Kielten oppimisen tukeminen (15.6.2016)

Selaa arkistoa

Familia ry 6.850 €Koko perhe oppii ja opettaa. Suomalaisen puolisoksi Suomeen muuttaneille suunnatun, vertaistukea oppimisen apuna hyödyntävän matalan kynnyksen suomen kielen alkeiskurssin kehittämishanke


Koko perhe oppii ja opettaa -hankkeessa kehitetään suomalaisen puolisoksi muuttaneille suunnattu, vertaistukea oppimisen apuna hyödyntävä matalan kynnyksen suomen kielen alkeiskurssimalli.

Suomessa asuu yli 70 000 kahden kulttuurin perhettä, joissa toinen puolisoista on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. Suomen maahanmuuttajista arviolta neljännes elää kahden kulttuurin liitossa suomalaisen kanssa. Vuosittain liittoja solmitaan noin 3000.

Koko perhe oppii ja opettaa -kurssikokonaisuuden tavoitteena on auttaa ulkomaalaisia puolisoita käyttämään hyödyksi kotoutumiskoulutukseen pääsyn odotusaika ja luomaan omia sosiaalisia verkostoja Suomeen muuton alkuvaiheessa. Suomalaiset puolisot saavat tukea ja työkaluja auttaa ulkomaalaisen puolisonsa suomen kielen oppimista. Ulkomaalaisille puolisoille suunnatun kurssin laajuus on 48 tuntia ja tavoitetaso A1.2. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi kolme molemmille puolisoille suunnattua tilaisuutta. Kurssin opettaja on itse vertainen (kahden kulttuurin parisuhteessa).

Hanke toteutetaan Helsingissä, mutta kurssimalli on sovellettavissa koko maassa. Kohderyhmä tavoitetaan Familia ry:n verkostojen sekä finnishcourses.fi-palvelun kautta.

Hankkeen aikana toteutetaan kaksi kurssikokonaisuutta (syksyllä 2016 ja keväällä 2017), joihin osallistuu yhteensä 36 opiskelijaa ja heidän suomalaiset puolisonsa. Tältä pohjalta laaditaan sähköinen Koko perhe oppii ja opettaa –opas, joka valmistuu kesäkuussa 2017. Se on saatavilla Familian www-sivulla.

Hankkeessa kehitettävä toimintamalli hyödyttää suurta, pysyvää ja kasvavaa maahanmuuttajaryhmää (suomalaisen puolisoksi muuttavat), jonka tarpeisiin kohdennettua suomen kielen opetusta ei aikaisemmin ole järjestetty. Toiminnassa yhdistetään vertaisuus ja perinteinen kielikurssimalli uudella tavalla: opiskelijan puolisoa ja lähiverkostoa hyödynnetään oppimisen resurssina; opettaja on itse vertainen; kurssin sisältö liitetään kurssilaisia yhdistävään elämäntilanteeseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, opettaja Johanna Hemminki ja työryhmä40.000 €Kaupunki haltuun! Avoin pelipedagoginen oppimisympäristö kotoutumiskoulutukseen, kielitaitotasoille 0–B1.1


Maailman kriisit tuovat Suomeen ihmisiä, jotka etsivät turvallista paikkaa elää. Monen koulutustaso omassa kotimaassa on korkea ja työkokemus laaja, mutta töitä ei löydy. Työelämä, ammatit ja ammattitaidon vaatimukset muuttuvat nopeasti. Aikuinen suomen kielen opiskelija tarvitsee paitsi kielitaitoa, myös taitoa sopeutua ja selvitä muutoksesta.

Kaupunki haltuun! -hankkeessa luodaan avoin pelipedagoginen oppimisympäristö aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Peliympäristönä on fiktiivinen suomalainen kaupunki ja sen kaupunginosat, jotka kielenoppijat luovat itse. Arki- ja työelämän viestintätilanteita, kulttuurien kohtaamista ja yhteiskunnassa vaikuttamista harjoitellaan kaupungin asukkaiden rooleissa ja fiktiivisessä, mutta autenttisessa kontekstissa. Opittavat asiat nousevat autenttisten kielenkäyttötilanteiden tarpeista.

Oppimisympäristö koostuu mallikaupungista, opettajan oppimateriaalista ja kielenoppijoiden itse suunnittelemista kaupunginosista, jotka toimivat opiskelijaryhmän yhteisenä sähköisenä portfoliona. Opettajan materiaali sisältää valmiita käsikirjoituksia erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin liittyviin opetusroolipeleihin. Pelissä liikutaan virtuaalikaupungin ja luokkahuone-roolipelien välillä.

Kaupunki haltuun! - yhdistää pedagogisen tavoitteellisuuden pelilliseen koukuttavuuteen - muuttaa kielenoppijan kieliaktiiviksi, oman kielitaidon aktiiviseksi rakentajaksi - on muunneltavissa ryhmän tarpeiden mukaan - vapauttaa opettajan lineaarisesta oppikirjasta - mahdollistaa jokaisen osallistumisen yhdessä tekemiseen sen hetkisellä kielitaidollaan - mahdollistaa etenemisen yksilöllisesti ja omassa tahdissa - on oppimista vuorovaikutuksessa - kehittää työelämätaitoja ja digitaitoja
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TaM, tanssitaiteilija Pia Karaspuro ja työryhmä34.340 €InHaLe: maahanmuuuttajanaisille, erityisryhmille ja heidän kanssaan työskenteleville suunnatun tanssiin ja liikkeeseen perustuvan, kielen oppimista tukevan työpajan valmistaminen ja toteuttaminen


InHaLe – InHabiting Language -hankkeessa tutkija ja muusikko Susanna Hast, tanssitaiteilija, tanssipedagogi ja taidekasvattaja Pia Karaspuro ja koreografi, Feldenkrais-ohjaaja Sibylla Klein suunnittelevat ja toteuttavat liikkeeseen ja tanssiin perustuvan, kielen oppimista tukevan ja monikielisyyttä hyödyntävän työpajan maahanmuuttajanaisille.

Hankkeessa kehitetään liikkeen ja tanssin avulla keinoja kielen oppimisen ja moninaisuuden jakamisen tueksi. Hankkeen tavoitteena on laajentaa vuoropuhelun keinoja ja näin edesauttaa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutumista sekä erityisryhmien sosiaalisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Työpajan pilotissa osallistujat ovat maahanmuuttajanaisia ja hanke edistää heidän työllistymis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan.

Hanke hyödyntää Susanna Hastin tutkimusta myötätunnosta ja kehollisuuden poliittisuudesta ja toimii jatkona Pia Karaspuron ja Sibylla Kleinin kinesteettisen ja verbaalisen kielen yhteyksiä tutkivalle työlle.

InHaLe-hankkeessa kehitettäviä metodeja voidaan soveltaa eri yhteyksissä kommunikaation ja kielen oppimisen edistämiseen. Hankkeesta valmistetaan tutkimusraportti ja siitä laajennetaan myöhemmin koulutustarkoituksiin sovellettava työskentelykonsepti.

Yhteistyötahoina ovat Monika-naiset liitto ry ja Kulttuurikeskus Caisa. InHaLe toteutetaan marraskuun 2016 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana.

Hanke yhdistää taiteellisen työskentelyn, tieteen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Siinä kehitetään liikkeen ja tanssin avulla keinoja monitasoiseen kommunikaatioon kielen oppimisen ja moninaisuuden jakamisen tueksi. Hankkeen tavoitteena on laajentaa vuoropuhelun keinoja kehollisuuden kautta ja näin kehittää keinoja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutumisen sekä erityisryhmien sosiaalisen vaikuttamisen mahdollisuuksien laajentamiseen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kauhavan vastaanottokeskus / SPR Länsi-Suomen piiri 10.000 €Kesäkerhot Kauhavan vastaanottokeskuksen koululaisille


Kesäkerhojen ideana ja tarkoituksena on, että Kauhavan vastaanottokeskuksen kouluikäiset (6-16-vuotiaat) lapset saavat toiminnallista ja mieluisaa tekemistä kesän ajaksi, kun ovat kesälomalla koulusta. Lasten elämä vastaanottokeskuksessa on melko yksipuolista ilman mitään toimintaa. Lisäksi lasten vanhemmat tarvitsevat yhteistä aikaa ja nämä kerhot mahdollistavat myös sen.

Toiminnan ideana ja tavoitteena on tukea lasten sosiaalisten taitojen vahvistumista, liikkumista, ryhmätyötaitoja, suomen kielen oppimista, taidekasvatusta sekä ympäristön tuntemusta.

Lapsille järjestetään mahdollisuus osallistua ainakin arabian kielen ja suomen kielen opetukseen, luontokerhoon, taide- ja askartelukerhoon sekä liikuntakerhoon. Muita kerhoja perustetaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kerhoja pidetään viitenä päivänä viikossa kaksi tuntia päivittäin. Kerhoissa lapset pääsevät havainnoimaan, tekemään, tutkimaan ja kokemaan elämyksiä. Kerhoja järjestetään vastaanottokeskuksen tiloissa ja lisäksi lapsille järjetetään kerhoittain retkiä eri puolille Etelä-Pohjanmaata.

Lapsille tehdään kysely, mikä kerho heitä eniten kiinnostaa ja kerhot perustetaan tämän kyselyn perusteella.

Kesäkerhotoiminta jatkuu koulujen alkamisen jälkeen läksy- ja toimintakerhoina iltapäivisin ja iltaisin.

Vastaanottokeskuksen lapsien hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on satsausta heidän ja heidän vanhempiensa tulevaisuuteen. Lasten ja heidän perheidensä elämä on tällä hetkellä todella epävarmaa ja kuluttavaa, joten pienetkin ilon hetket ovat toivottuja ja tällainen kerhotoiminta saisi lasten ajatukset iloisempiin ja mukavampiin asioihin. Lisäksi se toisi mukavaa vaihtelua lasten arkeen.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Opettaja Tuija Kolkki ja työryhmä19.802 €Suomen kielen sanastovideoita suomen kielen opiskelijoille internetiin sekä suomen kieltä aktivoivaa toimintaa maahanmuuttajille kotoutumisjakson aikana koulun ulkopuolella


Teemme yhdessä maahanmuuttajien kanssa sanastovideoita internetiin. Työryhmässä on kaksi S2-opettajaa ja yksi kuvataiteilija. Kohderyhmänämme on lukutaidottomat suomenoppijat ja kotouttamistyö. Lukutaidottomat ovat kieli- ja kommunikointitaidoiltaan hyvin monipuolinen ryhmä. Sanastovideot auttavat Suomeen tulleita saamaan tunnetasolla kiinni uudesta ympäristöstään. Suomen luonto ja kaupunkirakenne, kauppojen hyllyt ja bussipysäkit saattavat näyttää mykiltä, abstrakteilta tiloilta henkilölle, joka tulee aivan toisenlaisesta kulttuurista. Kun ympäristö saa nimistön ja siihen voi viitata sanoilla, se muuttuu enemmän omaksi. Toiminnan aikana on mahdollista oppia kuvankäsittelyä ja videoeditointia. Opiskelijat kuvaavat omilla kännykkäkameroillaan osan oppivideoiden aineistoa. Videoiden ilme on leikkisä ja selkeä. Jokaisessa videossa on sivuosassa myös yksi vieras kieli, jolloin roolit vaihtuvat. Kielenoppimisessa painotamme sellaisia piirteitä kuin konteksti, kokemus, elämys ja tunne. Käytämme kuvataiteen kentältä tuttua psykomaantieteen metodia, joka auttaa tekemään paikoista henkilökohtaisia, osan omaa elinpiiriä. Sillä on voimaannuttava ja kotouttava vaikutus. Opiskelijamme ovat usein hyvin taitavia älypuhelinten käyttäjiä ja tottuneita videomaailmaan. Pyrimme tätä kautta tuomaan lisätehoja niin kielenopetukseen kuin kotoutumiseenkin, jossa taidenäkökulman osuus voi olla merkittävä.

Työryhmämme on rohkeasti poikkitaiteellis-tieteellinen. Uskomme taiteen muutosvoimaan. Meillä on omakohtaista kokemusta toiseudesta ja vieraissa kulttuureissa kielenoppijoina elämisestä. Kuvataiteilijan johdolla tapahtuva avoin videotyöskentely kielenoppimisen menetelmänä on tasa-arvoistavaa, vapauttavaa ja kohottaa itsetuntoa. Siinä voidaan ilmaista asioita, jotka muuten jäisivät kertomatta. Hyödynnetään muitakin semioottisia järjestelmiä, kun fokuksessa on kommunikatiivinen kompetenssi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yliopistonlehtori Johanna Komppa ja työryhmä30.000 €Digitaalinen sovellus ammatillisen suomen oppimiseen työssä (Digital Application for Language Learning at Work)


Projektissa hyödynnetään digitaalisuutta ammatillisen suomen kielen itsenäisen oppimisen tukemiseen. Tavoitteena on kehittää työntekijän käyttöön tulevan, digitaalisia työvälineitä (älypuhelin, tabletti, tietokone) hyödyntävän sovelluksen demoversio. Sovelluksen ensisijaisena tarkoituksena on tukea itsenäistä kielenoppimista työntekijän arjessa, mutta sitä voidaan käyttää myös yhdistämään luokkahuoneopetus ja luokan ulkopuolinen kielenoppiminen.

Sovelluksen kohderyhmänä ovat toimihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät suomen kielen oppijat, joilla on jo peruskielitaito ja jotka ovat joko kouluttautumassa toimihenkilötehtäviin esimerkiksi kaupan ja hallinnon alalle tai jotka jo työskentelevät toimisto- ja toimihenkilötehtävissä.

Sovellus tukee kielenoppijaa haastavissa kielenkäyttötilanteissa, kuten puhelinkeskusteluissa ja aikapaineisissa kokoustilanteissa. Se esimerkiksi analysoi käyttäjän puhetta ja keskustelutilannetta reaaliajassa ja tarjoaa kielenoppijalle tukea keskustelun kulun seuraamiseen. Sovelluksen avulla kielenoppija voi myös koota itselleen alakohtaisen sanakirjan hyödyntämällä vuorovaikutustilanteissa esiin tullutta käsitteistöä.

Projektissa yhdistetään kielentutkimuksesta saatu tieto sovelluskehitykseen. Kehitettävän digitaalisen sovelluksen demoversion avulla testataan, miten ja missä määrin olemassa olevaa tekniikkaa voidaan hyödyntää ammatillisen suomen kielen itsenäisen oppimisen tukemiseen esimerkiksi toimihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä. Sovelluskehityksessä hyödynnetään mm. automaattista puheentunnistusta ja moderneja aiheentunnistusratkaisuja.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Petter Korkman ja työryhmä27.000 €Suomen kielet, kielten Suomi - Biisipaja pedagogisena laboratoriona


Suomi ei koskaan ole ollut yhden kielen maa. Entistä vähemmän se on sitä tänään: eri kielet rakentavat kansallista todellisuutta ja enää ei voida puhua suomen kielestä vaan Suomen kielistä. Suomen kielet, kielten Suomi -hankkeen lähtökohtana on superdiversiteetin hyödyntäminen suhteessa Suomen kieliin.

Musiikkia tekemällä ja monikielisyyden rajattomia mahdollisuuksia tutkimalla vahvistetaan nuorten 15–25-vuotiaiden kielellisen oppimisen pohjaa. Lisäksi tuotetaan aineistoja ja materiaaleja pedagogisen työn tueksi. Hanke toteutetaan vuoden 2017 aikana. Hankkeen tavoitteena on haastaa rajoja kielten välillä (eri kieliryhmien syntaktiset ja leksikaaliset piirteet). Samalla tuo prosessi toimii kaksisuuntaisen kielten oppimisen tukena.

Hankkeen tuloksena sata 15–25-vuotiasta nuorta on päässyt oppimaan kieltä biisien tekemisen kautta. Biisipajat järjestetään eri puolilla Suomea yhteistyössä nuorisotoimien (kulttuurinen nuorisotyö), koulujen (ilmiöpohjainen oppiminen) ja vastaanottokeskusten (kotoutuminen) kanssa. Toiminnassa on syntynyt tutkimuksellisella otteella kielten oppimista tukevia malleja ja aineistoja, joita on julkaistu esim. nuorisotyöntekijöiden, opettajien ja omaehtoisten oppijoiden vapaaseen käyttöön YLE Areenassa ja e-kirja-muotoisena.

Hankkeen kielten oppimisen, kokeilemisen ja harjoittelun laboratoriona hyödynnetään RIMLAB-biisipajoja.

Kielten oppiminen mielletään usein opettaja-oppilas-lähtöiseksi tilanteeksi. Suomen kielet, kielten Suomi -hankkeessa oppiminen nähdään vuorovaikutuksessa tapahtuvana prosessina. Uudet ympäristöt ja luova kielen käyttö kannustavat kielen oppijaa kokeilemaan ja käyttämään kieltä ennakkoluulottomasti. Kielioppi ei ole tärkeintä!
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lapset kertovat ja toimivat ry. 36.241 €Osallisuutta ja toiminnallisuutta kielten oppimiseen


Osallisuutta ja toiminnallisuutta kielten oppimiseen -hankkeella pyritään alle kouluikäisten lasten kielten oppimiseen ja tukemiseen osallistavien ja toiminnallisten menetelmien avulla. Hankkeella tuodaan yhteen vastaanottokeskuksissa elävät lapset sekä suomalaiset varhaiskasvatusikäiset lapset. Taustalla on ajatus siitä, että onnistunut kotoutus toteutuu, jos lapsi voi itse aktiivisesti osallistua oman arkielämänsä rakentumiseen siten, että myös hänen äidinkieltään ja kulttuuriaan arvostetaan. Tärkeää on kuitenkin vuoropuhelu turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten lasten välillä, joten hankkeessa myös suomalaiset lapset oppivat turvapaikanhakijoiden kieliä ja kulttureja. Hankkeella pyritään siihen, että kaikki osapuolet oppivat uutta yhdessä toimien ja osallistuen.
Hanke toteutetaan v. 2017 aikana pienryhmissä, jotka kokoontuvat vastaanottokeskuksissa 5 kuukauden ajan. Pienryhmien ensisijainen toimintamenetelmä on sadutus sekä muut osallistavat ja toiminnalliset toimintatavat (leikki, draama, musiikki, kuvataide), joita käytetään kielten oppimisessa. Toiminnassa keskeisintä on yhdessä oleminen ja toimiminen sekä toisen uudenlainen kohtaaminen, mikä soveltuu hyvin ko. hankkeen tavoitteisiin.
Pienryhmätoiminnan lisäksi järjestetään satunäyttely ja lapset tekevät oman satukirjan. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen ja kansainväliseen seminaariin.
Hanke luo uusia tapoja oppia kieliä yhdessä toimien ja kannustaen lasten tasavertaista ja aktiivisista osallisuutta.

Hanke on erityisen rohkea, koska lasten osallisuutta ja tasavertaisia menetelmiä, jotka eivät perustu arviointiin, on vähän.Tutkimus osoittaa, että lapsilla on ideoita ja tietoa, joita aikuisilla ei ole ja että heitä kuullaan melko satunnaisesti arjen käytännöissä. Sadutusmenetelmän ja muiden toiminnallisten menetelmien kautta opitaan kieliä ja opitaan, mitä sanottavaa lapsilla on. Lisäksi rohkeus ilmenee turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten lasten yhteispuheluna, jonka kautta opitaan toisilta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kouluttaja, erityisopettaja Marja-Leena Merelä-Raninen 30.122 €Tuunaustalkoot suomen kielen oppimisen tueksi. Alaikäisille turvapaikanhakijanuorille suomen kielen oppimisen tukemista ja elämänhallintaa toiminnallisten menetelmien ja työtehtävien avulla


Tuunaustalkoot järjestäisimme nuorille ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä. Iältään nuoret ovat 15-18- vuotiaita. Nuoria on 40 ja he asuvat SPR:n Inkoon tukiasunnoissa (Bölentie 98 Inkoo).
Toiminnan käynnistäisimme heti heinäkuun alusta, jotta alkuun päässeet suomenkielen opinnot voisivat jatkua. Käytämme käytännönläheisiä ja toiminnallisia menetelmiä kielitaidon kehittämiseen mm. Suomen kieli sanoo tervetuloa-menetelmää. Kielen oppimisen lisäksi on tarkoitus opetella arkielämän taitoja kuten ruuanlaittoa, kodinhuollollisia toimintoja ja erilaisia työtehtäviä. Kesällä toiminta tapahtuu päiväsaikaan myöhemmin iltaisin ja viikonloppuna. Toiminnassa on mukana tukiasuntojen henkilökuntaa ja vapaaehtoisia. Elämänhallinnan avulla valmistaudutaan myös turvapaikkapäätösten jälkeiseen elämään harjoittelemalla selviytymistä Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa. Työvalmennuksen menetelmien avulla tutustutaan erilaisiin työtehtäviin ja yrityksiin. Tärkeänä tavoitteena myös luoda suhteita suomalaisiin nuoriin ja erilaisiin nuorisokulttuuriin, joka auttaa ja edistää kotoutumista. Yhdessä tukiasuntojen henkilökunnan kanssa laadimme koko hankkeen ajaksi toimintasuunnitelman, jota on jo pidemmän aikaa suunniteltu. Toiminnasta vastaa yksi puolipäiväinen työntekijä, jonka kanssa toiminnassa on mukana osa-aikaisia toimijoita. Toiminnan aktivoiva merkitys on suuri sekä kielen oppimisen että elämänhallinnan kannalta.

Haluamme yhdistää kielen oppimisen arjen toimintoihin tiiviisti toiminnallisesti ja elämänläheisesti elämänhallintaa lisäämällä ja vahvistamalla. Luomme uutta, käytämme jo olemassa olevaa ja tuomme elämänsisältöjä, etsimme vahvuuksia ja autamme selviytymään. Nuorten osallisuuden tukeminen ja vaikuttaminen oman elämänsä suuntaan on keskeinen toimintatapamme. Toiminnan pitkäkestoisuus eli yksi vuosi antaa mahdollisuuden todellisiin tuloksiin ja tutustumisen suomalaisiin nuoriin.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Moniheli ry. 80.000 €Maahanmuuttajataustaisten yhdistysten tarjoamaan oman kielen ja suomen kielen oppimisen tukeminen


Moniheli ry, 82 monikulttuurijärjestön yhteistyöverkosto, hakee avustusta omien jäsenjärjestöjensä tuottamaan kieltenopetukseen. Tukea haetaan sekä oman kielen opettamiseen, pääsääntöisesti lapsille, että suomen kielen opettamiseen, pääsääntöisesti aikuisille. Hakemuksessa mukana olevat yhdistykset ovat kaikki tuottaneet kieltenopetusta tähänkin asti, yleensä vapaaehtoisvoimin tai hyvin pienten avustusten turvin. Ideana on se, että pääsääntöisesti samasta kulttuurista lähtöisin olevat henkilöt toimivat opettajina, jolloin opetuksessa pystytään huomioimaan lähtökielen ja kulttuurin erityispiirteet. Oman kielen oppiminen on tärkeää Suomessa kasvaneille lapsille, joiden perheet haluavat säilyttää kosketuksen lähtömaan kieleen ja kulttuuriin. Toisaalta, aikuisten henkilöiden osalta kunnollisen suomen kielen oppiminen on elintärkeää, niin työpaikan saamisen kuin muunkin elämän järjestymisen kannalta. Hakemuksessa ovat mukana kurdin-(kurmandzi, sorani), arabian-, swahilin-, venäjän-, viron-, nepalin-, nyanjan- ja bemban (Sambian kansalliskieliä) sekä kiinankieliset yhdistykset toimijoineen. Erilaiset lähtötaustat luovat erilaiset tarpeet kielten oppimiselle, joten jokaisessa kieliryhmässä paneudutaan erikseen kunkin kielen erityispiirteisiin. Lisäksi kielenopetuksessa huomioidaan kunkin ryhmän ja opiskelijan tarpeet sekä opiskelijoiden peruslähtötaso, tarjoten akateemisille opiskelijoille toisenlaista opetusta kuin lukutaidottomille.

Opetuksesta vastaavat kustakin kieliryhmästä kotoisin olevat henkilöt, jotka huomioivat opetuksessa tietyt kulttuuriset erityispiirteet. Opetusmetodit vaihtelevat ryhmien mukaan, edistyneimmät opettelevat sujuvaa akateemista kieltä, lukutaidottomat harjoittelevat päivittäisessä kanssakäymisessä tarvittavaa kielitaitoa ruuanlaiton lomassa. Kiinankielisille tarjotaan foneettista opetusta puheen ymmärrettävyyden helpottamiseksi, arabian kieltä harjoitellaan muun muassa dabka-tanssin merkeissä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Sanna Mustonen ja työryhmä15.180 €Yläkoulun valmistavan opetuksen suomi toisena kielenä -verkko-oppimateriaali


Tarkoituksena on kehittää tutkimusperustainen ja kentän tarpeita vastaava verkko-oppimateriaali valmistavaan opetukseen yläkouluikäisille. Keskeisenä tavoitteena on integroida kieli oppiainesisältöihin sekä yläkouluikäisille relevantteihin toimintaan ja tekstilajeihin. Tämä on kielitietoisen koulun (POPS 2014) ydinajatus. Funktionaalinen ja osallistava materiaali puuttuu valmistavasta opetuksesta, ja tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan.

Monikielisten, vastikään maahan tulleiden oppilaiden määrä on lisääntynyt kuluneen lukuvuoden aikana merkittävästi. Varsinkin myöhään koulupolulle tulevat (yläkouluikäiset) ovat erityisen kriittisessä asemassa: heidän tulisi nopeasti integroitua suomalaiseen kouluun ja saavuttaa jatko-opintoihin riittävä kielitaito. Valmistavaan opetukseen suunnattua suomi toisena kielenä -oppimateriaalia ei juuri ole. Olemassakaan oleva materiaali ei vastaa nykyisiä kieli- ja kielenoppimiskäsityksiä eikä ole valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2015) tavoitteiden mukaista.

Oppilaiden valmiudet, tavoitteet ja tarpeet huomioiva valmistava opetus on keskeisessä roolissa siinä, miten oppilaat ottavat haltuun perustaitoja ja saavat mahdollisuuden integroitua ja osallistua koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja muihin itselleen merkityksellisiin suomenkielisiin yhteisöihin ja kielenkäyttötilanteisiin. Tällaiselle materiaalille on akuutti ja välitön tarve.

Valmistavan opetuksen verkkomateriaali rakennetaan joustavaan ja muokattavaan ympäristöön, joka mahdollistaa vuorovaikutuksellisen osallistumisen sekä kielen ja sisältöjen integroinnin. Tämä tukee kielenoppimista uudella tavalla. Holistisia ja ekologisia kielenoppimiskäsityksiä ei ole vielä nuorten S2-oppimateriaaleissa mallinnettu. S2-tutkimukseen ja pedagogiseen kehittämistyöhön pohjautuvaa sekä uusien OPS-perusteiden mukaista opetusmateriaalia ei kohderyhmälle ole olemassa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Katja Mäntylä ja työryhmä20.000 €Toiminnallista monikielisyyttä ja kielitietoisen toimijuuden tukemista kasvokkain ja verkossa: työpajapäivät opettajille ja opettajaopiskelijoille sekä avoin verkkomateriaali


Kohderyhmä: alakoululaisten opettajat ja opettajaopiskelijat

Perusperiaatteet ovat tutkimusperustaiset: kantavana ajatuksena ovat toiminnallisuus ja oppijan oma toimijuus sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Tämä korostaa oppijan aktiivista roolia sekä oppijan oman kielirepertuaarin tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä kielenoppimisessa. Toisaalta mukana on aktiivisen ja innostuneen asenteen kasvattaminen ja sitä kautta oppijuuden tukeminen. Eri kielet nähdään toistensa voimavarana ja monikielinen vuorovaikutus kielitietoisuutta ja oppimista kehittävänä tekijänä. Paitsi yksilön, myös koulun monikielisyys on arkipäivää ja kielten lokeroinnin sijaan työpajoissa keskitytään monikielisyyden huomioimiseen ja kielellisten ilmiöiden tarkasteluun kielitietoista ajattelua kehittäen, yli oppiainerajojen.

Työtavat:
-neljä työpajapäivää opettajille ja opettajaopiskelijoille. Pääkohderyhmä ovat kieltenopettajat mutta pajat ovat avoimia ja hyödyksi kaikille opettajille, jotka haluavat kehittää omaa kielitietoisuuttaan ja kielitietoista opetusta
-työpajojen tuotokset koostetaan avoimeksi verkkomateriaaliksi (opettajan tieto- ja ideapaketti).

Kokonaisuus koostuu neljästä itsenäisestä työpajapäivästä, joiden teemat ovat:

Monikielisyys ja toiminnallisuus; lokakuu 2016
Monikielisyys ja draama/taide; joulukuu 2016
Monikielisyys ja pelit ja leikit; helmikuu 2017
Monikielisyys ja digiloikka; huhtikuu 2017


On mahdollista osallistua vain osaan työpajoista tai kaikkiin niistä.

Avaus on rohkea, koska kieliä ja niiden oppimista ei lokeroida vaan lähtökohta on aidosti monikielinen: mitä kieliä oppijoilla on jo repertuaarissaan ja miten ne voidaan tunnustaa ja niitä hyödyntää kielen oppimisessa. Monikielisestä vuorovaikutuksesta kumpuaa oman kielitaidon arvostus, kielellinen tietoisuus ja muiden kielten huomioiminen ja kielellisen moninaisuuden ymmärtäminen. Toiminnallisuus ei ole 'vain' pelejä ja leikkejä vaan aitoa oppijan omat lähtökohdat tunnistavaa toimijuutta.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Satu Rakkolainen-Sossa ja työryhmä14.160 €Varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä (S2) -opetukseen suunnitellun kuvallisen eri aistialueita sekä menetelmiä hyödyntävän teorian ja käytännön yhdistävän oppimateriaalipaketin tekeminen


Suunnittelemastamme oppimateriaalipaketista on tarkoitus löytyä yksiin kansiin koottuna olennainen tieto kielenopetuksesta ja kuvallisuudesta varhaiskasvatuskontekstissa – sekä teorian että käytännön osalta. Kyseinen paketti sisältää suunnittelemiamme pedagogisesti mielekkäitä S2-oppimistuokioita, joita varten teemme aineistoksi kuvitettuja selkoloruja, -runoja, -lauluja ja -tarinoita. Materiaali koostuu myös toiminnallisista leikeistä sekä kuvataide- ja draamankasvatukseen pohjautuvista tehtävistä, joissa kielen oppiminen on keskiössä monipuolisista ja luovista menetelmistä dynamiikkansa ammentaen. Hyödynnämme erityisesti sana- ja kuvataideopetuksen yhdistämistä sanakuvataideopetukseksi, jonka konseptia olemme kehitelleet yhteistyössä.

Iältään ja kielitaidoltaan eri vaiheissa olevat oppijat huomioiva materiaalimme antaa luovia ja eri aistialueet huomioivia keinoja ilmiöpohjaisen oppimisen ja lasten metalingvistisen tietoisuuden kehittymisen tukemiseen. Lisäksi se tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten erillisten oppimistuokioiden ja arjen oppimistilanteiden välille voi luoda mielekkäitä kytköksiä. Oppimateriaalipaketissa yhdistyy sekä kielellinen että visuaalinen näkemys monialaisesti, ja sen tavoite on auttaa lasten suomen kielen haltuunoton, osallisuuden ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemista.

Aloitamme suunnittelemiemme tehtävien ja muun materiaalin tekemisen syyskuussa 2016. Oppimateriaalipaketin on tarkoitus olla valmis pilotoitavaksi helmikuussa 2017.

Monialainen oppimateriaaliprojektimme on rohkea avaus, koska yhdistämme kielen, kielenopetuksen ja sanataiteen sekä kuvan, visuaalisuuden ja kuvataiteen innovatiivisella tavalla. Kehittelemme luovasti sanataide- ja kuvataideopetuksen yhdistäviä menetelmiä sanakuvataideopetuksen konseptiksi, jonka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon laajan tekstikäsityksen. Luomme konkreettisia työkaluja varhaiskasvatukseen holistisen oppimisen ja lasten aktiivisiksi kielellisiksi toimijoiksi kasvamisen tueksi.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti, yliopistonlehtori Sara Routarinne ja työryhmä6.400 €Kieltä kielenoppimiseen. Älykäs ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö, jonka avulla opettajaopiskelijat saavat kielen käsitteet aktiiviseen kielenopetuskäyttöön


Kieltä kielenoppimiseen opettajaopiskelijoille (Kielo) -hankkeessa luodaan älykäs ja vuorovaikutteinen oppimisalusta, joka ohjaa erityisesti luokanopettajaopiskelijaa ajattelemaan kieliopin kategorioita aktiivisesti. Oppimisalustan tarkoituksena on tasoittaa opiskelijoiden kielitiedon osaamisen heterogeenisyyttä ja laventaa sen kapeutta. Alusta toimii 1) eräänlaisena nollakurssina tilanteessa, jossa opiskelijalla ei muutoin ole opintoihin kuuluvan suomen kielen kurssin edellyttämiä ennakkotietoja. Lisäksi 2) oppimisalusta tukee kaikkien opiskelijoiden kieliopin oppimista ja näin heidän kykyään opettaa kieliä. Vaikka oppimisalusta on ensisijaisesti suunnattu opettajaopiskelijoiden käyttöön, siitä voivat saada tukea myös jo työssä toimivat opettajat. Alustan harjoitukset tehdään sekä perusopetuksen suomen kieli ja kirjallisuus että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimääriä ajatellen. Hanke pyrkii ratkaisemaan ongelmaa, joka syntyy siitä, että luokanopettajalla on pätevyys opettaa äidinkieltä ja muita kieliä niillä valmiuksilla, jotka hän on saanut peruskoulunsa ja lukionsa aikana. Kieltä kielenoppimiseen opettajaopiskelijoille -alustalle rakennetaan oppimispolkuja, jotka lähtevät liikkeelle diagnostisista harjoituksista, ohjaavat videoituihin opetustuokiohin ja lisäharjoituksiin. Opetustuokiot ovat lyhyitä, ja ne havainnollistavat kutakin kieliopin käsitettä. Ensi vaiheessa keskitytään suomen kielen sanaluokkajakoon, taivutukseen ja lauseenjäsennyksen ydinkohtiin.

Hanke on uskalias yritys tehdä vähemmillä resursseilla parempaa ja ratkaista koulukieliopin opettamisen ikuisuusongelmia. Kielestä puhumisen kielen oppiminen tuottaa kielitietoisempia opettajia ja kielitaitoisempia oppilaita. Hankkeessa edetään funktionaalinen kielikäsitys edellä. Interaktiivisissa, älykkäissä harjoituksissa opiskelija saa palautetta siitä, millaiseen ajatteluun ja strategiaan hänen tekemänsä valinnat perustuvat. Oppimisalusta on siellä, missä opiskelijatkin: verkossa.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Kirsti Siitonen ja työryhmä45.000 €Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille, joiden on vaikea saada tasolleen sopivaa opetusta


Hankkeen kohteena ovat suomea hyvin taitavat ei-suomenkieliset, jotka ovat jo hankkineet hyvän peruskielitaidon mutta tarvitsevat eriytynyttä ja yksilöllistä opetusta ja ohjausta kielitaidon viimeistelyyn. Hankkeen tarjoama opetus ja tukitoimet parantavat edistyneen suomenoppijan työnsaantimahdollisuuksia ja pääsyä suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Suomi tuhlaa paljon voimavaroja, jos henkilöiden kielikoulutus jää kesken juuri viime metreillä.

Hankkeessa annettaisiin suomen kielen täsmäopetusta melko edistyneille suomenoppijoille (kielitaitotaso vähintään B1) tai hyvin edistyneille (kielitaitotaso C1) ei-suomenkielisille suomenpuhujille. Opetuksen myötä syntyisi materiaalia, jota edistyneet oppijat voisivat käyttää itseopiskelussa. Opetusta eriytettäisiin myös ammattialoittain. Lisäksi kerätään tietoa edistyneiden oppijoiden ongelmista suomi toisena kielenä -tutkimuksen avuksi. Hanke myös ohjaa eri äidinkielten puhujat antamaan suomen kielen vertaisopetusta.

Hankkeessa kerrytettävä kielikorpus tarjoavat sovellettavaa materiaalia, jonka avulla pystytään yhä paremmin huomioimaan edistyneiden oppijoiden täsmätarpeet sekä suullisen että kirjallisen taidon opetuksessa.

Edistyneiden oppijoiden täsmätarpeet: sen mahdollistaminen, että suomea jo hyvin hallitsevat oppijat saavat ratkaisevaa täsmäapua päästäkseen vankemmin kiinni työelämään ja omaa koulutustaan vastaavaan työhön ja siten osaksi tätä yhteiskuntaa, jolloin heidän monipuoliset taitonsa saadaan Suomen käyttöön. Samalla tietoisuus hyvistä suomenpuhujista lisääntyisi äidinkielisten suomenpuhujien ja työnantajien keskuudessa. Edistyneet suomenoppijat saadaan myös mukaan tuutoroimaan omaa kieliryhmäänsä.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Luetaan yhdessä -hanke 30.000 €Luetaan yhdessä. Suomen ja ruotsin kielten opetusta Suomeen muuttaneille


Luetaan yhdessä -verkoston kohderyhmänä ovat kotoutumiskoulutuksen katvealueisiin kuuluvat maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta kielen oppimisessa ja kotoutumisessa, kuten kotiäidit, iäkkäät, luku- ja kirjoitustaidottomat, hitaasti etenevät tai vähäisen koulutustaustan omaavat henkilöt.

Opetusta on ryhmissä kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan ja se on opiskelijoille maksutonta. Äidit voivat tulla opetukseen lasten kanssa. Joissakin ryhmissä on mukana myös maahanmuuttajamiehiä. Verkostolla on ollut opetustoimintaa vuodesta 2004 lähtien. Hallinnollinen vastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla.

Verkostossa toimi 100 opetusryhmää 28 paikkakunnalla. Vapaaehtoisia opettajia on toiminnassa mukana 630 ja opiskelijoita 2900. Syksyllä nopeasti muuttunut turvapaikkahakijatilanne näkyi myös Luetaan yhdessä -verkoston opiskelijoiden määrässä, joka kasvoi 81% edellisvuodesta.

Maahanmuuttoliike Suomeen on aiheuttanut sen, että Luetaan yhdessä -verkoston saama rahoitus ei riitä oppikirja- ja muiden oheismateriaalien kasvaviin hankintoihin. Opiskelijamäärän kasvaessa on rahoituksen määrä pysynyt edellisvuosien tasolla. Näin ollen kirjoja ei enää tänä vuonna ole ollut mahdollista hankkia jokaiselle opiskelijalle. Kirja on kuitenkin oleellinen osa suomen kielen opettamisessa ja oppimisessa.

Haettavalla apurahalla turvataan oppikirja- ja oheismateriaalit verkoston opiskelijoille vuodeksi eteenpäin.

Jokaiselle maahanmuuttajalle, joita liittyy Luetaan yhdessä -verkostoon päivittäin ympäri Suomen, kyseessä on rohkea avaus. Rohkeutta osoittavat myös suomalaiset, jotka ryhtyvät vapaaehtoisiksi opettajiksi henkilöille, joiden kanssa heillä ei aluksi ole mitään yhteistä kieltä. Tekmisenilo on kuitenkin lopulta molemminpuolinen. Luetaan yhdessä mallilla lisätään kielen oppimisen lisäksi osallistujien sekä heidän perheidensä sosiaalista hyvinvointia ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomen Lähi-idän instituutin säätiö 2.206 €Arabian kielen kurssin järjestäminen Helsingissä edistyneille suomea äidinkielenään puhuville arabianopiskelijoille


Haemme apurahaa arabian puhekielen kurssin järjestämiseen edistyneille suomea äidinkielenään puhuville arabianopiskelijoille syksyllä 2016. Apurahalla aiotaan kattaa opettajan palkkakulut, sopivan tilan vuokra Helsingissä sekä opiskelumateriaalin hankkiminen ja kopiointikulut.

Arabian kieltä äidinkielenään puhuvien pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä on noussut Suomessa viime aikoina rajusti. Uudessa kielipoliittisessa tilanteessa tarvitaan suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä, jotka hallitsevat sujuvasti myös arabian kielen.

Arabian kielen opetuksen määrä ja taso vaihtelevat kuitenkin suuresti kotimaassa, ja lisäopetusta tarvitaan. Erityisesti kielen sujuvaan hallintaan tähtääviä opintoja tarjotaan erittäin vähän. Kyseessä on vaikea kieli, jolla on monta muotoa. Yleensä Suomessa opetettu standardiarabia soveltuu heikosti kommunikaatioon arabien kanssa, koska se ei ole kenenkään äidinkieli. Levantin murre on yksi laajimmin ymmärrettyjä murteita, joten kurssin opettajaksi on pyydetty Levantin (Palestiinan) murteen äidinkielinen puhuja Suad Belbesi, joka on opettanut arabiaa aikaisemminkin suomalaisille. Tavoitteenamme on vahvistaa puhekielisen arabian ymmärtämistä ja suullista tuottamista ja helpottaa sillä tavoin kommunikaatiota suomalaisten arabianosaajien ja maahanmuuttajien välillä.

Äidinkielenään suomea puhuvia arabiantaitajia tarvitaan monissa työtehtävissä mm. tulkkaamisessa, käännöstehtävissä ja kotouttamistyössä, viranomaisten ja järjestöjen apuna.

Arabia on Suomen tärkeimpiä uusia vähemmistökieliä. Äidinkielenään suomea puhuvia arabiantaitajia tarvitaan tämänhetkisessä yhteiskunnassamme epätoivoisesti tulkkaamiseen, käännöstehtäviin ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Arabian kielen sujuva osaaminen tukee myös kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja stereotypioiden vastustamista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Touko Voutilaisen koulusäätiö (Eiran aikuislukio) 53.000 €Kielet ja oppijat kartalle


Hanke on Eiran aikuislukion aikuisten perusopetuksessa toteutettava hanke, jossa on kolme eri elementtiä.

Kartta 1 ja Kartta 2 ovat monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joiden keskiössä ovat kartat ja niiden sisältöjen kielellistäminen. Suomen kieltä sekä maantieteen ja historian sisältöjä yhdistävässä opetuksessa saadaan työkaluja ja uusia näkökulmia oppiaineiden välisiin yhteyksiin ja opitaan käyttämään uusia havainnollistamisvälineitä. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat oman kulttuuriperinnön vaalimista, monikielisessä ja -kulttuurisessa maailmassa elämistä ja tuovat esiin monikieliset identiteetit. Hankkeeseen kuuluu oppimiskokonaisuuden opetusformaatin suunnittelu ja opetus ja opetusmateriaalien tuottaminen ja kokoaminen integroiduksi ja kielitietoiseksi oppimiskokonaisuudeksi.

Minun kieleni -teematapahtumasarja tuo esille opiskelijoiden omat kielet, Suomen uusien kielten roolin ja vahvistaa opettajien tietämystä opiskelijoiden kielistä ja niiden vaikutuksesta oppimiseen.

Omakielinen kieli- ja kulttuurivalmentaja toimii opiskelijoiden omakielisenä tukena. Tavoitteena on hyödyntää ja tuoda esille opiskelijoiden omaa aiemmin hankittua osaamista kielellisistä esteistä huolimatta ja helpottaa asiasisältöjen ymmärtämistä ja omaksumista. Valmentaja tukee myös uudessa kulttuurissa toimimista ja antaa koululle välineitä monikulttuuriseen työhön.

Kielet ja oppijat kartalle -hankkeessa haetaan uutta pedagogista osaamista herättämällä henkiin klassinen opetusväline, kartta. Kartta-teeman ympärillä luodaan uusia yhteyksiä oppiaineiden ja tarvittavien taitojen välille. Hankkeessa käytetään hyväksi opiskelijoiden elämänsä aikana hankkima tietoa ja osaamista, ja vahvistetaan oppijan opiskelutaitoja tästä tiedosta ja osaamisesta lähtien. Opettaja oppii näkemään opettamansa sisällöt uusista, oppijalähtöisemmistä näkökulmista.
Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti