjallisuus on elimellisesti sidottu kieleen niin kustantamojen käytännöissä kuin kirjailijoiden ammatillisissa verkostoissa ja medianäkyvyydessä, kielimarginaaliin kuulumisella on suora vaikutus näiden kirjailijoiden ammatilliseen asemaan. Tämän tutkimuksen keskeisiä tavoitteita ovat 1) selvittää, keitä äidinkieleltään muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset Suomessa asuvat kirjailijat ovat, 2) selvittää, millaisena he itse kokevat ammatillisen asemansa, 3) selvittää, millainen rooli työskentelykielellä on tuon aseman määrittelyssä sekä 4) millainen on heidän asemansa suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa. Kaikissa mainituissa kysymyksissä on olennaista myös sen hahmottaminen, poikkeavatko eri kieliryhmiin kuuluvien kirjailijoiden kohtaamat esteet toisistaan, ja jos näin on -- kuten aineiston alustavan analyysin perusteella vaikuttaa olevan --, millaisin kulttuuripoliittisin toimin näitä esteitä olisi mahdollista lähteä purkamaan.

Toistaiseksi tutkimuksessa on hyödynnetty 70 kirjailijalle lähetetyn, määrällisiä ja laadullisia menetelmiä yhdistäneen kyselyn vastauksia. Aineiston syventäminen on jatkunut haastatteluilla, jotka jatkuvat, kunnes ne eivät enää vaikuta tuottavan uutta tietoa. Haastateltavien valinnoissa on pyritty siihen, että osallistujat edustaisivat mahdollisimman kattavasti eri kieliryhmiä.

Tutkimukseni aihe on kuplinut pinnan alla pitkään, ja siihen liittyvää kenttätyötä on tehty erityisesti – Koneen Säätiön aiemmin rahoittamassa – Sivuvalo-projektissa sekä monissa pienemmissä hankkeissa vuosia. Antaumuksellinenkaan kenttätyö ei riitä ilmiön näkyväksi tekemiseen, vaan jos käsitystä suomalaisen kirjallisuuden itsestäänselvyyksistä halutaan katsoa uudessa, monikielisyyden sallivassa valossa, se on tehtävä myös tutkimuksen tasolla. Väitöskirjani on osa tätä näkyväksi tekemistä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja/tuottaja Jari Tamminen ja työryhmä (Häiriköt-päämaja)150.000 €Tieteen kansantajuistaminen kulttuurihäirinnän ja parodian keinoin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Hanke jatkaa tiedeviestinnän kansantajuistamista ja kehittämistä yhdistämällä tieteen taiteeseen ja aktivismiin. Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset -tietokirjan (2013) myötä perustettu monimedia-alusta Häiriköt-päämaja on rakentanut yhteyksiä muihin tiedeviestijöihin ja kokeillut erilaisia tapoja saavuttaa suuri yleisö uskottavasti. Toimintaa jäsennellään seuraavasti:
1) Kartoitetaan kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita käsiteltäväksi.
2) Etsitään aiheisiin liittyviä tutkimuksia ja pyydetään tutkijoilta niihin kommentteja.
3) Tuotetaan aiheisiin liittyviä taiteellisia kannanottoja vastamainosten, meemien ja muiden teosten muodossa. Teokset esitetään yhdessä aiheeseen liittyvien tutkijoiden kirjoittamien artikkelien kera sekä netissä että Voima-lehdessä.
4) Tuodaan tutkijat, taiteilijat ja aktivistit yhteen suurelle yleisölle suunnatuissa Häiriköivät dosentit -tilaisuuksissa sekä radiossa, taidenäyttelyssä ja performanseissa.
5) Häiriköt-päämajan some-alusta (Facebook, n. 24 000 seuraajaa), nettisivut, muu viestintä ja huolella valitut tapahtumapaikat maksimoivat hankkeen yleisömäärän ja interaktiivisuuden.
6) Toimitetaan hankkeen myötä kertyneistä artikkeleista ja taideteoksista populaari tietokirja.
7) Tuotetaan taidenäyttely ja radio-ohjelmasarja.

Hanke kehittää tiedeviestintää rikkomalla sen perinteisiä rajoja. Provokatiiviset (mutta perustellut) avaukset tuovat tutkimuksen ja tutkijat suuren yleisön tietoisuuteen. Hankkeessa tieteentekijät, taiteilijat, aktivistit ja toimittajat kohtaavat toisensa, ja kommentoivat ajankohtaisia aiheita. Monipuolinen viestintäkanavien valikoima tukee laajan yleisön tavoittelua. Tarkoituksena on jalostaa edellisen kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettyjä tiedeviestinnän toimintatapoja uudelle tasolle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Iida Simes, Jari Tamminen
Muut työryhmän jäsenet: Annika Pitkänen, Antti Kukkonen, Eeva Kemppainen, Jani Leinonen, Johanna Vuorelma, Koskenalho Ninnu, Miia Halme-Tuomisaari, Ninni Kairisalo, Riiko Sakkinen, Sampsa Katutaiteinen, Suvi Auvinen, Tuomas Rantanen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Heta Tarkkala 30.000 €Biopankit ja ihmisperäisten näytteiden uudelleenorganisoiminen biolääketieteelliseen tiedontuotantoon

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Biopankit organisoivat ihmisperäisten näytteiden ja niihin liitetyn terveystiedon keräystä, säilytystä ja jakelua. Biopankkeja on pidetty biolääketieteellisen tutkimuksen, kehitystyön ja innovaatioiden infrastruktuureina ja tärkeinä työkaluina yksilöllistetyn lääketieteen kehittämisessä. Suomessa biopankkien näyte- ja tiedonkeruu on vuoden 2013 biopankkilain voimaantulon jälkeen toteutettu osana julkista terveydenhuoltoa ja potilaiden hoitopolkuja.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan, miten biopankit järjestäessään edellytyksiä tutkimukselle sekä julkisen ja yksityisen rajat ylittävälle yhteistyölle kytkevät
tutkimuksen ja potilashoidon aiempaa kiinteämmin esimerkiksi innovaatiotoimintaan ja uusien lääkkeiden kehittämiseen. Tutkimuksessa kysytäänkin: Minkälaisten järkeilyjen avulla
julkisin varoin kerätty terveystieto ja ihmisperäiset näytteet liitetään uudenlaisiin käyttötarkoituksiin ja sektorirajat ylittävään tiedontuotantoon? Työssä analysoidaan, minkälaisia vaatimuksia uudet käyttötarkoitukset asettavat näytteille, miten suomalainen terveysdata sekä näytekokoelmat pyritään tekemään mahdollisimman houkutteleviksi tutkimuksen, innovaatioiden ja hoidon tarpeita varten, sekä millä tavoin biopankkitutkimus linkittyy potilaiden yksilöllistettyihin hoitoihin esimerkiksi syövän hoidossa. Samanaikaisesti tutkimus kuvaa biopankkien kaltaisiin tieteellis-teknologisiin hankkeisiin liittyviä odotuksia ja toiveita, sekä niiden legitimointia juuri Suomen kontekstissa.

Laajaan aineistoon perustuva tutkimus auttaa ymmärtämään, miten toive henkilökohtaisemmasta lääketieteestä ja se, miten tavoitetta kohti kuljetaan mm. biopankkien avulla, kytkeytyy samanaikaisesti niin terveysjärjestelmämme peruskysymyksiin kuin kasvavaan innostukseen erilaisista terveystiedon digitaalisista data-altaista vaurauden lähteenä. Keskustelu aiheesta kaipaa moniäänisyyttä, jota tämä monitieteinen, sosiologian ja tieteen- ja teknologian tutkimuksen väitöstyö edustaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Anne Tarvainen 103.800 €Laulamisen tuntu: esteettinen kehotietoisuus kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten vokaalisissa kokemuksissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tarkastelen tutkimuksessa laulunharrastajia, joiden ääni-ilmaisu ei täytä perinteisiä hyväksyttävän laulamisen kriteerejä. Tuon esille laulamisen merkityksen esteettisenä toimintana riippumatta äänen esteettisestä laadusta. Lisäksi tarkastelen suomalaisen kulttuurin äänellisiä normeja.

Tutkimukseni pääkysymyksenä on: Millaisia ovat kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulunharrastajien vokaaliset kokemukset ja miten niissä ilmenevä esteettinen kehotietoisuus lisää ymmärrystämme laulamisen merkityksestä kulttuurisena ja inhimillisenä toimintana? Tarkasteltavana on myös, miten ympäröivän kulttuurin ääneen ja kehoon kohdistuvat vaatimukset ja ihanteet vaikuttavat esteettisten kokemusten muodostumiseen.

Teoreettis-metodologisina lähtökohtina ovat etnomusikologia, soomaestetiikka, pragmatistinen estetiikka, vammaistutkimus, kulttuurinen fenomenologia sekä voice studies -tutkimus. Tavoitteena on demokratisoida äänellisiä normeja nostamalla esille äänenkäytön muotoja, jotka ovat jääneet aiemmin marginaaliseen asemaan. Aineisto kerätään etnografisesti ja se sisältää haastatteluita, videoita ja tekstiä.

Tutkimuksen laajemman tason teoreettisena tavoitteena on lanseerata kansainvälisestikin uusi ihmisäänen tutkimuksen ala, vokaalinen soomaestetiikka.

Tutkimuksessa kyseenalaistetaan rohkeasti käsitykset siitä, mitä on ”oikeanlainen” tai ”hyvä” laulaminen ja kehitetään vokaalista estetiikkaa, joka ei perustu kuultuun ääneen vaan kehon
proprioseptisiin aistimuksiin. Tutkimuksessa haastetaan perinteinen käsitys, jonka mukaan proprioseptio ei voisi olla esteettinen aistialue. Lisäksi nostetaan ennakkoluulottomasti esille
sellaiset laulajuudet, joita on tähän saakka tarkasteltu lähinnä vammaisuuden, osaamattomuuden ja ongelmallisuuden kehyksissä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Julius Telivuo 14.400 €Väitöskirjatutkimus intensiivisyyden käsitteestä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Väitöskirjatutkimukseni selvittää intensiivisyyden käsitettä ja kuuluu filosofisen metafysiikan alaan. Intensiivisyyden käsite jäsentää prosessien perustavaa luonnetta, ja sillä on tärkeä osa nykytieteiden edellyttämässä metafysiikassa.

Filosofian piirissä Gilles Deleuze on antanut intensiivisyyden käsitteelle vakuuttavimman muotoilun, joka auttaa jäsentämään nykytieteiden maailmankuvaa. Tämä jäsentäminen edellyttää erityisesti materiaalisten prosessien ja tekniikan luonteen analyysia. Tekniikan rooli tiedon ja tieteen muodostumisessa on saanut liian vähän huomiota metafysiikan ja tieteenfilosofian piirissä siihen nähden, kuinka välittömästi luonnontieteen edistys on kytkeytynyt teknologian ja teknisen tiedon kehitykseen.

Intensiivisyyteen perustuva metafysiikka auttaa jäsentämään luonnontieteen kohteena olevien ilmiöiden prosessiluonnetta. Se täydentää vallalla olevia staattisia tai toisaalta mekanistisia malleja uudenlaisella dynaamisella käsitteistöllä ja avaa näkökulman luonnonilmiöiden ja tekniikan sisäiseen, materiaaliseen logiikkaan.

Tavoitteenani on ensinnäkin muotoilla intensiivisyyden käsitteeseen perustuva metafyysinen teoria, joka hahmottaa nykytieteiden edellyttämää maailmankuvaa. Toinen päätehtäväni on arvioida Deleuzen teoriaa kriittisesti ja suhteuttaa se metafysiikan tutkimusalaan. Olennaisimpia viitepisteitä ovat tältä osin 1800–1900-lukujen intensiivisyyden käsitettä koskevat keskustelut sekä nykyinen filosofinen metafysiikka ja sen eri suuntaukset.

Tutkimukseni kartoittaa vallitsevan tieteellisen maailmankuvan perustaa aineellisten prosessien sisäisestä logiikasta käsin, toisin kuin filosofian ja populaaritieteen valtavirta, joka keskittyy luontoa kuvaaviin abstrakteihin malleihin ja niiden ehtoihin. Esittelen Deleuzen filosofiassa vähälle huomiolle jäänyttä luonnontieteiden ja tekniikan analyysia. Tieteen ja tekniikan kehitys on muovannut perustavasti nykymaailmankuvaa, jonka ydintä aineellisten prosessien intensiivinen analyysi valottaa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

The Creative Association of Curators TOK 75.000 €The Russian Bar: Why Relocate? New approach to neighborness and reciprocal interchange

Academic research and artistic work, or work based on them | The project''s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

‘The Russian Bar’ is a multidisciplinary research-based project by TOK aimed at creating conditions for curatorial and artistic research to formulate new approach to neighborness within Russian-Finnish relations by analyzing the ‘new wave’ of emigration of Russians to Finland. By looking at the Russian-Finnish case the project curators intent to facilitate a discursive platform to contribute to the studies on global processes of migration and its local implications, concept of citizenship, state and statelessness and the role of art in creating social connections.
This project is important for supporting and developing the existing cross-cultural ties between Russia and Finland, which have traditionally been strong and should be maintained this way. It is crucial especially now in the situation when Russia might end up in cultural isolation due to the recent political events. In this context, the ongoing exchange of information and cultural initiatives between the two countries is especially needed.
It seems that Finland is interested to see how Russia and Russians are changing and we hope that our project can be a contribution to that – both on theoretical and practical level because in addition to the research we will also investigate new forms of collaborative artistic work by producing new art pieces that will involve personal experiences, stories and newcomers.

The project creates conditions to have a personal and micro-level look at the process of recent migration wave in Finland and Russian-Finnish relations. Working with a wide range of Finnish and Russian professionals we test artistic and curatorial methods that can be helpful in decreasing social tension, planning migration policy and engaging different groups of people in democratic discussion in a safe territory.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anna Bitkina, Maria Veits

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Diplomi-insinööri Jenni Tienaho 44.200 €Uutta potentiaalia Suomen suometsästä – Luonnonaineuutteiden bioaktiivisten komponenttien eristämiseen ja tunnistamiseen tähtäävä väitöskirjatyö

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Työssäni tutkitaan erilaisten luonnonainemateriaalien sisältämiä bioaktiivisia yhdisteitä. Ensin suometsästä saatavista uutteista etsitään bioaktiivisuuksia kehittämäämme biosensoreihin perustuvaa tutkimusmenetelmää käyttäen. Sen jälkeen niistä pyritään löytämään korkean jalostusarvon tuotepotentiaalia monipuolisiin käyttötarkoituksiin kemiallisen karakterisoinnin avulla. Työskentely on jo aloitettu ja hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen osakäsikirjoitus, jossa kuvataan kehittämämme biosensorimenetelmä, on jo julkaistu. Toinen osakäsikirjoitus on viimeistelyvaiheessa. Siinä on käytetty kehittämäämme menetelmää bioaktiivisuuksien etsimiseen endofyyttisienien uutefraktioista ja karakterisoitu yhdisteet kemiallisen analyysin keinoin. Kolmannessa osakäsikirjoituksessa käytetään biosensoreita havaitsemaan UV-suoja-aineita suometsästä saatavista uutteista (endofyyttisienet, rahkasammalet) ja uusi menetelmä on kehitysvaiheessa. Myös viimeinen osakäsikirjoitus on aloitettu, ja sen aihe on laajempi kooste Phialophora lignicola -endofyyttisienen tutkimuksessa saaduista tuloksista.

Väitöskirjatyöni on rohkea avaus erityisesti siksi, että se on monialainen ja poikkitieteellinen. Yhdistän kemian, biologian ja biotekniikan menetelmiä tutkiakseni yleisyydestään huolimatta varsin vähän tunnettuja Suomen luonnonvaroja – endofyyttisieniä sekä rahkasammalia - löytääkseni arvokasta potentiaalia ja lisäarvoa suometsistä saataville kasvi- ja sieniuutteille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Ulla Tikkanen ja työryhmä60.000 €Omaishoitaja!

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Omaishoitaja!-hankkeessa syntyy väitöskirjaan perustuva tanssielokuva ja luento sekä tutkimus tieteen ja taiteen kohtaamisesta. Elokuva kiinnittää huomion vanhuspolitiikan keskiöön, omaishoitoon ja kotona asumiseen. Tieteen ja taiteen dialogi toimii työkaluna,joka antaa uusia mahdollisuuksia tarkastella ilmiötä ja merkityksiä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että kun suhteiden erityisyys hoivan eri vaiheissa tulee koettavaksi tanssin avulla, saadaan katsojan tajunnassa liikkeelle prosessi, joka syventää ymmärrystä ja muuttaa asenteita.
Teos rakennetaan elokuvamedian keinoin tavoitteena koskettaa emootioita ja myös älyä, sillä taide provosoi esiin uusia tapoja ajatella. Musiikilla on tärkeä rooli. Esiintyjät ovat Tanssiteatteri Erin tanssijoita sekä senioritanssijoita, jolloin sillä on omaishoitajia voimaannuttavaa merkitystä. Elokuva liitetään luennon avulla ilmiöön ja aikaan, mutta tanssielokuva ja luento toimivat myös itsenäisenä.
Tutkimus kuvaa tanssin syntyprosessin ja tanssijoiden kokemuksia sen aikana sekä yleisön ajatuksia ja tulkintaa kokonaisteoksesta,kun sitä esitetään eri kohderyhmille, omaishoitajille, hoitoalan ja lääketieteen opiskelijoille ja ammattilaisille.
Aineisto saadaan koreografi-ohjaajan, esiintyjien ja kuvaajan päiväkirjamerkinnöistä, heidän ja yleisön haastatteluista ja keskustelutilaisuuksista. Kysymme, mitä tapahtuu tieteen ja taiteen kohdatessa; millaista tietoa tanssi tuottaa; miten tanssielokuva vaikuttaa, koskettuuko sisin, toteutuuko tanssin ihme.

On tärkeää kertoa omaishoitajien tarina tavalla, joka herättää pohtimaan vanhuspoliittisten valintojen oikeutusta. Rohkea avaus on ottaa askel kohti voimakkaampaa ilmaisua ja esittää tutkimustietoa taiteen keinoin rajoja ylittäen. Tutkittaessa sidoksellisuutta vanhuuteen liittyvissä elämän hauraissa vaiheissa,antaa taide tiedettä verevämmän tarttumapinnan, ravistelee, vetoaa emootioihin ja rohkaisee uuteen ajatteluun, jolloin otamme huomioon heikommat.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Risto Hyppönen , Tiina Lindfors, Ulla Tikkanen
Muut työryhmän jäsenet: Eeva Soini, James McNamara, Juho Golnic, Lassi Sairela, Laura Alho, Ritva Kattelus, Toni Laakkonen, Voitto Soini

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Joonatan Tola 119.000 €Lähisynonyymisten verbien semanttinen tutkimus laajojen korpusaineistojen ja digitaalisen humanismin analyysimenetelmien avulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Väitöstyössäni tutkin lähisynonyymisten verbien merkitysrakennetta kvantitatiivisten työkalujen ja isojen korpusaineistojen avulla. Työkaluja ovat mm. regressioanalyysi ja hierarkkinen klusterianalyysi. Tavoite on paikantaa kielipiirteet, jotka kytkeytyvät merkityksenvaihteluun lähisynonyymisten verbien välillä ja toisaalta verbien eri alamerkitysten välillä. Selvitän siis, käyttäytyykö lähimerkityksisten verbien verbiluokka argumenttiensa suhteen keskenään samalla vai poikkeavalla tavalla. Työni yhdistää synonymian ja polysemian tutkimusta.

Digitaalisten aineistojen määrä kasvaa Suomessa hurjasti ja niiden hyödyntäminen edellyttää tietoteknistä otetta. Euroopassa ja Amerikassa on jo siirrytty ns. korpuslingvistiikkaan. Tarvitaan välineitä, joilla suomalaisista aineistoista voidaan tehdä kulttuurisesti ja tieteellisesti merkittäviä havaintoja. Työssäni kehitän sellaisia korpuslingvistisiä analyysistrategioita, joita voidaan hyödyntää korpusanalyyseissä paitsi kielitieteessä myös laajemmin ihmistieteissä. Tällaisilla tuloksilla on soveltamisarvoa esimerkiksi automaattisen kääntämisen sovellutuksissa, joissa on huutava pula täsmällisestä tiedosta koskien suomen merkitysrakennetta.

Vahvuuteni ovat erinomaiset kielelliset analyysitaidot yhdistettynä loistavaan tietotekniseen osaamiseen. Merkitystä suomen kielessä on tutkittu paljon, mutta verbipesyeiden semantiikkaa ei ole lainkaan tutkittu laajojen digitaalisten aineistojen avulla. Työni paikkaa tätä aukkoa.

Tutkimukseni on rohkea avaus, sillä hyppään kohti tuntematonta. Käyttämiäni analyysitekniikoita ei ole juuri sovellettu suomen kielen merkitysrakenteen tutkimiseen. Työni raivaa ennakkoluulottomasti tietä digitaalisen humanismin välineille myös kielitiedettä laajemmin toimien malliesimerkkinä siitä, miten suomen kielen hankalaa merkitysrakennetta saadaan haltuun. Esimerkiksi tekoälyä hyödyntävissä automaattisissa kääntämisjärjestelmissä on huutava pula tapauskohtaiselle tiedolle polysemiasta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KT, FM Tuukka Tomperi 130.000 €DemoKrit: deliberatiivis-demokraattisen keskustelun ja kriittis-reflektiivisen ajattelun mallintaminen lasten ja nuorten filosofoinnissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeessa tutkitaan niin teoriataustaltaan kuin käytäntöinä lasten ja nuorten kanssa harjoitettavaa filosofointia, joka mallintaa laadukasta kriittis-reflektiivistä ajattelua ja harkitsevaa (deliberatiivista) demokraattista dialogia. Teoriaperustana ovat etenkin filosofien John Dewey ja Matthew Lipman käynnistämät tutkimusperinteet. Empiirisenä ulottuvuutena ovat lasten ja nuorten filosofoinnin tutkivat yhteisölliset käytännöt (community of philosophical inquiry) ja niiden soveltaminen konkreettisena keinona tukea ajattelutaitojen ja demokraattisen dialogin valmiuksien vastavuoroista kehitystä. Täten hanke etsii mahdollisuuksia reagoida aikamme merkittäviin haasteisiin kansalaistaidoissa ja julkisessa keskustelussa.
Hanke yhdistää teoreettisen tutkimuksen, filosofoinnin lähestymistapojen ja aineistojen kehittelyn ja julkaisemisen sekä käytännön kokeilun ja empiirisen tutkimuksen lähestymistapojen toimivuudesta lasten ja nuorten filosofointiryhmissä.
Hanke on kansainvälisestikin hyvin harvinainen mutta samalla ajankohtainen, sillä lasten ja nuorten kanssa filosofoiminen herättää runsaasti kiinnostusta sekä maailmalla että Suomessa. Tutkimus tuottaa sekä konkreettisia välineitä yhteisöjen käyttöön että syntetisoivan teoreettis-empiirisen kokonaiskuvan, jossa deweylais-lipmanilaiselta perustalta kehitelty yhteisöllisesti tutkiva filosofinen käytäntö suhteutetaan käsillä oleviin sosiokulttuurisiin ongelmiin sekä ajattelu- ja demokratiavalmiuksia koskevaan nykytutkimukseen.

Ennakkoluulotonta ja vaativaa monitieteisyyttä edustava hanke sisältää teoreettisen, käytännöllisen ja empiirisen ulottuvuuden: tehtävänä on paitsi uuden tutkimustiedon ja ymmärryksen kartuttaminen, myös havaintojen kokeileminen ja siirtäminen käytäntöihin. Innovaatiohypen ajassa on radikaalia, juuriin menevää, etsiä nykyongelmiin vastauksia vuosituhantisista perinteistä, toteuttaa perinteiden parhaita puolia ruohonjuuritasolla. On rohkeaa yhdistää vanhin ja nuorin, filosofia ja lapset.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Sonja Trifuljesko 19.200 €Finnish university transformation through the lenses of ‘internationalization’

Academic research or work based on it

My project ethnographically investigates the manner in which the expansion of market-oriented ideas transforms contemporary Finnish universities. It does that by scrutinising various forms the economically-informed concept of ’internationalization’ takes across the University of Helsinki. I seek to understand and explain how does ‘economization’ of the modern university rearticulate its core missions. Furthermore, I attempt to interpret the relevance of this process from the perspective of broader socio-political changes, both in contemporary Finland and elsewhere.

To do that, I conducted a long-term, multi-sited ethnographic fieldwork at four campuses of the University of Helsinki, including direct observation of various events organized at the University and participant observation, interviews, and formal and informal discussions among different members of the University community. I also collected abundant textual and visual material. The latter part of my project consists of data analysis and writing-up.

My research provides insights into what is actually happening at a particular university in a particular country, while - at the same time - takes into account broader geo-political and economic processes, reshaping universities on a global scale. This enables me to fill in the contemporary knowledge gap between the macro and micro and top-down and bottom-up understandings of the present-day university reform.

Uncompromising in its usage of a small-scale, everyday approach to a study of macro phenomena, my research counteracts current supremacy of quantitative methods and advocates for an epistemological rehabilitation and restoration of qualitative accounts. Furthermore, through a constant outsider-insider interplay, my project investigates limits to the researchers’ participation and engages with various issues such an ambiguous positionality might entail.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral researcher María Triviño De la Cal 127.000 €Spatial dynamics of ecosystem services and biodiversity hotspots in boreal forests

Academic research or work based on it | 3-year project

Forests provide several crucial ecosystem services (ES) including timber, climate regulation and recreation among others. The boreal biome is of utmost importance for delivering those services as it represents approximately one-third of global forests. The boreal forests also harbor unique and valuable biodiversity. This project aims at identifying hotspots areas in a broad boreal context (Finland and Sweden) where forest ES, biodiversity and protected areas are spatially congruent so that cost-effective management measures can be taken. The project also aims at evaluating the impacts of the new bio-economy policies on the provision of ES and maintenance of biodiversity. First, I will assess the state of key forest ES (timber production, collectable goods, climate regulation and scenic beauty) as well as biodiversity indicators (deadwood and species habitat availability) and their temporal trends (are they degrading or improving through time?). Second, I will investigate how hotspots, or areas that are good at maintaining ES and biodiversity, are shifting in space through time. Thirdly, I will examine how effective are the networks of protected areas in covering these hotspots. Finally, I will study what are the impacts of bioenergy scenarios on forest ES and biodiversity hotspots. Answering these questions is critical in order to reconcile conservation goals with human well-being.

This will be the first project to identify ES and biodiversity hotspots on a dynamic way, using high-resolution data and on a broad boreal context. This multidisciplinary project will advance the understanding of the relationship between ES and biodiversity as well as the impacts of bio-economy policies on these hotspots. The results will provide relevant information for policy-makers and managers as they explore if it is possible to obtain timber and forest-based bioenergy in a sustainable way.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kuvataiteen maisteri, Taiteen maisteri Katja Tukiainen 28.800 €Tyttöarmeija – kerronnallinen maalaus tilassa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ

Tutkimukseni "Tyttöarmeija – kerronnallinen maalaus tilassa" tarkastelee tyttöyteen liittyviä kulttuurisia vääristymiä. Maalaan rohkeita tyttöjä ja iskulauseita. Käytän teoksissani kulttuurimme maskuliinisuutta korostavia sloganeita, jotka muutan palvelemaan omia tarkoituksiani. Sanonta Behind every great man there is a woman muuttuu maalauksessani muotoon Behind every great GIRL there is a GIRL. Maalauksissani kuva ja teksti kulkevat yhdessä. Maalaukseni muodostavat kerronnallisia kokonaisuuksia. Maalausteni tytöt ovat aktiivisia, he esiintyvät voimaa ja taitoa vaativissa asennoissa ja pissaavat seisten.

Tutkimukseni alkoi vuonna 2009, kun minut hyväksyttiin Kuvataideakatemian jatkotutkinto-osastolle. Espanjan Murciassa kansainvälisessä Earn -seminaarissa vuonna 2010 tutkimukseni ja tapani esittää se, sai ristiriitaisen vastaanoton. Wienin ankarille feministeille tutkimuskokonaisuuteni näyttäytyi liian feminiinisenä, akateemiselle johtoryhmälle liian anarkistisena. Seuraavat vuodet keskityin oleellisimpaan eli taiteelliseen työhöni sekä ajatusten vaihtoon kollegojeni kanssa. Kansainväliset seminaarit ja julkaisut puuttuvat ansioluettelostani, koska luottamukseni tutkimukseeni oli kadonnut. Vasta monen vuoden työn, lukuisten yksityis- ja ryhmänäyttelyiden jälkeen, tiedän nyt että osaan ja haluan saada tutkimukseni päätökseen.

Maalausteni tytöillä on sanottavaa. Tytöksi saa sanoa, tyttö ei ole kirosana. Tutkin maalaussarjoissani tyttöyteen liittyviä kulttuurisia vääristymiä. Maalaan rohkeita tyttöjä ja iskulauseita, joita on totuttu kuulemaan vahvoilta miehiltä. Kuvataiteellinen tutkimukseni on taiteentekijälähtöinen ja olen viihtynyt ateljeellani sekä Kuvan jatkotutkinto-osaston työskentelyseminaareissa paremmin kuin tietokoneen äärellä. Nyt kokoan tutkimukselliset oivallukseni luettavaan väitöskirjamuotoon. Kiitos!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Salla Tuomivaara 14.700 €Eronteon jäljet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa muokkaan sosiologian eläinkäsitysten muotoutumista käsittelevän englanninkielisen väitöskirjani pohjalta suomenkielisen, populaaritieteellisen kirjan. Väitöskirjatyössäni on runsaasti sisältöä, joka kiinnostaa myös sellaista suomalaista yleisöä, joka ei todennäköisesti saa käsiinsä tai pysty lukemaan englanninkielistä opinnäytettä. Näinä teemoina pidän etenkin eläinkäsitystemme kehitystä 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään, suomalaisen tutkijan Edvard Westermarckin edistyksellisiä eläinsuojelua ja eläinten moraalista kohtelua koskevia ajatuksia sekä posthumanistista ajattelusuuntausta, joka haastaa ihmiskeskeisen maailmankuvan. Myös evoluutioteoreettisen ajattelun vastaanotto 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa on nykyisen yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta kiinnostava aihe. Teos antaisi lisätietoa eläinsuhteemme ja erontekojen historiasta ja tarjoaisi näkemyksiä vähemmän ihmiskeskeisen maailmankuvan mahdollisuuksista. Teos kertoo vaihtoehtoisista tavoista nähdä ihmisen asema suhteessa muihin eläimiin ja vie eteenpäin keskustelua eläinten hyväksikäytön oikeutuksesta. Eronteon jäljet luotaa posthumanistisen ajattelun mahdollisuuksia tilanteessa, jossa ihmiskeskeinen maailmankuva on johtanut antroposeenin aikakauteen – maailmaan, jossa ihminen on toiminnallaan vaarantanut oman tulevaisuutensa.

Väitöskirjani on rohkea avaus selvittäessään sosiologian ihmis- ja eläinkäsitysten taustaa. Vahva ihminen–eläin -eronteko on ollut keskeinen osa sosiologiaa. Väitöskirjaani pohjautuva teos Eronteon jäljet auttaa ymmärtämään ihmis–eläin -eronteon historiaa ja tarjoaa vaihtoehtoisia, vähemmän ihmiskeskeisiä ja posthumanistisia ajatusmalleja. Teos kyseenalaistaa sen, olemmeko ikinä täysin hyväksyneet evoluutioteorian ajatusta ihmisen ja eläinten välisestä yhteydestä ja sen moraalisia seurauksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen ja työryhmä (Ari Turunen ja työryhmä)25.000 €Talouden kriittinen käsikirja ja talouskoulu – Le Monde diplomatiquen Manuel d’économie critique -teoksen käännös ja sen pohjalta asiantuntijoiden kanssa järjestetyt julkiset tilaisuudet

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeessa käännetään Le Monde diplomatiquen julkaisema "Manuel d’ économie critique – Des mécanismes à la portée de tous" teos (2016) ja järjestetään sen aihepiireistä julkisia keskusteluja ja talouskouluja talousasiantuntijoiden johdolla.
"Talouden kriittisen käsikirja"n kääntää ja editoi kokenut käännöstrio: journalistiikan lehtori Kaarina Järventaus (FM), talouteen erikoistunut kääntäjä Marja Ollila (FM, DI) ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti (FM). Hanketta koordinoi Le Monde diplomatiquen suomenkielisen edition päätoimittaja, tietokirjailija Ari Turunen (VTL).
Hankkeen tavoitteena on näyttää talousteorioiden moniäänisyyttä ja esittää taloutta ymmärrettävästi mahdollisimman monelle ihmiselle ja samalla auttaa ymmärtämään niin kansantaloudellisia kuin yksityisiä valintoja ohjaavan julkisen talouspuheen poliittista luonnetta.
Ranskalainen maailmanpoliittinen sanomalehti Le Monde diplomatique on koonnut 50 talousasiantuntijan ryhmän (taloustieteilijöitä, taloustoimittajia ja talouden lehtoreita), jotka ovat tuottaneet 194-sivuisen talouskäsikirjan, 90 temaattisen aukeaman visuaalisesti kunnianhimoisen ja kattavan kokonaisesityksen taloudesta. Talousmanuaalin käsittelemiä keskeisiä teemoja ovat muun muassa taloustieteen koulukunnat, julkinen velka, luotto ja virtuaaliraha, vapaakauppa, työmarkkinat ja -reformi, rahoitus ja kriisit, julkinen sektori ja hyvinvointivaltio, yhteishyvät ja jakamistalous, sotatalous, perustulo ja utopiat.

Hanke tuo moniäänisyyttä talouskeskusteluun ja antaa eväitä arvioida kriittisesti vallitsevaa talouspuhetta. Le Monde diplomatiquen asiantuntijatiimi tuo suomenkielellä vertaansa vailla olevan havainnollisen julkaisun, joka purkaa ennakkoluulottomasti totuttuja talousväittämiä ja talouspoliittisia hokemia eri teemoista. Hanke popularisoi kryptistä taloustieteellistä keskustelua sekä avaa ja politisoi talouspolitiikkaan vihittyjen asiantuntijoiden talouspuhetta jokanaiselle ja -miehelle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Joonas Pörsti, Kaarina Järventaus, Marja Ollila

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Elina Turunen 92.000 €väitöskirjatyö Selviytymisen rajapinnat ja arjen näköalat

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Tutkin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassa arkipäivän selviytymistä ja taloudellista pärjäämistä Suomessa 2000-luvun alussa. Erilaiset yhteiskunnalliset prosessit luovat epävarmuutta esimerkiksi joustavan työn kasvun, palvelujen keskittymisen ja sosiaalitukien ehdollistamisen kautta. Epävarmuus näkökulmana avaa sosiaalipolitiikalle uudenlaista ymmärrystä hyvinvointivaltioon kohdistuvien paineiden seurausten kietoutumisesta yksilön elämään: miten epävarmuus vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin toimia ja selviytyä? Näin sosiaalipolitiikan tarkastelu kiinnittyy talouden kontekstiin. Pystyvyyden tarkastelun kautta käsitellään ihmisten kokemuksia todellisista toiminnan mahdollisuuksista arjessa. Esimerkiksi työn ollessa yhä hauraampaa ihmisiltä on vaadittu enenevässä määrin aktiivisuutta. Selviytymistä tarkastelemalla voidaan tavoittaa ihmisten toimijuus ja pienet liikkeet, vaikka toimintapyrkimykset eivät kantaisi näkyviksi muutoksiksi asti. Tutkimuksessa kysytään mitkä tekijät luovat epävarmuutta selviytymiseen, millaisia selviytymisstrategioita ihmisillä on ja mitä uusia turvamekanismeihin kohdistuvia tarpeita selviytymiseen liittyy. Näin voidaan löytää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseen. Tutkimuksessa kerätään kolmas seuranta köyhyydessä selviytymistä käsittelevään harvinaiseen laadulliseen pitkittäisaineistoon. Aineisto mahdollistaa perusteellisen muutoksen analyysin.

Tutkimus haastaa sekä sosiaalipolitiikkaa että työn muutosta koskevaa keskustelua tutkimalla miten epävarmuutta luovat prosessit koskettavat kaikkia ihmisiä. Syrjäytymisen sijaan tarkastellaan selviytymistä, jota käsitellään harvinaisen pitkittäisaineiston avulla kokonaisvaltaisena prosessina pysyvien tilojen ja yksittäisten politiikkalohkojen sijaan. Sosiaalipoliittisia näkökohtia kiinnitetään kulttuurintutkimukseen ja poliittiseen talouteen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkimusyhdistys Suoni ry 44.000 €Musiikintutkijat yhteiskunnassa: aktivistisen musiikintutkimuksen menetelmät ja manifesti.

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Musiikkitieteellinen tutkimushanke "Musiikintutkijat yhteiskunnassa: aktivistisen musiikintutkimuksen menetelmät ja manifesti" tutkii musiikin yhteiskunnallista ulottuvuutta kehittämällä uusia, kokeellisia ja radikaaleja aktivistisen musiikintutkimuksen tapoja ja menetelmiä. Aktivistisella musiikintutkimuksella tarkoitetaan tutkimuksen saattamista toiminnalliseen yhteyteen musiikkitapahtumien kanssa sekä vuorovaikutukseen niissä käyvien kansalaisten kanssa. Aktivistiset tutkijat toimivat tutkijaroolin ohella yleisökasvattajina, kriitikoina, asiantuntijoina, mediaesiintyjinä, kansalaisaktivisteina ja dj:nä muokaten musiikin kuuntelusta yhteisöllisen tavan keskustella yhteiskunnallisista arvokysymyksistä. Musiikilla voidaan käsitellä muun muassa köyhyyttä, eriarvoistumista, ympäristöongelmia, terrorismia, pakolaisuutta, monikulttuurisuutta ja ikääntymistä. Metodologisesti hanke ammentaa aktivistisesta taiteen tutkimuksesta ja filosofiasta, musiikkisosiologiasta, ekomusikologiasta ja posthumanismista. Toteuttajana on musiikin ja yhteiskunnan suhteeseen pureutuva Tutkimusyhdistys Suoni ry, joka koostuu kuudesta eri yliopistojen musiikintutkijasta. Ponnistushankkeessa 1) luodaan yhteiskunnallisesti aktivistisen musiikintutkimushankkeen toimintamalli, metodologia ja infrastruktuuri sekä 2) kirjoitetaan menetelmäopas ja manifesti "Musiikki muutosvoimana: musiikintutkijat yhteiskunnassa".

Tutkimushanke väittää, että musiikintutkijat voivat valjastaa musiikin yhteiskunnallisen keskustelun muodoksi ja että musiikilla on erityinen kyky pysäyttää ihmiset ja yhteisöt pohtimaan yhteiskunnallisia arvokysymyksiä. Väitettä testataan kehittämällä (kokeilevaa) aktivistista musiikintutkimusta, jossa musiikki opettaa kuuntelemaan toisia kansalaisia ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Hanke pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisten ongelmien julkiseen käsittelyyn musiikintutkimuksen keinoin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kaj Ahlsved, Kim Ramstedt, Sini Mononen, Susanna Välimäki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Lauri Uusitalo 28.800 €Neuvottelu siirtomaavallasta: Alkuperäisväestöjen ja espanjalaisten välinen vuorovaikutus sekä siirtomaayhteiskuntien synty Popayánissa n. 1540–1610

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Tutkin väitöskirjassani siirtomaayhteiskunnan syntyä espanjalaisten ja alkuperäisväestöjen vuorovaikutuksen tuloksena Popayánin kuvernöörikunnassa nykyisessä Kolumbiassa vuosina 1540–1610. Tutkin sitä, miten väestöryhmien välinen vuorovaikutus vaikutti siirtomaayhteiskunnan muotoutumiseen, ja kiinnitän huomiota niin konflikteihin kuin rauhanomaiseen kanssakäymiseenkin. Väitöskirjani on englanninkielinen monografia.

Valloittajat eivät voineet muokata yhteiskuntaa mieleisekseen, vaan myös alkuperäisväestöjen toimijuus vaikutti siihen. Esitän työssäni, että siirtomaayhteiskunta muotoutui espanjalaissiirtolaisten, virkamiesten ja kirkonmiesten sekä alkuperäisväestön välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Siirtomaayhteiskunta oli luonteeltaan heterogeeninen ja monikulttuurinen, ja yhteistyö ja konfliktit olivat osa jatkuvaa neuvottelua väestöryhmien kesken. Siirtomaajärjestelmän kehitys oli pitkä ja monimutkainen prosessi, ja eri väestöryhmien välinen dynamiikka muokkasi vahvasti paikallista yhteiskuntaa, joka sai omaleimaisia muotoja eri puolilla siirtomaaimperiumia.

Tutkimukseni perustuu arkistomateriaaliin, josta suurta osaa ei ole aiemmin hyödynnetty tutkimuksessa. Laajan aineiston lähiluvun avulla pystyn analysoimaan väestöryhmien välisten suhteiden monimuotoisuutta, joka jää helposti piiloon.
On tärkeää laajentaa tutkimusta Popayánin kaltaisiin puoli-itsenäisiin, syrjäisiin mutta kuitenkin merkittävin alueisiin, jotta kuva varhaisesta siirtomaayhteiskunnasta tarkentuisi.

Käsittelen kansainvälisesti merkittäviä ja ajankohtaisia teemoja, kulttuurien välisiä kohtaamisia, kolonialismia sekä alkuperäisväestön roolia siirtomaayhteiskunnassa. Haastan rohkeasti vallitsevia käsityksiä siirtomaahistoriasta kiinnittäen huomiota väestöryhmien väliseen vuorovaikutukseen sekä yhteiskunnan monikulttuurisuuteen, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle tutkimuksessa. Näiden teemojen kautta voidaan löytää avaimia myös nykyisten väestöryhmien välisten konfliktien ratkaisemiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori (ma.) Milla Emilia Vaha 2.500 €The Ethics of War and the War of Ethics: Ethical Reasoning and International Political Theory

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Konferenssimatka, San Francisco 4.-7.4.2018.

Hanke rakentaa uutta teoriaa oikeutetun sodan ja normatiivisen kansainvälisen politiikan tutkimuksen alalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Henna Vainio 115.200 €Tragedian mahdollisuus myöhäismodernissa teatterissa Friedrich Hölderlinin ajattelun pohjalta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha

Tutkin tragedian mahdollisuutta myöhäismodernissa teatterissa Friedrich Hölderlinin tragediateorian näkökulmasta. Filosofian sekä teatteri- ja kirjallisuustieteiden rajoilla liikkuva tutkimus liittyy mannermaiseen keskusteluun tragedian kuolemasta. Aihe kytkeytyy myös estetiikan ja taiteenfilosofian debatteihin antiikista ja modernista sekä modernista ja postmodernista. Tragedialla onkin tärkeä rooli modernin itsensä ymmärtämisessä.

Työn lähtökohtana on ajatus tragedian ja filosofian läheisestä suhteesta, jota mm. Jacques Lacan, Philippe Lacoue-Labarthe ja Martha C. Nussbaum korostavat. Tragedia ei ole vain eräs draaman laji, vaan se kertoo jotain olennaista inhimillisestä todellisuudesta ja ajattelusta. Suomessa tragedian filosofiaa on kuitenkin tutkittu vähän Esa Kirkkopellon uranuurtavaa työtä lukuun ottamatta, joten väitöskirjani pyrkii täyttämään tätä tyhjiötä.

Tutkimuskysymykset:
1 Mitä tragedia tarkoittaa modernissa keskustelussa ja millaisia reunaehtoja määritelmiin sisältyy?
2 Miten Hölderlin hahmottaa tragedian ja sen mahdollisuuden teatterissa?
3 Soveltuuko hänen teoriansa myöhäismoderniin teatteriin, erityisesti dramaturgiaan? Onko ajatus traagisuuden menettämisen traagisuudesta yhä mielekäs?

Tragedia palautetaan usein perustavaan alkuperään, antiikin Kreikkaan, joka määrittelee sen ”oikean” luonnon. Tämä johtaa helposti modernin tragedian kiistämiseen. Hypoteesini mukaan Hölderlinin teoria voi kuitenkin avata tragedialle elinmahdollisuuden myös tänä päivänä.

Aihe ja monialainen toteutus tekevät työstä rohkean avauksen. Kartoitan teoreettista katvealuetta Friedrich Hölderlinin ajattelun, tragedian filosofian ja myöhäismodernin teatterin dramaturgian risteyskohdassa. Vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa eikä tiettävästi maailmallakaan tehty. Filosofia, teatterin tutkimus ja kirjallisuustiede kietoutuvat tutkimuksessa tiiviisti yhteen. Tutkimuksen ydinkysymys on laajuudessaan ja monitahoisuudessaan rohkea: onko tragedia yhä mahdollinen tänä päivänä?
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Janne Vanhanen ja työryhmä54.400 €Monitieteinen humanististen alojen termistöhanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Hankkeen tarkoituksena on koota kuuden eri humanistisen tieteenalan (filosofia, kirjallisuudentutkimus,estetiikka, semiotiikka, esittävien taiteiden tutkimus, historia) yhteistä ja alakohtaista suomenkielistät termistöä yhteisen asiantuntijaryhmän voimin. Työmme keskeinen päämäärä on monitieteisten termien eri merkitysten, käyttöhistorian ja nykyisten käyttöalojen selvittäminen sekä yhteistyön tulosten saattaminen kaikkien ulottuville Tieteen kansallinen termipankki -tietokantaan.

Monitieteinen termistöhanke on toiminut vuodesta 2015 alkaen Suomen Kulttuurirahaston ja Koneen Säätiön apurahojen turvin. Hanke aloitti aktiivisesti järjestämällä säännöllisesti avoimia termikokouksia ja muita tapahtumia, toimittamalla Open access-julkaisemisesta teemapaketin Niin & Näin-lehteen ja perustamalla kaksi uutta aihealuetta Termipankkiin.

Hankkeen keskeisiä laajentumisalueita ovat voimakkaampi käsitehistoriallinen painotus sekä yhteistyö muiden digitaalisten ihmistieteiden hankkeiden kanssa. Tavoitteenamme on täydentää merkittävästi hankkeeseen kuuluvien humanististen tieteenalojen alakohtaisten ja yhteisten termien kuvauksia sekä saada hyvälle alulle historian aihealue Termipankissa.

Tieteellisiä termejä ja käsitteitä koskeva oppialojen välinen vuoropuhelu on ollut suhteellisen vähäistä, eikä termien monitieteisyys ja yhteinen historia tule useinkaan riittävästi näkyviin tutkimuksessa ja opetuksessa. Olemme havainneet tämän puutteen jopa humanistisissa tieteissä, joiden teoriat ovat hyvin usein tieteidenvälisiä tai monitieteisiä. Työryhmämme haluaa kehittää humanististen alojen yhteistyötä terminologian kartoittamisessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Aino Kukkonen, Janne Vanhanen, Jouko Nurmiainen, Juuso Gustafsson, Markku Roinila, Tiina Käkelä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura 4.500 €Idäntutkimus-lehden kehittäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Apurahaa haetaan Idäntutkimus-lehden kehittämiseen. Tämä ainoa suomenkielinen tieteellisiä ja yleistajuisia Venäjää ja itäistä Eurooppaa käsitteleviä tekstejä sisältävä julkaisu on tarkastellut muun muassa Venäjän ulko- ja sisäpolitiikkaa ja yhteiskunnan muutosilmiöitä Venäjällä ja Itä-Euroopassa, ja julkaisee myös käännösartikkeleita esimerkiksi venäläisiltä tutkijoilta. Vuonna 2018 jatkamme tiede- ja taideyhteistyötä naapuruudenkin kautta – yksi tulevista teemoistamme on Yhteistyö. Tämä teema korostaa myös tiede- ja taideyhteistyötä ja naapuruutta yli rajojen. Tavoitteenamme on nostaa esiin entistä enemmän nousevia, myös kotimaissaan marginalisoituja, tieteen ja taiteen tekijöitä lehden kohdemaista.

Vuoden 2018 kehittämiskohteita ovat
1) Lehden kuvituksen ja taiteilijayhteistyön kehittäminen. Idäntutkimus yhdistää tieteellisiä ja yleistajuisia tekstejä. Lehti siirtyi nelivärisyyteen 2017 ja vuonna 2018 on tavoitteena nostaa entistä näkyvämmin esiin nousevia taiteilijoita lehden kohdemaista ja kehittää kuvitusta.
2) Lehden digitointiprojektin jatkaminen (vanhojen numeroiden arkiston täydennys kotisivuilla) ja internet-sivujen kehittäminen jatkuvat.
3) Lehden kotisivuille tulevien englanninkielisten abstraktien julkaisemisen jatkaminen, mikä vaatii rahoituksen kielentarkistukseen.
4) Käännöspalkkioiden maksaminen artikkeleiden kääntäjille.
5) Internet-pohjaisen toimitusjärjestelmän käyttöönottaminen helpottamaan toimituksen työtä ja selkeyttämään aineistojen käsittelyä.

Idäntutkimus kehittää maantieteellistä kattavuuttaan ja pyrkii nostamaan esiin ääniä myös Venäjän ulkopuolisesta itäisestä Euroopasta; nämä äänet usein hukkuvat tieteellisissä julkaisuissa ja mediassa Suomessa. Lisäksi pyrimme nostamaan esiin teemoja kansainvälispoliittisen kontekstin huomioiden. Yksi tulevista teemoistamme on Yhteistyö, mikä korostaa myös tiede- ja taideyhteistyötä ja naapuruutta yli rajojen. Haluamme nostaa esiin nousevia, myös marginalisoituja, tekijöitä kohdemaista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Atte Vieno 57.600 €Työväenluokkaisen kuulumisen rakenteet, ristiriidat ja neuvottelut teollisen hyvinvointivaltion jälkeen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkimukseni käsittelee työväenluokkaisia kuulumisen siteitä jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa. Näiden siteiden on sosiologisessa kirjallisuudessa tulkittu jäsentyneen kollektiivisesti ja partikulaaristi: suhteessa tiettyyn paikkakuntaan, työpaikkaan tai ammattiin. Uusliberaali yksilöllisen vahvan toimijan vaatimus haastaa nämä työväenluokkaiset kuulumisen tavat. Tutkimukseni käsittelee tämän ristipaineen kohtaamista ja sen kanssa pärjäämistä tapaustutkimusten kautta.

Ensimmäinen tapaustutkimus koskee ilmailualaa. Suurten työnantajien pilkkoutuminen alihankintaketjuiksi on heijastunut kuulumisen siteisiin, joiden kohteena on nykyisellään enemmän "lentokenttätyön" kategoria kuin tietty työnantaja. Uusi järjestys edellyttää työntekijöiltä toimijuutta kuulumisen siteiden ylläpitämiseksi toistuvien sopimusneuvottelujen, yt-kierrosten ja irtisanomisten välillä.

Toinen tapaustutkimus koskee ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemusta uudistuksesta, joka tähtää yksilöllisiin osaamisyhdistelmiin ja mukautumiskykyisten työntekijäkansalaisten tuottamiseen. Samalla uudistus jättää kuitenkin avoimeksi sen, miten ammattiin opiskelevat nuoret kykenevät tunnistamaan suhteellisen pysyviä ammatillisen kuulumisen kohteita työelämästä, joka uudistuksessa käsitetään pysyvästi muuttuvaksi.

Tapaustutkimukset nostavat esille työväenluokkaisen kuulumisen ristiriitoja kahdesta suunnasta: suhteessa niihin jotka ehtivät elää aiemmassa järjestyksessä, ja niihin joita sosiaalistetaan uuteen.

Nostan esille kysymyksen työväenluokkaisuuden ristiriidoista jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa. Globaalin poliittis-taloudellisen järjestyksen huipulle tähtäävässä Suomessa on omaksuttu pysyvän muutoksen diskurssi, jossa ei ole tilaa sidonnaisuuksien rakentumisten ja murtumisten kivuliaiden prosessien ymmärrykselle. Tarkoitukseni on raivata tätä tilaa tutkimalla työn ympärille rakentuvan kuulumisen ja konkreettisen työn katoamisen välistä paradoksia.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ella Viitaniemi 72.000 €The making of rural citizens. Kansalaisuus ja julkinen tila Länsi-Suomen maaseutuyhteisöissä 1700-luvulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ

Kansalaisuus (citizenship, medborgarskap) on yksi 1700-luvun jälkipuoliskon keskeisiä käsitteitä. Tutkin, miten julkinen tila muodostui Ruotsin valtakunnan maaseutuyhteisössä ja miten talonpojistakin tuli kansalaisia (rural citizens) 1700-luvun kuluessa. Tarkastelen, miten esiteollisiin maaseutupitäjiin muodostui julkinen tila, joka yleensä on pidetty urbaanina ilmiönä. Habermasin mukaan “the public sphere is made up of private people gathered together as a public and articulating the needs of society with the state". Tutkin miten maaseutupitäjien kirkot toimivat paikallisina informaatiokeskuksina ja paikkoina, joihin yhteisön poliittinen ja sosiaalinen elämä keskittyi. Tutkin myös, miten julkisia kuulutuksia käytettiin luomaan julkista tilaa paikallistasolla. Tarkastelen tätä kehitystä erityisesti Ala-Satakunnan rovastikunnan alueella, joka muodostui vanhoista, vauraista ja väkirikkaista seurakunnista.
Käytän tutkimuksessani monitieteellisesti hallintotieteen käsitteitä. Liitän tutkimuksen skandinaaviseen poliittisen kulttuurin tutkimukseen, jossa politiikan toteuttamista väliportaan hallinnossa ja käytännön hallintotyössä on tutkittu vielä vähän erityisesti 1700-luvun kontekstissa. Käytän lähdemateriaalinani hallinnon tuottamia asiakirjoja poliittisten prosessien rekonstruointiin, toimintatapojen ja periaatteiden tunnistamiseen sekä näiden kautta kansalaisuuden ja julkisen tilan muodostumiseen. Metodinani on lähteiden narratiivinen ja temaattinen lukeminen ja analysointi.

Tutkimukseni on rohkea avaus, koska käytän monitieteellisesti hallintotieteen käsitteitä, joilla alun perin selitettiin kansalaisaktivismia 2000-luvulla, mutta ne kuvaavat myös poliittisen kulttuurin kehitystä 1700-luvulla. Yhdistämällä kahden eri tieteen käsitteitä uudistan myös poliittisen historian käsityksiä. Toiseksi tutkimukseni tarkastelee kansalaisuuden ja poliittisen julkisuuden syntyä noin 100 vuotta aiemmin kuin tutkimuksessa tähän asti on tehty.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Virittäjä 3.900 €Virittäjän näkyvyyden parantaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen avoimen julkaisemisen aiheuttamissa haasteissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Fennistisen tutkimuksen kansainvälinen kärkijulkaisu Virittäjä on ollut avoimen julkaisemisen eturintamassa ja pyrkinyt vastaamaan avoimen julkaisemisen asettamiin haasteisiin. Vaikka rahoitusmalleja kehitetään yhteisrintamassa (Kotilava-hanke), Virittäjä joutuu kamppailemaan säilyttääkseen toimintaedellytyksensä. Muutokset lisäävät toimituksen työmäärää ja tarvetta parantaa lehden näkyvyyttä lukija- ja tilaajamäärien kasvattamiseksi.

Käytännön toimina hankkeessa ovat toimivien käytänteiden kehittäminen DOI-tunnusten lisäämiseksi Virittäjässä julkaistavien kirjoitusten lähdeluetteloihin sekä Virittäjä-blogin perustaminen ja blogin hyödyntäminen Virittäjän markkinoinnissa. Blogin idea on nostaa esiin Virittäjässä ilmestyneistä jutuista suurta yleisöä kiinnostavia yksityiskohtia ja kirjoittaa niistä lyhyesti ja populaaristi. Kirjoituksia pyydetään mm. artikkelien kirjoittajilta, ja niitä markkinoidaan esim. opettajille ja kohdennetusti eri tieteenalojen edustajille. Koska näiden toimien toteutus ei onnistu ilman lisätyövoimaa, haemme rahoitusta varapäätoimittajan palkkioon.

Kansainvälistymisen paineessa on turvattava korkeatasoinen suomenkielinen tiedejulkaiseminen. Virittäjä haluaa palvella tiedeyhteisöä eikä vetäytyä omaan poteroonsa, vaikka avoin julkaiseminen asettaa sille suuria taloudellisia haasteita. Uudella hankkeella parannetaan lehden näkyvyyttä ennen muuta sosiaalisessa mediassa ja tehdään sitä tunnetuksi uusien potentiaalisten lukijoiden ja tilaajien parissa, myös tiedeyhteisön ulkopuolella.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori, YTT Sirpa Virta ja työryhmä (CO-SECURE)72.000 €Rawlsilainen simulaatiomalli arkiturvallisuuden edistämiseksi monikulttuurisissa naapurustoissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Ponnistusraha | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Tieteellis-taiteellinen työryhmä kehittää uudenlaista tutkimusmetodologiaa ja pilotoi monietnisten konfliktien ratkaisumallia. Malli perustuu filosofi John Rawlsin klassisiin yhteiskuntasopimusteorioihin pohjautuvaan teoriaan oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Pilotissa toteutetaan simulaatio, jossa ryhmä erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista tulevia ihmisiä neuvottelee uuden yhteiskuntasopimuksen periaatteista Rawlsin esittelemän kuvitteellisen tietämättömyyden verhon takana. Simulaatiomalli kehitetään työpajoissa yhteistyössä Vaasan yliopiston demokratiatutkijoiden, Suomen Pakolaisavun, Setlementtiliiton sekä Tampereen yliopiston näyttelijätyön oppiaineen kanssa. Mallia testataan Tampereen yliopiston opiskelijoilla ja sen jälkeen kahdessa vastaanottokeskuksessa Tampereella ja Helsingissä. Hanke vastaa Koneen Säätiön Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmassa esitettyyn kysymykseen siitä, miten ihmiset, ryhmät, valtiot ja kulttuurit voivat elää lähekkäin, kommunikoida ja rakentaa yhteisöllisyyttä erilaisista taustoista, kielistä ja arvomaailmoista huolimatta. Malli on työryhmän oma, kansainvälisestikin merkittävä menetelmäinnovaatio, jonka avulla päästään pureutumaan monikulttuuristuvan yhteiskunnan ydinkysymyksiin valtion ja kansalaisen välisestä suhteesta, vallankäytön legitimaatiosta ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusperiaatteista.

Ponnistusrahan avulla työryhmä kehittää tieteellis-taiteellisena produktiona uraauurtavaa tutkimusmenetelmää ja monietnisen yhteiskunnan konfliktien ratkaisumallia. Metodologian pilotointi ja testaus on tarpeen, koska kyse on yhteiskuntatieteissä täysin uudentyyppisestä menetelmästä, johon liittyy poikkeuksellinen koeasetelma ja tutkimuskohteiden osallistamisen muoto. Menetelmää ei voida ottaa käyttöön ilman huolellista pilotointia ja testaamista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jarmo Rinne, Tiina Rättilä

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Katja Vuokko 57.600 €Kääntäjän ääni marginaalissa: kääntäjän alaviitteiden käyttö suomennetussa kaunokirjallisuudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Millaisen merkin suomentajat ovat jättäneet itsestään suomentamiensa teosten marginaaleihin, ja mitä heidän alaviitteensä, niin kutsutut suomentajan huomautukset, kertovat oman aikansa käännös- ja kustannustoiminnasta sekä lukijakäsityksestä?

Nykyään kaunokirjallisuuden suomennoksissa esiintyy alaviitteitä vain poikkeuksellisesti, mutta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa alaviitteet olivat suomennoksissa varsin yleisiä, ja suomentajat käyttivät niitä selittämään lukijoille tekstissä esiintyviä vieraita käsitteitä ja ilmiöitä. Tutkin alaviitteiden käyttöä kaunokirjallisuuden suomennoksissa ja pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: miten alaviitteistä tuli suosittu käännösstrategia 1800-luvun suomennoksissa ja missä määrin niiden käyttö on perustunut kansainvälisiin esikuviin, miten ja mihin tarkoituksiin alaviitteitä on käytetty, ja milloin ja miksi ne katosivat suomennoksista.

Tutkimusaineistoni käsittää noin 500 vuosien 1830 ja 1950 välillä ilmestynyttä suomennosta. Tämä on ensimmäinen laaja aineistopohjainen tutkimus kääntäjän alaviitteistä, ja se tarjoaa arvokasta tietoa käännöstoiminnassa tapahtuneista muutoksista pitkällä aikavälillä sekä siitä, millaiset laajemmat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat eri käännösstrategioiden suosioon ja hyväksyttävyyteen.

Alaviitteiden käyttö suomennoksissa on aiheena kirjaimellisesti marginaalinen, mutta se avaa uuden näkökulman eri aikoina vallinneisiin asenteisiin lukijoita ja lukemista, käännöskirjallisuuden tehtäviä ja kääntäjän asemaa välittäjänä kohtaan. Käännöskirjallisuudella on keskeinen asema Suomessa, ja tutkimus auttaa ymmärtämään, miten ulkomaiseen kirjallisuuteen on Suomessa kulloinkin suhtauduttu ja miten sitä ja ylipäänsä vieraita kulttuureja on pyritty välittämään suomalaisille lukijoille.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, Master of Arts Niina Vuolajärvi 31.000 €Nordic Model of Prostitution in Action – Comparative Research on Migration and Sex Work in Finland, Norway and Sweden

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Relying on two years of ethnographic fieldwork and around 200 interviews this comparative PhD investigates the Nordic prostitution model and its intersection with immigration policies in three countries that have adopted some degree of client criminalization: Finland, Norway, and Sweden. Nordic approach to prostitution has become one of the most prominent models in international discussions - despite the lack of empirical research on its outcomes. This pioneering research examines (1) the ways in which immigration policies have become part of the regulation of prostitution in the countries in a situation where majority of sex workers are migrants, and (2) how the criminalization of the buying of sexual services affects the dynamics of prostitution markets and sex workers' working conditions and vulnerability for exploitation.

The broader theoretical aim is to examine the power of law in creating intimacies. The PhD explores how immigration policies penetrate the everyday lives of migrants and become part of their intimate life decisions. Pushing disciplinary boundaries, the study creates new conceptual tools to understand the intersections of migration, sex work, and precarization in globalized Europe.

The results help to develop prostitution and immigration policies, as well as services directed to sex workers and victims of trafficking. The results are disseminated through academic publications and a lay-audience book edited in co-operation with journalist Pietarinen.

With ambitious ethnographic data this pioneering PhD intervenes in the heated debates on the Nordic prostitution model. Combining academic and journalistic writing it advances understanding of migrants’ informal labor in commercial sex and how immigration and prostitution policies affect their lives - hence advancing social change. Project pushes disciplinary boundaries to create new theoretical tools to understand the connections of sex work, migration and precarization in the globalized North.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Prof. Esa Väliverronen ja työryhmä73.000 €Tutkijan sananvapaus ja julkinen asiantuntijuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tutkijoiden sananvapauden ongelmat ovat nousseet esille viime vuosina eri maissa, mutta tutkimusta aiheesta ei ole juurikaan tehty. Lähestymme aihetta viestinnän ja tieteentutkimuksen näkökulmista. Tutkijoihin kohdistuu ylhäältä poliittista ja taloudellista ohjausta, joka mahdollistaa puuttumisen sekä tieteen tekemisen vapauteen että tutkijoiden sananvapauteen julkisina asiantuntijoina. Politiikan ylätasolta tai organisaation johdosta suuntauvan kontrollin lisäksi myös ”alhaalta päin” suuntautuu uusia paineita tutkijan sananvapautta kohtaan. Varsinkin sosiaalisten median kanavissa aktiiviset tutkijat kohtaavat yhä useammin aggressiivista palautetta ja jopa fyysisiä uhkauksia.
Tutkimuksessa fokusoidaan sananvapauden ongelmiin ympäristö- ja terveystutkimuksessa. Haastattelujen avulla selvitämme erilaisissa tutkimusorganisaatioissa työskentevien tutkijoiden ja sekä viestintäpäälliköiden näkemyksiä ilmiöstä. Pohjustamme tutkimusta alan kansainvälisten esimerkkien ja tutkimuksen kartoituksella. Analyysissa hyödynnämme myös aiemmin Suomessa kerättyä kyselyaineistoa.

Tutkijoiden sananvapauden rajoitukset ovat nousseet esille viime vuosina useissa maissa, mm. Kanadassa ja USA:ssa. Suomessa VTT sai vuonna 2011 eduskunnan oikeusasiamieheltä moitteita tutkijoidensa sananvapauden rajoittamisesta.
Aiheesta ei ole toistaiseksi tutkimusta juuri lainkaan, yksittäisiä tapauskuvauksia lukuunottamatta. Tutkimme sananvapauden rajoituksia osana julkista asiantuntijuutta. Tämä on tärkeä avaus alan kansainvälisessä tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Sampsa Saikkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Ville Yliaska 67.200 €Keskiluokan responssi ja selviytymisstrategiat talouskriiseissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Tavoitteena on tutkia sitä, miten eri keskiluokkaan kuuluvat yksilöt ja perheet ovat reagoineet lama-aikoina (1990-luvun lama ja vuonna 2008 alkanut finanssikriisi).
Reagoinnilla tarkoitan sekä sitä emotionaalista responssia, jonka työttömyys ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ovat aiheuttaneet, että niitä selviytymisstrategioita, joita ihmiset ovat ottaneet näissä tilanteissa käyttöönsä.
Hypoteesin mukaan esimerkiksi 1990-luvun uusisänmaallisuuden yhtenä taustasyynä oli työidentiteetin ja sen mukaisen statuksen murenemisesta aiheutuva uuden identiteetin etsintä. Nationalismi teki tuolloin paluun poliittiseen kulttuuriin, mikä näkyy nykypäivänä erityisen voimakkaasti eri maiden populistisissa puolueissa.
Pohjalla on oletus, että taloudelliset olosuhteet vaikuttavat ihmisten tunteisiin ja ajatuksiin sekä siihen miten ihmiset näkevät itsensä. Tutkimus yhdistelee tunteiden historiaa kulttuuri-, identiteetti ja taloushistoriaan.

Tutkimus yhdistelee rohkealla tavalla tunteiden historiaa identiteettipolitiikkaan ja taloushistoriaan. Sen etsii lähtöpistettä ja vastauksia sille poliittiselle mullistukselle, jossa vanhat poliittiset jakolinjat ovat lähteneet liikkeelle, ja jossa kulttuurisodat ovat vähitellen korvanneet perinteistä yhteiskuntaluokkiin perustuvaa politiikkaa myös Suomessa. Näin sen tavoitteena on rohkeasti avata myös uusi näkökulma keskusteluun, jossa on pohdittu populististen liikkeiden menestyksen taustoja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Kai Ylinen 60.600 €Northern Graffiti as Cultural Heritage

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Väitöskirjassani tutkin graffititaidetta ja graffitialueita kulttuuriperintönä. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä tietoa nykygraffitin kulttuuriperintöarvoista ja avartaa keskustelua kulttuuriympäristöjen monimuotoisuudesta ja niiden arvojen muutoksista. Erikokoisia graffitialueita on purettu alueellisten muutosten tieltä jo 1980-luvulta lähtien, eikä niiden uutta graffitikulttuuriin pohjautuvaa aktiivista käyttöä ole katsottu aiheelliseksi huomioida osana muutoksia. Graffitikulttuurin haltuun ottamien rakennusten ja alueiden menettämisestä on kuitenkin viime vuosina käyty kiivasta keskusteltua, eikä niiden täysivaltainen poistaminen enää 2010-luvulla näyttäydy yksiselitteisenä. Mikä siis tekee graffititeoksista ja -alueista merkityksellisiä tai arvokkaita? Kuinka nykygraffitia ja siihen liittyvää vaihtoehtoista urbaania kulttuuria voidaan suojella ja säilyttää? Entä mitä menetämme, mikäli nykygraffitia ei käsitellä kulttuuriperintönä? Väitöskirjani on empiirinen, laadullinen ja kriittinen tutkimus, joka kohdistuu kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristötyöhön Pohjoismaissa.

Luonteeltaan luvattoman taiteen ja ränsistyneiden urbaaneiden joutomaiden esiinnosto arvokkaana kulttuuriperintönä ei ole helppo tehtävä. Myös päätökset graffitin ja graffitialueiden dokumentoinnista, suojelusta ja säilyttämisestä vaativat usein päätöksentekijöiltä rohkeutta. Niinpä teoreettis-filosofista ja kriittistä keskustelua aiheesta tarvitaan enemmän, jotta päätöksiä näiden alueiden säilyttämisestä voitaisiin ylipäätään arvioida ja tukea.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti