Naapuridialogit-teemahaku (8.12.2017)

Selaa arkistoa

Postdoctoral Researcher Leonardo da Costa Custódio and workgroup (ARMA Alliance)224.000 €Anti-Racism Media Activist Alliance (ARMA): Research and Activism Collaboration for Creative Uses of Digital Media, Pedagogy and Arts against Racism in Finland

Academic research and artistic work, or work based on them | 3-year project

The Anti-Racism Media Activist Alliance (ARMA) is a researcher-activist partnership in Finland. ARMA also includes joint actions with CRIOLA (Rio de Janeiro, Brazil) - a non-governmental organization with vast expertise in creative anti-racism actions.

ARMA coordinators are Postdoctoral researcher Leonardo Custódio (Institute for Advanced Social Research, University of Tampere) and Monica Gathuo (Executive Editor of Ruskeat Tytöt, the first ever media for and by brown people in Finland).

ARMA combines theory and practice to develop creative uses of digital media, pedagogy and arts as means to promote anti-racism knowledge and values in Finland.

Theoretically, ARMA reflects on online and offline strategies for anti-racism activism in local and global scales. Theory will be developed in dialogue with Custódio's ongoing research (2017-2019) entitled "Potential and limitations of digital media for anti-racism activism: Comparing activist experiences in Brazil and in Finland".

In practice, ARMA will create online materials (ex.: a 10-episode interview series, social media platforms), printed/electronic resources (ex.: open access reports, a co-edited book) and events (ex.: workshops, seminars, research-art-film events). All materials and events will be open and available for the academic community, civil society organizations and citizens in Finland and abroad. Methodologically, ARMA follows activist research principles (Hale, 2008; Suoranta and Ryynänen, 2014).

The Anti-Racism Media Activist Alliance (ARMA) is bold for different reasons. First, it promotes innovative and creative partnerships between researchers, activists and artists against racism. Second, it is the first research-activist collaborative project completely led by black and brown people in Finland. Third, it promotes international collaboration with Brazilian black feminist NGO CRIOLA (expert in anti-racism activism on/offline) and international guest scholars and activists in Finland.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Leonardo da Costa Custódio
Other members: Monica Gathuo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Pekka Isotalus ja työryhmä153.500 €Käy pöytääni, vieras! Päivälliset naapuridialogia edistämässä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Tutkimushanke keskittyy vuorovaikutussuhteiden edistämiseen päivällisten avulla. Projektissa tarkastelemme Suomessa asuvien ihmisten kohtaamista sekä kasvokkain saman pöydän ääressä että virtuaalisesti. Vieras on sekä päivälliselle kutsuttu ja toivottu henkilö sekä eri kulttuurista tuleva, eri yhteiskuntaluokkaan tai siviilisäätyyn kuuluva naapuri. Tutkimus on puheviestinnän alaa ja kiinnittyy interpersonaalisen viestinnän teoreettiseen perinteeseen sekä virtuaalisten dokumenttien kautta immersiivisen tarinankerronnan suuntaukseen. Hankkeella on kolme tavoitetta: 1) konkretisoida yhteisöllisyyden käsite vuorovaikutuksen tutkimuksen keinoin; 2) selvittää ja mallintaa naapureiden dialogisuutta estävät ja mahdollistavat vuorovaikutuskäytännöt; ja 3) kehittää menetelmää, jolla edesauttaa dialogisia kohtaamisia ja vuorovaikutussuhteiden luomista. Empiirinen aineisto kerätään päivällisiltä sekä kasvokkaisvuorovaikutuksessa että virtuaalitodellisuudessa. Analysoitava materiaali koostuu päivällisille osallistuvien haastatteluista, videoiduista päivällisdialogeista ja virtuaalidokumenttien vaikuttavuuskyselyistä. Tulokset kertovat kulttuurienvälisen viestinnän tuottamisesta ja neuvottelemisesta päivällistilanteessa, ja siitä, miten naapuridialogia voidaan edistää tutustumalla vieraiksi koettuihin ihmisiin myös virtuaalitodellisuudessa.

Hanke tuo Suomessa asuvia erilaisia ihmisiä samaan päivällispöytään. Projekti yhdistää 1. kertaa puheviestintätieteen ja taiteen: tutkimme, voiko kulttuurienvälinen dialogi vahvistua virtuaalidokumenttien avulla ja miten ne voivat kehittää valmiuksia kohdata monikulttuurisia naapureita. Tutkimuksessa istutaan päivälliselle vieraiden kanssa. Vertaamme ja mallinnamme, miten naapuruus rakentuu kulttuurien välisessä dialogissa sekä kasvokkaisviestinnässä että immersiivisessä tarinankerronnassa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ira Virtanen, Paulina Tervo, Sendar Ferit, Venla Kuuluvainen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, yliopistotutkija Tuulikki Kurki ja työryhmä287.000 €Kadonnut kinnas ja muita tarinoita: liikkumisen ja rajojen kokemukset sekä uudet naapuruudet

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hanke tarkastelee tieteen ja taiteen keinoin liikkumisen seurauksena rakentuvia uusia naapuruuksia esineiden, esineistä kertomisen ja kertomusten vastaanoton näkökulmasta Suomen itäisellä rajaseudulla. Hankkeen keskeisenä haasteena on pohtia, kuinka ihmisten mukana kulkevat esineet ja esineistä kertominen rakentavat dialogia ja sen myötä uudenlaisia, liikkuvia ja rajat ylittäviä naapuruuksia ja edistävät esimerkiksi kulttuurisen kansalaisuuden ja alueeseen kytkeytymättömien vaeltavien kulttuuriperinteiden rakentumista. Esineitä ja niihin kytkeytyviä kertomuksia tarkastellaan materiaalisen kulttuurin, kielen ja kerronnan tutkimuksen, taiteen ja interaktiivisen näyttelyn keinoin. Esineet nähdään poeettisina ja poliittisina välineinä erilaisten dialogien syntymiselle menneen ja nykyisen, maahan muuttaneiden ja maassa jo asuvien, eri sukupolvien sekä rajoja ylittävien ja paikalleen asettuneiden ihmisten välillä. Hanke kytkeytyy aihepiiriltään ja tarkastelutavaltaan ajankohtaiseen tutkimusteemaan: maahanmuuttoon, liikkuvuuteen, kulttuurien ja kielten kohtaamiseen ja niiden myötä uudenlaisten naapuruuksien rakentumiseen. Monitieteinen, tiedettä ja taidetta yhdistävä hanke luo uusia menetelmiä aihepiirin tarkasteluun.

Hanke yhdistää tiedettä ja taidetta innovatiivisesti. Tiede ja taide tuottavat yhdessä vastauksia ajankohtaisiin liikkuvuuden, kielten ja kulttuurien kohtaamisen sekä uudenlaisten naapuruuksien synnyttämiin globaaleihin haasteisiin. Hanke osallistuu tieteen ja taiteen keinoin myös suomalaisessa yhteiskunnassa ajankohtaiseen ja julkisuudessa valitettavan polarisoituneeseen keskusteluun maahanmuutosta ja sen synnyttämistä uudenlaisista naapuruuksista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kari Korolainen, Kirsi Laurén, Päivi Saarelma, Saija Kaskinen, Tarja Tanttu
Muut työryhmän jäsenet: Tuulikki Kurki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Tapio Nykänen ja työryhmä (Naapuruuden tekijät)186.000 €Naapuruuden tekijät - saamelaisia suhteita pohjoisen rajoilla

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessamme tarkastellaan porosaamelaisia naapurisuhteita yhdistämällä taidetta ja tieteellisiä menetelmiä. Tavoitteena on luoda ymmärrystä pohjoisen eletyistä naapuruuksista ja niiden kipupisteistä. Ymmärrämme naapuruuden laajasti: naapureita ovat toiset saamelaiset, valtaväestöt, maahanmuuttajat ja kansallisvaltiot. Naapureita ovat myös muut elolliset olennot, joiden elämiin saamelaisten elämät kietoutuvat. Katsomme suhteita naapureihin kolmesta näkökulmasta. Tutkimme, (1) millaisia suhteita Käsivarren porosaamelaiset elävät välittömässä ympäristössään asuviin ihmisiin, kuten toisiin saamelaisiin ja valtaväestön edustajiin. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, millaiseksi eri puolilla valtionrajoja asuvien sukulaisten suhteet muodostuvat, ja miten rajat suhteita välittävät. Toiseksi (2) katsomme saamelaisten suhteita paikallisiin ei-inhimillisiin naapureihin, erityisesti poroon ja petoihin. Tämä näkökulma ilmentää posthumanistista teoriaa, jossa eläimet nousevat merkittäviksi toimijoiksi ihmisten rinnalle. Kolmanneksi (3) tutkimme poroihmisten eläinsuhteita politiikkaan liittyvinä kysymyksinä ja katsomme, millaista vastarintaa petopolitiikkaan liittyy. Tässä osiossa tarkastelumme laajenee yksittäisestä ja paikallisesta yhteiskunnalliselle tasolle. Kolmannessa osiossa teemme myös ekskursion jokisaamelaisuuteen ja Tenojoen kalastuskiistaan. Kysymme, miksi hiljainen vastarinta eskaloitui Tenolla kesällä 2017 avoimeksi kansalaistottelemattomuudeksi.

Tarkastelemme saamelaisia naapurisuhteita uusista näkökulmista. Fokuksessa ovat porosaamelaisten suhteet rajan toisella puolella asuviin sukulaisiinsa sekä eläimiin, jotka kehystävät saamelaisalueiden arkea ja toisaalta edustavat valtiota. Menetelmämme ovat uutta luovia. Yhdistämme käytännön poroelämän ja siihen liittyvän perinteisen tiedon taiteelliseen työskentelyyn ja empiirisiin tieteellisiin menetelmiin. Hankkeessamme tietämisen muodot sekoittuvat, neuvottelevat ja vaikuttavat toisiinsa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Leena Valkeapää, Tapio Nykänen
Muut työryhmän jäsenet: Oula Antti Valkeapää

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Eeva Puumala ja työryhmä (Naapurijurtta-työryhmä)308.000 €Naapurijurtta: Tutkimus sosiaalisista suhteista ja naapuruuden arkisista kudelmista

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Naapurijurtta-hanke kartoittaa naapuridialogien todellisuutta ihmisten parissa monikielisessä ja -kulttuurisessa lähiössä, Hervannassa. Työskentelyssä yhdistyy pihoilla liikkuva jurtta, asukkaiden kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus ja yhteisötaide. Tutkimuksen tavoite on kuulla, nähdä, löytää ja vahvistaa eri kielisten ja erilaisista kulttuurisista, uskonnollisista ja yhteiskunnallisista traditioista ammentavien naapurusten toimivia dialogisia käytäntöjä. Hankkeessa kysytään, miten väestösuhteisiin liittyviä huolia voidaan käsitellä tavalla, joka vahvistaisi ihmisten välistä luottamusta ja siteitä.

Hankkeen työryhmä resonoi maailmankuviltaan, taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan monenlaisia ääniä ja identiteettejä. Hankkeessa toimii myös pakolaistaustainen kokemusasiantuntija, jonka tehtävänä on luoda kontakteja vasta Hervantaan muuttaneisiin siirtolaisiin ja havainnoida heidän naapuruussolidaarisuutensa tapoja ja suhteiden rakentumista syntysuomalaisiin.

Hanke tutkii naapuridialogien variaatiota altistumalla osaksi suhteiden verkostoa siellä missä ihmiset liikkuvat: talojen väleissä ja korttelipihoilla. Lähestymistapana altistuminen antaa mahdollisuuden ihmisten sosiaalisten liikkeiden, elämänrytmin sekä heidän välistensä sidosten havainnointiin. Taide konkretisoi tutkimusmetodia, tarjoaa mukaan tuleville ihmisille ilmaisukanavia olemassa olevien naapuruussuhteiden ilmi tuomiseen ja työryhmälle keinoja kommunikoida tutkimuksen havainnoista tutkittavalle naapurustolle.

Hanke on rohkea, sillä siinä ylitetään tieteen, taiteen ja aktivismin raja-aitoja sekä asetetaan näin naapuruus ilmiönä uudenlaiseen tarkasteluun. Hanketta luonnehtii kokeilevuus, tutkimuksen altistaminen ihmisille ja sen vieminen pois yliopistoinstituutiosta. Jurtta itsessään on kokeileva ja kiertävä paikka - taideteos -, joka sekä kartoittaa että luo kohtaamisia ja dialogin tilaa. Myös ryhmämme sekä taustoiltaan että ammatilliselta osaamiseltaan heterogeeninen kokoonpano heijastelee rohkeutta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anne Savitie, Karim Maïche, S. M. Khalid Imran, Salome Tuomaala
Muut työryhmän jäsenet: Eeva Puumala

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti Mikko Salmela ja työryhmä249.000 €Naapuridialogien affektiiviset lähtökohdat

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeen lähtökohta on tutkimukselliseen näyttöön perustuva käsitys ihmisten väliseen vuorovaikutukseen erottamattomasti kuuluvasta affektiivisuudesta, joka määrittää niin kielellistä kuin toiminnallista vuorovaikutusta. Hankkeessa tutkitaan erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten dialogia ja vuorovaikutusta tarkastelemalla heidän vuorovaikutuksessaan viriäviä affektiivisia prosesseja, kuten affektiivista synkroniaa, empatiaa sekä muita jaettuja tunteita, joille yhteenkuuluvuuden sekä yhteisen ryhmäidentifikaation kokemukset rakentuvat. Tutkimuksen aineisto kerätään kahdesta kaikille Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Sukupolvien korttelin asukkaille tarjottavasta harrasteryhmästä, lukupiiristä ja tanssiryhmästä, joita seurataan tallentaen videomateriaalia vuorovaikutuksesta ryhmien kaikissa tapaamisissa. Lisäksi samoja henkilöitä värvätään kokeelliseen tutkimukseen vuorovaikutuksellisesta empatiasta. Tutkimuksen aineisto on ainutlaatuinen osallistujien poikkeuksellisen keskinäisen erilaisuuden ansiosta. Tutkimusmateriaalia analysoidaan sosiologisen keskusteluanalyysin, kirjallisuustieteen, taiteentutkimuksen, sekä kokeellisin metodein, ja niiden tulokset integroidaan filosofiseen tutkimuksen erilaisten jaettujen tunteiden eroista niiden kyvyssä tuottaa ja ylläpitää yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Hanke edistää monitieteistä empatiatutkimusta, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelussa.

Tutkimuksen kohde on uusi uraauurtava yhteisöllinen asumismuoto Helsingin Jätkäsaaressa. Hanke on aineistoltaan poikkeuksellinen, teoreettisia, kokeellisia ja taiteellisia menetelmiä luovasti yhdistävä tutkimus asukkaiden välisen dialogin rakentumisesta ja yhteisöllisistä tunteista. Hanke edistää monitieteistä empatiatutkimusta, ja sen avulla voidaan ymmärtää tunteiden ja taiteiden merkitystä erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen syntymisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ilkka Lampi, Liisa Voutilainen, Mikko Salmela, Pentti Henttonen, Riikka Rossi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Miriam Attias ja työryhmä 530.000 €Vastakkainasettelun purkaminen ja toimivien väestösuhteiden edistäminen dialogilla ja sovittelulla

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Hankkeessa tehdään interventioita ja tutkimusta liittyen väestöryhmien välisen polarisaation ennaltaehkäisyyn ja konfliktien sovitteluun. Tarkoituksena on tutkia ja tuottaa Suomeen soveltuvia ennaltaehkäisymalleja ja sovittelumenetelmiä. Lisäksi kokeillaan, millä tavoin taiteen keinot (valokuva, elokuva) voivat tukea dialogiprosesseja. Hanke tukeutuu aiempaan tutkimukseen: tärkeimpiä tieteellisinä taustoina ovat Bart Brandsman (2017) teoria polarisaatiosta ja vastakkainasettelun kärjistymisestä ja ennaltaehkäisystä sekä Marko Juntusen aiempi tutkimus Suomessa tapahtuvasta polarisaatiosta ja radikalisoitumista. Dialogi- ja sovitteluprosessit toteutetaan Vihdissä, Mäntsälässä ja Turun Varissuolla. Paikallisten naapuridialogien lisäksi tuotetaan Suomeen soveltuva malli polarisaation hallinnasta, joka tehdään yhteistyössä poliisihallituksen ja Oulun kanssa; tarkoituksena lisätä viranomaisten kykyä toimia polarisoitumista hillitsevällä tavalla. Hankkeen aikana toteutettavien interventioiden lisäksi tutkitaan ja analysoidaan kaksi jo toteutettua yhteisösovitteluprosessia haastattelemalla niissä mukana olleet toimijat (Forssa&Espoo). Näistä tapauksesta tehdään huolellinen analyysi ja jäsennetään mikä toimi ja mitkä valinnat, rakenteet, yhteistyösuhteet ja resurssit olivat ratkaisevia, jotta väkivallan kierre saatiin katkaistua. Hankkeen avulla saadaan uraauurtava ja monipuolinen käsitys siitä, millaisia edellytyksiä laadukkaiden, yhteiskunnallisten dialogien järjestäminen vaatii.

Hanke tarttuu yhteen tämän hetken vaikeimmista ja eniten keskustelua herättävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä: väestöryhmien väliseen polarisaatioon ja väestösuhteisiin. Hankkeessa tuodaan yhteen kansainvälinen ja suomalainen dialogi- ja sovitteluosaaminen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa Suomeen tutkimukseen perustuvia, käytännössä testattuja ja levittämiskelpoisia menetelmiä ja rakenteita, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ja purkaa väestöryhmien välisiä jännitteitä ja konflikteja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jonna Kangasoja, Katja Tähjä, Maria Makweri, Marko Juntunen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tampereen yliopisto 248.000 €Dialogisuutta rakentamassa - tutkimus- ja kehittämishanke Suomen maahanmuuttajaryhmien keskinäisistä suhteista

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Olemme havainneet aiemmassa tutkimuksessa, että virolaiset maahanmuuttajatyöntekijät vahvistavat puheessaan identiteettiä, jolla he korostavat samankaltaisuutta natiiviväestön kanssa ja erilaisuutta muiden etnisten ryhmien kanssa. Vaarana erottelevassa puheessa on Suomen sisäisten etnisten eroavaisuuksien ylikorostuminen; toisinaan puheen taso lähentelee vihapuhetta. Havaitsimme myös, että virolaiset halusivat vahvistaa kahdenvälistä suhdetta nimenomaan suhteessa suomalaisiin, ei muihin maassa eläviin etnisiin ryhmiin. Jos tällainen kehitys jatkuu, mahdollisuudet dialogiin etnisten vähemmistöjen välillä heikkenevät.

Tämä tutkimushanke syventää edellistä tutkimusta. Tämän kolmivuotisen hankkeen aineistona ovat arkielämän tilanteisiin liittyvät ja päivänpolttaviin aiheisiin liittyvät keskusteluketjut virolaisten ja venäläisten Suomessa eniten käyttämien sosiaalisen median ryhmissä. Tämän hankkeen tehtävänä on ensiksi lisätä ymmärrystä viron- ja venäjänkielisten ryhmien suhteesta muihin etnisiin ryhmiin ja toiseksi – edellisen pohjalta – määritellä teemoja, joiden ympärille voitaisiin kehittää positiivisia, etnisiä ryhmiä yhdistäviä dialogeja. Sosiaalisen median keskusteluketjujen kartoitus kertoo myös kipupisteistä, joiden kautta syntyy etnistä ulossulkemista.

Työstämme edelleen analyysista löytyneitä teemoja työpajoissa ja teatteriesityksessä. Hankkeen lopuksi tiedotamme tuloksista perinteisissä viestimissä, artikkeleiden muodossa ja internetissä levitettävällä videolla.

Aihe ottaa suoraan kantaa yhteiskunnallisessa keskustelussa tällä hetkellä räikeänä näkyvään polarisaatioon “ansaitun” työperäisen maahanmuuton ja “ansaitsemattoman” humanitaarisin perustein tapahtuvan maahanmuuton välillä. Hanke hyödyntää suomalaisille hankkeille epätyypillistä monikulttuurista tutkijoiden ja näyttelijöiden sekä työtapojen (tutkimusaineiston hankinta, työpajat, näytelmät) yhdistelmää. Hanke myös rohkaisee Cultura-säätiötä ja Tuglas-seuraa läheisempään yhteistyöhön.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jaanika Kingumets, Jukka Toivonen, Liisa Tuhkanen, Maarja Kaasik, Mart Aas, N. N.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Sirkku Varjonen ja työryhmä (Puhekupla)129.000 €PUHEKUPLA: Tiede ja taide maahanmuuttokeskustelun kuplia puhkomassa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeemme koostuu tapahtumasarjasta ja niihin liittyvästä tutkimuksesta.
Puhekupla-tapahtumien tavoite on käsitellä maahanmuuttoa ja kulttuurien kohtaamista tavalla, joka ei pyri yksimielisyyteen, mutta purkaa rajalinjoja, tuottaa epätodennäköisiä ja tasavertaisia kohtaamisia ja vastavuoroisia oppimiskokemuksia. Tapahtumissa maahanmuuttoa tarkastellaan osallistavan draaman ja keskustelun kautta, tutkimustietoa ja yleisön kokemuksia ja osaamista hyödyntäen, erilaisia näkökulmia kunnioittaen. Tapahtumat viedään tieteen- ja taiteentekijöiden yhteistyönä epätyypillisten yleisöjen luo. Konsepti on onnistuneesti pilotoitu helsinkiläisissä lähiöbaareissa.

Nyt suunnittelemassamme hankkeessa jalostamme tapahtumakonseptin uusille yleisöryhmille. V. 2018 suunnittelemme ja järjestämme pääkaupunkiseudulla tapahtumasarjan ikäihmisille. V. 2019 toteutamme tapahtumakiertueen maaseudulla.

Hankkeen tutkimusosiossa tutkimme Puhekupla-tapahtumien jännitteisen maahanmuuttokeskustelun dynamiikkaa ja rakentavan dialogin edellytyksiä. Lisäksi tutkimme autoetnografian keinoin omaa ammatillista identiteettiämme ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia yhteiskuntatieteilijöinä ja esitystaiteilijoina. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansantajuisesti ja tieteellisinä artikkeleina.

Työryhmämme koostuu esitystaiteen ammattilaisista, yhteiskuntatieteilijöistä ja kaupunkiaktiiveista, joilla on laaja osaaminen ja erinomaiset valmiudet ja palava halu kohdata monenlaisia ihmisiä.

Hankkeen ytimen muodostavat Puhekupla-tapahtumat viedään tieteen- ja taiteentekijöiden yhteistyönä epätyypillisten yleisöjen luo. Yhteiskunnallisesti merkittäviä, voimakkaita tunteita ja mielipiteitä herättäviä maahanmuuttokysymyksiä käsittelevät tapahtumat haastavat sekä tekijät että osallistujat jakamaan omia kokemuksiaan, heittäytymään, kohtaamaan omia pelkojaan ja ennakkoluulojaan, sietämään epävarmuutta ja ristiriitoja ja käymään dialogia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Emma Nortio, Jenni Urpilainen, Niina Hosiasluoma, Pinja Hahtola, Sirkku Varjonen
Muut työryhmän jäsenet: Pertti Ylikojola, Sanna Ryynänen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti