Suomen muuttuvat naapuruudet: Lähinaapurit (8.12.2016)

Teemahaussa Suomen muuttuvat naapuruudet: Lähinaapurit myönnettiin yhteensä 2 470 280 euroa 11 hankkeelle.

Selaa arkistoa

Professori, VTT, Dosentti Inga Jasinskaja-Lahti ja työryhmä (ESSO, etnisten suhteiden sosiaalipsykologit)300.000 €Vastavuoroinen glokaali naapuruus – venäläiset naapurit Suomessa, Virossa ja Norjassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

This multidisciplinary, multimethod, international comparative project takes a fresh, critical and practically relevant look at neighbouring relations with Russia, Russian people and Russian-speaking minority along the North-Western border of Russia, with a special focus on Finland. In contrast to the traditional approach on intergroup relations that focuses on the benefits of inclusive ideologies and positive intergroup contact, we study what discourages people from trusting and investing in mutually respectful interpersonal and intergroup interactions both on- and off-line. We revisit the reciprocity hypothesis developed to study pro-social behavior and launch the concept of reciprocal glocal neighborhood to show the power of lay people in shaping their neighborhoods. Four construction blocks of glocal neighbourhood are addressed in four interrelated sub-studies: political and social participation and investment in community; group loyalty and intergroup trust; intergroup dialogue in media and the internet; and secure national and religious identities. To understand the supercomplexity of hybrid intergroup relations and to find practical means to foster trust-building in the region studied, we will bridge the most recent developments of social psychology on intergroup relations and immigrant integration; media and communication studies on hybrid media environment; religious studies on interreligious dialogue; and sociological transnational perspective on immigration.

We use the concept of reciprocal glocal neighbourhood to show the power of majority and minority members in shaping their neighbourhoods. We revisit the reciprocity hypothesis developed to study pro-social behavior and challenge with it the traditional approach to immigrant integration. While the latter has focused on the benefits of positive intergroup contact, we take one step back: what (dis)courages people from trusting and investing in mutually respectful interaction both on- and off-line.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Emma Nortio, Göksu Celikkol, Rashid Gabdulhakov, Teemu Pauha, Tuuli Anna Mähönen
Muut työryhmän jäsenet: Anette Rohmann, Antti Räsänen, David Lackland Sam, Filip Ginter, Jolanda Van der Noll, Jussi Pakkasvirta, Maykel Verkuyten, Mervi Pantti, Raivo Vetik

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Jussi Jauhiainen ja työryhmä226.000 €Suomen Silta 3.0

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Suomen silta 3.0 tutkimuksen kysymyksinä ovat:

1. Minkälaisia ovat virolaisten asumisen, työnteon ja vapaa-ajan aikatilat Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja miten ne ovat kehittyneet 2000-luvulla?
2. Minkälaisia ovat virolaisten mobiliteetin (liikkumisen, sijainnin) strategiat ja käytännöt Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja miten nämä poikkeavat virolaisten taustamuuttujien suhteen?
3. Mikä yhteys virolaisten aikatiloilla, mobiliteetilla ja yhteydenpidolla Viroon on virolaisten integraatioon tai segregaatioon Suomessa?
Tutkimuskysymyksiin vastataan kattavan empiirisen tutkimuksen avulla, jonka taustalla on vankka teoriapohja mobiliteetin, integraation/segregaation ja aikatilojen käsitteistä sekä monipuoliset (mixed methods) tutkimusmenetelmät.

Olemme huolellisella etukäteissuunnittelulla vähentäneet epäonnistumisen mahdollisuudet minimiin. Näkemyksemme on, että tutkimushanke on tieteellisesti ansiokas, varmasti toteutettava, erittäin ajankohtainen ja tuo uusia merkittäviä näkökulmia tähän aihepiiriin.

Tässä yhdistetään ensi kertaa rekisteriperusteinen aineisto mobiilidataan. Tutkimuksessa tämä on ainutlaatuista, sillä aineistona ovat kaikki virolaiset pääkaupunkiseudulla. Tutkimusta tarkennetaan laajalla kyselyllä (yli 1000 vastaajaa) ja haastatteluilla (30). Tutkimushanke osoittaa transnationaaliseksi työssäkäyntialueeksi suunnitellun pääkaupunkiseudun ja Tallinnan kaupunkiseudun nykytilan, miten nykytilaan päädyttiin ja mitä tulevaisuuksia on.

Tutkimushanke käsittelee lähinaapureitamme virolaisia Suomen pääkaupunkiseudulla sekä heidän spatio-temporaalisia käytäntöjään ja yhteyksiä Suomen ja Viron välillä. Yhdistetään väestön rekisteritiedot, mobiilipaikannusdata, kysely ja haastattelut. Ensi kertaa on mahdollista tutkia tarkkaan ja kattavasti Suomen ja Viron välillä toimivien virolaisten mobiliteetti, aikatilat, integraatiopolut ja transnationaaliset käytännöt. Kaikki tutkimuseettiset seikat on huomioitu hankkeessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Endli Kinsiko, Keiu Talve, NN NN
Muut työryhmän jäsenet: Rein Ahas, Tiit Tammaru

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Hanna Korsberg ja työryhmä415.000 €Hanke tutkii Suomen ja Viron naapuruutta kulttuuri- ja teatterisuhteiden ja uusien teatteriesitysten kautta hyödyntäen sekä tieteellisiä että taiteellisia menetelmiä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | 2-vuotinen hanke

Suomen ja Viron kulttuuri- ja teatterisuhteet -hanke käsittelee Suomen ja Viron kulttuurisuhteita esittävien taiteiden ja tutkimuksen keinoin. Kummassakin maassa teatteri on poikkeuksellisen aktiivinen taidemuoto ja maiden väliset teatterisuhteet ovat olleet huomattavan aktiiviset Viron historian eri vaiheista huolimatta. Hankkeessa tutkitaan teattereiden, esitysten, näytelmien, yksittäisten taiteilijoiden ja teatterivaikutteiden liikkuvuutta Suomen ja Viron välillä. Hankkeen tuloksena syntyy kaksi esitystä, teatterivierailut Tallinnaan, Tarttoon, Helsinkiin ja Poriin, näytelmien käännökset (suomesta viroon ja virosta suomeen), kaksi tutkimusseminaaria ja artikkelikokoelma sekä erillisiä tutkimuksia, joista osa käsittelee myös hankkeessa syntyviä vierailuesityksiä.

Hanke käynnistää uusia yhteistyön muotoja suomalaisen ja virolaisen teatterin ja teatterintutkimuksen välillä. Ristiriitaiset tulkinnat Suomen ja Viron jaetusta naapuruudesta ovat hankkeessa tervetulleita ja tutkijoita kannustetaan tiukkaan argumentaatioon pohjautuvaan debattiin. Hankkeen esitykset ovat vasta suunnitelma-asteella, mutta kaikki osapuolet (kirjailijat, teatterit ja tutkijat) ovat sitoutuneet niihin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Anneli Saro , Julia Pajunen, Luule Epner, Mikko-Olavi Seppälä, Riikka Korppi-Tommola, Taago Tubin
Muut työryhmän jäsenet: Hanna Korsberg, Johanna Laakkonen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Katariina Kyrölä 132.000 €Pervo saamelaisuus: queer-näkökulmia alkuperäiskansojen kuvastoihin pohjoismaisessa nykykulttuurissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Saamelaiset ovat tärkeä kulttuurinen ja kielellinen vähemmistö Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa alueella, jota kutsutaan pohjoissaameksi Sápmi. Kansallisia rajoja ja maahanmuuttoa koskevista keskusteluista usein unohtuu ”kotoperäinen” saamelaisten syrjinnän historia ja se, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat osallistuneet alkuperäiskansojen kolonisaatioon. Keskusteluissa saamelaispolitiikasta ja -aktivismista puolestaan vaietaan usein saamelaisyhteisöjen sisäisestä syrjinnästä esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin perusteella.

Tutkimus törmäyttää saamelaisuuden ja seksuaalisuuden kysymyksiä arvioiden, miten saamelaisuuden nykykuvastot käsittelevät, liikuttavat ja jähmettävät alkuperäiskansalaisuuteen ja ”pervoon” tai epänormatiiviseen seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia. Tutkimusmateriaalina toimivat 2010-luvun saamelaisuuteen ja seksuaalisuuteen kytkeytyvät kohut, julkisuudessa näkyneet taide- ja populaarikulttuuriesimerkit sekä aktivismin muodot ennen kaikkea Suomessa mutta myös muissa Pohjoismaissa. Tuoden uudella tavalla yhteen alkuperäiskansojen ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, queer-feministiset näkökulmat ja posthumanistiset metologiat tutkimus kysyy, miten ei-inhimilliset tekijät, kuten saamenpuku, pohjoinen luonto, kulttuuriset kuvastot ja mediateknologiat kietoutuvat yhteen inhimillisten tekijöiden, kuten tunteiden, kehollisuuden, seksuaalisuuden, ihmisryhmien syrjinnän ja syrjinnän vastustamisen kanssa.

Pervo saamelaisuus -tutkimusprojekti on rohkea avaus, sillä se tarkastelee yhtäältä kohuttua ja toisaalta vaiettua aihetta: saamelaisuuden esitystapoja ja saamelaisaktivismia 2010-luvun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa epänormatiivisen seksuaalisuuden ja sukupuolen näkökulmasta. Projekti yhdistää alkuperäiskansojen tutkimuksen, queer-feministisen näkökulman, posthumanistisen metodologian ja visuaalisen nykykulttuurin tutkimuksen pohjoismaisessa kontekstissa ennennäkemättömällä tavalla.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, jatko-opiskelija Tuire Liimatainen 113.280 €Identity and representation among third generation Sweden Finns

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke

Joka neljännellätoista ruotsalaisella on suomalaiset juuret kolmessa sukupolvessa. Kahta ensimmäistä siirtolaissukupolvea ja heidän kokemuksia maahanmuutosta ja sopeutumisesta on tutkittu aiemmin, mutta vasta nyt ruotsinsuomalaisten kolmas sukupolvi on sellaisessa iässä, jossa he voivat tarjota uusia näkökulmia suomalaiseen siirtolaisuustutkimukseen.

Ruotsinsuomalaisten kolmas sukupolvi on syntynyt ja kasvanut Ruotsissa ja vähemmistöryhmän on virallisesta asemastaan huolimatta nähty nykypäivänä olevan hyvin hajaantunut ja jopa näkymätön. Silti ruotsinsuomalaisten keskuudessa on juuri nyt havaittavissa uutta kiinnostusta suomalaisuutta ja omia juuria kohtaan. Tutkimus pyrkiikin selvittämään millaisia identiteettivalintoja nämä suomalaiset juuret omaavat ruotsalaiset kolmannessa sukupolvessa tekevät sekä miten he määrittelevät ja rakentavat suomalaisuutta eri kulttuuripiirissä kasvaneina. Tutkimus tarkastelee suomalaista kulttuuria laajemmin maantieteellisten rajojen ulkopuolella.

Suomi ja Ruotsi ovat muutakin kuin kaksi naapurivaltiota. Ne ovat pitkälle yhteiselle historialle rakentuneita hyvinvointivaltioita, jotka jakavat yhteisiä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia arvoja ja rakenteita. Silti maiden välillä tapahtuva maahanmuutto ei ole aivan yksiselitteistä. Ruotsinsuomalaistutkimus tuokin uusia näkökulmia suomalaiseen sekä pohjoismaalaiseen maahanmuuttokeskusteluun ja tärkeyteen ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuria.

Tutkimus katsoo suomalaisuutta maantieteellisten rajojemme ulkopuolella ja selvittää mitä kaikkea suomalaisuus tänä päivänä voi olla tai mitä ulottuvuuksia se voi saada uusien sukupolvien myötä. Tutkimus asettaa suomalaiset ja suomalaissiirtolaiset maahanmuuttodiskurssin yhteyteen ja kääntää ajankohtaisen integraatiokeskustelun lähtökohdaksi oman kulttuurimme vieraassa maassa. Tutkimus vie suomalaista siirtolaisuustutkimusta laajemmin kansainvälisen siirtolaisuustutkimuksen piiriin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD John Loehr and workgroup225.000 €Learning from our past: the effect of forced migration from Karelia on family life

Academic research or work based on it | 3-year project | The project’s themes are related to The changing neighbourness of Finland programme

The consequences of forced migrations are felt worldwide and faced by millions of people each year. The plight of migrants has come to the forefront recently as masses of people have migrated to Europe seeking asylum from predicaments faced at home. We will investigate the World War II evacuation of Karelians to southern and central Finland to determine the long-term outcomes of forced migration in order to learn from the past. The evacuees encountered much the same traumas and faced similar prejudices and resentment that current migrants face, making this population particularly appropriate to gain insight into the present and future of European migrants. Using an untapped data set from hundreds of thousands of displaced migrants and resident Finns, we will investigate the effect of forced migration on family relations and childbearing and assess the integration of migrants into society. In this project we will assess: 1) whether marital and reproductive behaviour of evacuees and resident Finns differ, 2) the consequences of mobility on reproductive behaviour, 3) whether the presence of neighbours or kin (e.g. grandmothers or siblings) mitigates effects on reproductive behaviour, 4) the socio-economic and social integration of migrants into society through marriage and the accumulation of wealth. These questions will be assessed relative to the study subject age at migration and gender, to determine the characteristics of sensitivity to forced migration.

In this research project we intend to investigate the Karelian evacuees from a perspective never before considered and gain insight into general questions important to modern society by studying past events. There are few population level studies available on forced migrants’ marital and reproductive behaviour, and none that can assess marital and reproductive behaviour, kin relationships, and mobility before and after forced migration and at a multigenerational level.

Workgroup members
Monthly grant recipients:John Loehr, Pettay Jenni, To be named To be named
Other members: Anna Rotkirch, Johanna Mappes, Mirkka Danielsbacka, Tuomas Salmi, Virpi Lummaa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori, VTT Laura Lyytikäinen ja työryhmä228.000 €Crossing Borders for Health and Well-being – A mixed methods study on medical travel between Finland, Russia and Estonia

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Hankkeessa tutkimme terveyttä ja terveysmatkailua Suomessa, Virossa ja Venäjällä käyttäen monia erilaisia tutkimusmenetelmiä (mixed methods). Hankkeen tutkimusprojektit lähestyvät terveysliikkuvuutta maahanmuuton ja terveysturismin näkökulmista. Tutkimme venäläis- ja virolaistaustaisten maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttöä Suomessa ja kotimaissaan sekä venäläisiä ja suomalaisia terveys- ja hyvinvointituristeja Suomessa ja Virossa. Kysymme kuinka käsitykset terveydestä ja hyvinvoinnista muokkautuvat rajat ylittävässä (transnational) kontekstissa ja kuinka nämä käsitykset liikkuvat ja liikuttavat terveyspalveluiden käyttäjiä pohjoisen Itämeren maiden välillä. Olemme kiinnostuneita paikan merkityksestä terveyskäsityksille – kuinka esimerkiksi Suomi määrittyy toisille terveyden turistikohteeksi ja toisille ”epäterveelliseksi” paikaksi, josta halutaan matkustaa tutumpaa, halvempaa tai parempaa palvelua tarjoavaan naapurimaahan. Hankkeemme on rohkea avaus, koska se ylittää rajoja monessa mielessä: ylittämällä metodologisia rajoja (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus) sekä ammentamalla eri tieteenalojen teoriaperinteistä (sosiologia, antropologia, terveystutkimus, maantiede ja tilastotiede). Tutkimus pyrkii haastamaan käsityksiämme suomalaisesta terveysjärjestelmästä ja palvelukulttuurista maahanmuuttajien ja muiden rajoja ylittävien käyttäjien näkökulmasta.

Hankkeemme on rohkea avaus, koska se ylittää rajoja monessa mielessä: ylittämällä metodologisia rajoja (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus) sekä ammentamalla eri tieteenalojen teoriaperinteistä (sosiologia, antropologia, terveystutkimus, maantiede ja tilastotiede). Tutkimus pyrkii haastamaan käsityksiämme suomalaisesta terveysjärjestelmästä ja palvelukulttuurista maahanmuuttajien ja muiden rajoja ylittävien käyttäjien näkökulmasta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Harley Bergroth, Laura Lyytikäinen, Teemu Tapio Kemppainen, Veera Koskinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, professori Maria Lähteenmäki ja työryhmä246.000 €Elävä raja. Historiapolitiikka ja ekoturismi suomalais-venäläis-norjalaisilla luonnonsuojelualueilla [GREEN ZONE]. Tutkimus tulevaisuuden lähinaapuriyhteistyön uusista mahdollisuuksista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Monitieteisessä (historia, maantiede) hankkeessa esitellään ja analysoidaan suomalais-venäläis-norjalaisella raja-alueella olevien luonnonpuistojen/suojelualueiden ja niitä lähellä olevien ihmisyhteisöjen välistä suhdetta, alueiden käyttöä ja kehittämistä ekoturismia ja historiaa/kulttuuria hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tutkimusfokus asettuu pääosin 1980-2010-luvulle. Loppuraportissa esitetään yhdessä viiteryhmien (Metsähallitus, paikallisyhteisöt, rajaviranomaiset) kanssa toimenpidesuositus ekoturismin ja historiapolitiikan määrätietoisesta hyödyntämisestä kansallisessa luontomatkailussa ja alueellisessa kehittämistyössä.

Hanke kestää loppusymposium mukaan lukien 3,5 vuotta käsittäen kolme päätoimista tutkijaa, 2 Suomesta ja 1 Venäjältä, sekä noin 20 kansainvälisen tutkijan verkoston. Tutkimus on uutta geohistoriallista tutkimussuuntaa, joka hyödyntää monitieteistä (historia, maantiede) tutkimusmetodiikkaa ja teoreettisia mallinnuksia. Hanke tuottaa uutta akateemista, mutta myös käytännönläheistä tietoa ja analyysiä uusista lähinaapuruus-yhteistyön muodoista, jotka luotaavat kauas tulevaisuuteen, tasoittavat poliittis-taloudellisia ja kulttuurisia yhteistyöpolkuja ja edistävät rauhanomaista rinnakkaiseloa.

Hanke on yhteiskunnallisesti kantaaottava, kestävää kehitystä, ylirajaista ja rauhanomaista rinnakkaiseloa puolustava ja edistävä hanke, se yhdistää tieteellisen tutkimuksen arkiseen ruohonjuuritason toimintaan, yhdistää viranomaisia, tutkijoita ja paikallisia asianomistajia. Raja-alueet ja rajojen ylittämiset ovat havaitusti arka asia, hypoteettisesti hanke uskoo siihen, että juuri pohjoiset alueet ja luonnonsuojelutoiminta ovat epäpoliittisia kohtaamispaikkoja, joiden tutkimusta on edistettävä

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Alexander Osipov, Jani Karhu , Oona Ilmolahti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Sirke Mäkinen ja työryhmä220.000 €Koulutusyhteistyöllä kohti hyvän naapuruuden periaatetta - Suomalais-venäläinen tutkimus- ja toimintahanke (Towards Good Neighbourliness With Higher Education Cooperation)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 3-vuotinen hanke

Suomalais-venäläinen tutkimusryhmämme lähestyy Suomen ja Venäjän hyvän naapuruuden rakentamismahdollisuuksia koulutusyhteistyön näkökulmasta. Ensinnäkin tutkimme suomalais-venäläistä yhteistyötä, sen muutoksia ja kehittymismahdollisuuksia korkeakoulutuksen alalla ja erityisesti yhteistutkinto-ohjelmia ja niiden roolia hyvin toimivan naapuruuden rakentamisessa. Kysymme minkälaista potentiaalia korkeakoulutusyhteistyöllä yleisesti ja yhteistutkinto-ohjelmilla erityisesti on toimivien Suomen ja Venäjän suhteiden rakentamisessa? Miten globaalit kehityskulut ja mallit ovat vaikuttaneet suomalais-venäläiseen koulutusyhteistyöhön? Miten näkemyksemme Venäjästä ovat muuttuneet 2000-luvulla ja mikä vaikutus tällä on ollut korkeakoulutusyhteistyöhön ja hyvän naapuruuden rakentamiseen? Tutkimuksemme perustuu koulutusyhteistyön arkistomateriaaleihin, asiantuntijahaastatteluihin, opiskelijoiden ryhmähaastatteluihin sekä havainnointiin. Tutkimuksellisen osuuden lisäksi rakennamme ja kehitämme oppimisympäristöjä ja –tapoja, jotka soveltuvat kansainvälisen politiikan kaksoistutkinto-ohjelmiin ja erityisesti sensitiivisten kysymysten käsittelyyn opetuksessa. Näin ollen hankkeellamme on sekä tieteellisiä, käytännöllisiä että normatiivisia tavoitteita ja sen kohderyhmänä ovat niin akateemiset, poliittiset kuin hallinnollisetkin toimijat sekä kansalaisyhteiskunnat.

Suomen ja Venäjän (kansainväliset) suhteet ovat viime vuosina kiristyneet. Tarvitsemme rohkeita avauksia, jotka tutkivat ja rakentavat hyvän naapuruuden mahdollisuuksia. Hankkeemme yhdistää sekä tieteellisen tutkimuksen korkeakoulutusyhteistyön merkityksestä tällaisen naapuruuden rakentamiselle että pedagogisten ratkaisujen kehittämisen yhteistutkinto-ohjelmiin. Kehitämme ratkaisuja kansainvälisen politiikan sensitiivisten kysymysten opetukseen ja uudenlaisiin oppimisympäristöihin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Dmitri Lanko, Gleb Yarovoi, Iuliaa Gataulina, N. N., Svetlana Shenderova
Muut työryhmän jäsenet: Anni Kangas, Katalin Miklossy, Larisa Deriglazova, Nelli Piattoeva

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Anni Reuter 60.000 €Karkotus, hajaannus, naapuruus: Stalinin ajan pakkosiirrot inkerinsuomalaisten muistitiedossa ja aikalaiskirjoituksissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | 4-vuotinen hanke | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan

Arviolta 47 000 inkerinsuomalaista (40 %) karkotettiin Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Karkotuksilla on tärkeä rooli inkerinsuomalaisten historiassa, mutta aihetta on tutkittu vähän.

Tutkin karkotettujen inkerinsuomalaisten omaa tulkintaa karkotushistoriasta, diasporasta ja naapuruudesta. Tutkimusaineisto koostuu aikalaiskirjeistä (170) ja myöhemmistä haastatteluista (25). Aiempi tutkimus keskittyi viranomaisdokumentteihin ja ohitti henkilökohtaiset aineistot.

Muistitiedon tärkeyttä korostaa se, että terrorin huippuvuosien jälkeiseltä ajalta on jäänyt hyvin vähän karkotettujen kirjallisia aineistoja. Tutkimusaineistojen kokoaminen on kiireellistä, sillä karkotuksia koskevaa muistitietoa ja aineistoja katoaa silminnäkijöiden kuollessa.

Tutkimukseni tavoitteet voi kiteyttää seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten aikalaiset kuvasivat karkotusta ja diasporaa?
2. Millaisia ovat karkotushistorian tulkinnat muistoissa ja kirjoituksissa?
3. Millaisia ovat karkotettujen perheiden historiat ja muistitieto?
4. Miten naapureita ja paikkoja (karkotusalue, Suomi ym.) muistellaan?

Menetelmänä käytän kokemus- ja konteksisidonnaista narratiivista analyysia sekä diasporan käsitettä. Tutkimus on monitietieteinen.

Tutkimus lisää inkeriläisten historian tuntemusta Suomessa ja kansainvälisesti tietoa Neuvostoliiton sisäisistä karkotuksista. Se tuottaa uutta tietoa pakkosiirrettyjen kokemuksista, naapuruudesta ja maailmanlaajuisestakin diasporasta tänä pakolaisuuden ja pelonpolitiikan aikana.

Tämä on rohkea avaus, sillä inkeriläisten kansanmurha on tabu Suomessa ja Venäjällä terrorin muistelu on vaikeutunut pelon politiikan takia. Tutkimukseni on kiireellinen, sillä karkotuksia koskevaa muistitietoa ja aineistoa katoaa silminnäkijöiden kuollessa, jollei niitä kerätä pian. Tutkin traumaattisia muistoja, inkerinsuomalaisille käänteentekevää ja tutkimuseettisestikin hankalaa karkotusaikaa, josta vaiettiin pitkään pelon takia. Vertailen aikalaisaineistoja ja muistitietoa keskenään.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Associate professor and research fellow Oksana Zaporozhets and workgroup (SOSEDI)305.000 €The layered cake of Russian-Finnish neighborness: everyday interactions at different scales

Academic research and artistic work, or work based on them | 2-year project

In the era of increasing mobility the concept of neighborhood - its meanings, contents and manifestations – is undergoing serious transformations. This project aims at analytical deconstruction and reconstruction of ‘neighborhood’ - and ‘neighborness’ as a related category - in the conditions of a mobile world and takes the ‘Russian-Finnish neighborness’ as an empirical case.
Russia and Finland are interconnected by a multitude of contexts, which makes ‘the Russian-Finnish neighborness’ a complex, multilevel phenomenon. We work with different levels of neighborhood and different manifestations of neighborness emerging in the Russian-Finnish everyday interactions. The project is designed as a set of subprojects. We look at the neighborly interplay of ‘the locals’ and Russian migrants to Finland unfolding in a microdistrict or yard. We consider ‘neighborness’ on the level of a city, focusing on public spaces and the ways they are used by the locals and migrants, as well as by temporary visitors from the neighboring country. We also study ‘neighborness’ as an important part of everyday life and identity of border areas, including ‘the neighborness through time’ as the relationships between the present and former residents of border territories or their descendants. The research will be conducted in Finland (Helsinki, Imatra, Tohmajärvi) and in Russia (Saint Petersburg, Leningrad oblast). The project will have an art exhibition as one of its outcomes.

It is a bold initiative because we consider neighborness at an everyday level on a set of empirical examples, and by doing this, we aspire to saturate the concept of neighborness with theoretical and empirical content. Besides, we aim at visualizing 'neighborness': research findings will be translated into visual metaphors to be presented to a broader audience in an exhibition.

Workgroup members
Monthly grant recipients:Elena Bogdanova, Elena Nikiforova, Oksana Zaporozhets, Olga Davydova-Minguet , Olga Brednikova, Olga Tkach, Pirjo Pöllänen
Other members: Virpi Kaisto

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti