Koneen Säätiö

Ihmistieteet ja evoluutionäkökulma -seminaari Turussa 21.5.2010

Koneen Säätiö järjestää seminaarin Ihmistieteet ja evoluutionäkökulma Turussa Sigyn-salissa  perjantaina 21.5.2010. Seminaarissa puhuvat:

Lisäksi Koneen Säätiön rahoittamat Ihmistieteet ja evoluutionäkökulma -hankkeet esittäytyvät.

Seminaariin on vapaa pääsy, mutta tilaisuuteen tulee ilmoittautua (ks ilmoittautuminen). Seminaari on englanninkielinen.
 
Ohjelma
Puhujat
Esitysten abstraktit
Hankkeiden esittelyt
Ruokailu ja kahvit
Ilmoittautuminen
Lisätiedot

OHJELMA

9:00–10:00     
Ilmoittautuminen ja kahvi

10:00–10:15     
Tervetuliaissanat (Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen)

Puheenjohtaja: Professori Erkki Haukioja, Koneen Säätiö

10:15–11:00    
Professori Geoffrey Hodgson, Business Studies, University of Hertfordshire, Iso-Britannia: Darwinian evolution and the social sciences

11:00-11:40     
Professori Klaus Kultti: Men, women and economic well-being

11:20-11:40
Dosentti Erkki Kilpinen: The nature of social reality and the relevance of evolutionary theory

11:40–12:25
Johtaja Stephen C. Levinson, Max-Planck-Institute for Psycholinguistics, Alankomaat: The evolutionary revolution in the language sciences

12:25–12:45     
FT, Tutkija Outi Vesakoski: Biological evolution and the diversification of languages (Urho Määtän hanke)

12:45–14:00      
Lounas

Puheenjohtaja: Professori Risto Alapuro, Koneen Säätiö

14:00–14:45    
Professori Mark V. Flinn, Department of Anthropology, University of Missouri-Columbia, Yhdysvallat: Hormonal mechanisms for human sociality

14:45–15:25     
Yliopistotutkija Markus Jokela: Reproductive behavior in contemporary societies: Combining evolutionary theory with social science research

15:05-15:25
Dosentti Karri Silventoinen: Mate selection in humans (Project name: Spouse selection and reproductive success in humans: a population genetic study)

15:25–16:00    
Kahvi

16:00–16:45    
Professori Ullica Segerstråle, College of Science and Letters, Illinois Institute of Technology, Yhdysvallat: Minding our surroundings – views from nonverbal communication, evolutionary psychology and neuroscience

16:45–17:05     
Professori Olli Lagerspetz: Westermarck and beyond. Evolutionary approaches to morality and their critics.

17:05–18:00     
Yhteenveto ja keskustelu (Puheenjohtaja: Risto Alapuro)

18:00–18:45   
Viinitarjoilu

Puhujat

Geoffrey M. Hodgson

Geoffrey M. Hodgson työskentelee kauppatieteiden tutkija-professorina University of Hertfordshiressä ja on Academy of the Social Sciencesin akateemikko.

Hodgsonilta on julkaistu yli 110 artikkelia akateemisissa aikakausjulkaisuissa. Hän on kirjoittanut muun muassa teokset Darwin's Conjecture: The Search for General Principles of Social and Economics Evolution (Thorbjoern Knudsenin kanssa, painossa), Economics in the Shadows of Darwin and Marx (2006), The Evolution of Institutional Economics (2004) sekä How Economics Forgot History (2001). Hodgson toimii myös päätoimittajana Journal of Institutional Economics -julkaisussa.

www.geoffrey-hodgson.info

Stephen C. Levinson

Stephen C. Levinson toimii apulaisjohtajana Max Planck Institute for Psycholinguisticsissä sekä vertailevan kielitieteen professorina Radboud University Nijmegenissä.

Levinson on kirjoittanut yli 150 julkaisua kielestä ja kognitiosta. Hänen teoksiinsa kuuluvat muun muassa Politeness (CUP), Pragmatics (CUP), Presumptive Meanings (MIT) ja  Space in Language & Cognition (CUP). Lisäksi hän on toimittanut artikkelikokoelmat Grammars of Space (CUP, yhteistyössä D. Wilkinsin kanssa), Language Acquisition and Conceptual development (CUP, yhteistyössä M. Bowermanin kanssa), Culture and Evolution (MIT, yhteistyössä P. Jaissonin kanssa) sekä Roots of Sociality (Berg, yhteistyössä N. Enfieldin kanssa).

Tällä hetkellä Levinson tutkii kommunikaation kognitiivisia perusteita sekä kielen ja yleisen kognition välistä suhdetta. Levinson on valittu sekä British Academyn että Academia Europaean jäseneksi.

www.mpi.nl/people/levinson-stephen

Mark V. Flinn

Mark V. Flinn työskentelee antropologian professorina University of Missourissa. Hän on erikoistunut ihmisbiologiaan sekä evoluutiolääketieteeseen.

Viimeisen 22 vuoden ajan hän on tutkinut perhesuhteita sekä lasten terveyttä ja psykologista kehitystä karibialaisessa maalaisyhteisössä Dominican saarella. Tällä hetkellä projekti on keskittynyt hormonaalisella tasolla (kortisoli, testosteroni, prolaktiini, DHEA/S, oksitosiini ja vasopressiini) tapahtuviin muutoksiin, jotka liittyvät perhesuhteisiin sekä ydinperheen, laajennetun ydinperheen ja miesryhmien keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Tavoitteena on ymmärtää paremmin niiden evoluution kannalta merkittävien fysiologisten ja psykologisten mekanismien kehittymistä ja toimintaa, jotka vahvistavat ihmislajille tyypillistä laajennettua sukuverkostoa, kiinteää parisuhdetta, isien ja isovanhempien osallisuutta lastenhoitoon sekä miesten välistä yhteisöllisyyttä.

http://web.missouri.edu/~flinnm/index.html

Ullica Segerstråle

Ullica Segerstråle toimii sosiologian professorina ja Camras Scholars Program –ohjelman johtajana Illinois Institute of Technologyssa Chicagossa. Segerstråle on kirjoittanut ja luennoinut laajalti tieteen ja arvojen suhteesta, uusien teknologioiden sosiaalisesta merkityksestä, ihmisyyden käsitteeseen liittyvistä kysymyksistä sekä suunnittelijoiden ja käyttäjien hyvän rakentamisen ja tilan käsityksistä.

Hän on kirjoittanut teoksen Defenders of the truth: The battle for science in the sociobiology debate and beyond (Oxford, 2000), toimittanut teoksen Beyond the science wars: The missing discourse about science and society (SUNY Press, 2000) sekä ollut mukana toimittamassa teosta Nonverbal communication: Where nature meets culture (Erlbaum, 1997). Tällä hetkellä Segerstråle viimeistelee uusinta kirjaansa Nature’s Oracle, an intellectual biography of the evolutionist Bill Hamilton (“1900-luvun Darwin”), jonka julkaisee Oxford University Press.

www.iit.edu/csl/socs/faculty/segerstrale_ullica.shtml

Esitysten abstraktit

Hodgson: Darwinilainen evoluutio ja sosiaalitieteet

Esitelmä tarkastelee varhaisia pyrkimyksiä soveltaa darwinismia sosiaaliseen evoluutioon. Vaikka ensimmäiset yritykset tähän suuntaan tapahtuivat jo 1870-luvulla ja lisääntyivät nopeasti 1900-luvun alkupuolelle saakka, jäivät sosiaaliset tai kulttuuriset yksiköt ja replikaation tai valinnan mekanismit tyypillisesti epäselviksi. Suorimmin darwinilaiseen valintaan sosiaalisissa rakenteissa tai instituutioissa viittaavat David Ritchien, Thorstein Veblenin ja Albert Kellerin teokset vuosilta 1896-1915.

Sittemmin 1920-luvulla evoluutioteorian yhdistäminen sosiaalitieteisiin jäi pois muodista. Kiinnostus evolutiiviseen ajatteluun sosiaalitieteissä heräsi uudestaan vasta 1970-luvulla, mutta myös varhaisemmat sovellusyritykset voivat kertoa jotain etenkin valinnan tai replikaation kohteena olevien sosiaalisten yksikköjen määrittelemisen ongelmasta.

Levinson: Evolutiivinen vallankumous kielitieteissä

Kielitieteiden kenttä on kohtaamassa dramaattisia muutoksia. Kognitiiviset tieteet ovat ottaneet kohteekseen ihmismielen kuvaamisen ja kielitieteet ovat keskittyneet kielivaiston tai universaalin kieliopin kuvaamiseen. Painopisteen etääntyminen variaatiosta ja monimuotoisuudesta hankaloittaa nykytutkimusta – kaikilla tasoilla esiintyvä monimuotoisuushan on ainutlaatuinen piirre ihmisen kommunikaatiojärjestelmässä verrattuna muihin lajeihin. Lisäksi aikaisemmin kielitieteen tavoitteena olleet universaalit ovat haihtuneet kielellistä monimuotoisuutta ja kielten muutosta koskevan tiedon lisääntymisen myötä.

Uusi tieto kognitiivisesta ja kielellisestä diversiteetistä soveltuu sen sijaan hyvin vaihtoehtoiseen darwinilaiseen ajattelumalliin, joka tarkastelee vaihtelua evolutiivisena voimana ja ottaa käyttöön diakronisen näkökulman, josta käsin voimme tarkastella biologisen ja kulttuurisen evoluution suhteellisia rooleja ja niiden välistä kanssakäymistä. Uudet tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että kielten monimuotoisuus on kehittynyt suurelta osin yleisen kognitiivisen kapasiteetin rajaaman kulttuurisen evoluution tuotteena, sen sijaan että taustalla olisi joko universaali kielioppi tai greenbergiläiset universaalit.

Flinn: Ihmisen sosiaalisuuden hormonaaliset mekanismit

Ihmisheimo vaikuttaa toteuttavan nisäkkäille tyypillisiä käyttäytymismalleja: side emon ja poikasen on vahva ja siihen liittyy avuttoman poikasen imetys ja jossain määrin muun perheyhteisön – isän, sisarusten, tätien, jne. – tuki. Nisäkkäille/kädellisille tyypillisen yhteisöllisyyden lisäksi ihmiskäyttäytymisessä on kuitenkin myös hyvin epätavallisia piirteitä. Olemme ainoa laji, jota leimaavat pysyvät parisuhteet, isän osallistuminen lastenhoitoon monia uroksia sisältävässä ryhmässä, laajennettu bilateraalinen sukulaisuus, isovanhemmuus ja sukuryhmien sisäisen pariutumisen rajoittaminen. Nämä ainutlaatuiset ominaisuudet ovat keskeisiä perhesuhteiden teoreettiselle ja pragmaattiselle ymmärtämiselle, ja ne tarjoavat avaintietoa ihmisen evoluutiosta.

Flinn esittelee puheessaan ensin yleisen sosiaaliseen valintaan perustuvan mallin ihmisen pariutumisen, vanhemmuuden ja sukuryhmien rakentumisen evoluutiosta. Sitten hän arvioi joitakin mahdollisia fysiologisia mekanismeja, jotka vahvistavat näitä sosiaalisuutemme keskeisiä aspekteja 22 vuotta kestäneen, hormonaalisia profiileja karibialaisessa yhteisössä koskeneen tutkimuksen valossa.

Segerstråle: Näköaloja ei-verbaaliseen kommunikaatioon, evoluutiopsykologiaan ja neurotieteisiin

Urbaanin kehityksen ja rationaalisen modernistisen arkkitehtuurin vanavedessä kaupunkisuunnittelijat, sosiaalitieteilijät ja arkkitehdit ovat pyrkineet laatimaan kriteerejä rakennuksille, tiloille ja paikoille, jotka ovat “hyviä” niin suunnittelijan kuin käyttäjänkin näkökulmasta. On käynyt ilmi, että reaktiomme ympäristöömme riippuvat niin kognitiivisista, emotionaalisista, funktionaalisista kuin symbolisistakin tekijöistä.

Jotkut tyypillisistä – empiirisesti todistetuista – ympäristöä koskevista mieltymyksistämme voidaan selittää pitävästi sosiobiologisella tai evoluutiopsykologisella teorialla, mutta syvempään analyysiin tarvitsemme ei-verbaalisen kommunikaation ja neurotieteiden apua. Tätä kautta on mahdollista ymmärtää myös tiettyjen paikkojen terapeuttisena tai energisoivana koettua luonnetta.

HANKKEIDEN ESITTELYT

Miehet, naiset ja taloudellinen menestys (Men, women and economic well-being)

Erot miesten ja naisten (koiraiden ja naaraiden) riskinottohalukkuudessa on dokumentoitu useissa tutkimuksissa biologian, psykologian ja taloustieteen aloilla. Tutkimme sekä teoreettisesti että empiirisesti miten erot riskinottohalukkuudessa vaikuttavat työmarkkina- ja avioliittotulemiin.

Hankkeen johtaja: Klaus Kultti

Yhteiskunnallisen todellisuuden luonne ja evoluutioteorian relevanssi (The nature of social reality and the relevance of evolutionary theory)

Yhteiskuntatieteiden tehtävänä on tutkia sitä mitä ihmiset tekevät yhteiskunnassa. Niinpä teoria ihmisen toiminnan yleisestä luonteesta on perinteisesti kuulunut yhteiskuntatieteiden käsitteelliseen työkaluvarastoon. Viime aikoina yhteiskuntatieteet ovat kuitenkin alkaneet jäädä jälkeen naapurialojensa tahdista kehitettäessä toiminnalle uusia käsitteellisiä malleja. Käyttäytymistieteet, erityisesti kognitiotieteen evolutiiviset versiot, edistyvät nykyään yhteiskuntatieteitä ripeämmin toiminnan käsittämisessä ja käsitteellistämisessä siksi, että yhteiskuntatieteissä on liian kritiikittömästi jääty noudattamaan toiminnan idealistisia tulkintoja.

Tutkimusryhmämme ehdottaa, että yhteiskuntatieteiden tulisi käyttää hyväkseen naapuritieteiden saavutuksia etenkin toiminnan materiaalisuutta ja sosiaalisuutta koskevissa kysymyksissä. Käyttäytymistieteet korostavat tällä hetkellä juuri sitä, että inhimillinen toiminta on ruumiillinen, pitkäkestoinen ja luonnostaan sosiaalinen ilmiö ja nämä näkemykset lupaavat uutta myös yhteiskuntatieteille. Hankkeemme on siten osa yhteiskuntatieteellisen toimintateorian uudelleen arviointia näistä uusista ja poikkitieteellisistä lähtökohdista.

Hankkeen johtaja: Erkki Kilpinen

Kielen murteet biologisen lajiutumisen näkökulmasta (BEDLAN Biological evolution and the diversification of languages)

Monitieteisessä hankkeessa Helsingin, Turun ja Tampereen yliopiston biologien ja kielitieteilijöiden tutkimusryhmä selvittää, voiko evoluutiobiologiaan liittyviä teorioita ja tutkimusmenetelmiä käyttää selittämään kielen kehittymistä murteiksi ja eri kieliksi. Projekti yhdistää kielentutkimuksen ja evoluutiotutkimuksen kysymyksiä ja menetelmiä ja tuo uusia näkökulmia kielentutkimukseen ja biologisten paikallisadaptaatioiden ja lajiutumisen teoriaan.

Hanke keskittyy uralilaisiin kieliin ja suomen kielen sisäiseen vaihteluun. Aineistona on mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen avulla koottu aineisto uralilaisista kielistä sekä 80 vuotta vanha suomen kielen murreaineisto. Suomen kielen lisäksi kielen mikroevolutiivisiä muutoksia tutkitaan myös latinan ja romaanisten kielten eriytymisen kannalta.

Hankkeen johtaja: Urho Määttä
Hankkeen kotisivu: http://kielievoluutio.uta.fi/doku.php?id=fi:start

Reproductive behavior in contemporary societies: Combining evolutionary theory with social science research

Ihmisten lisääntymiskäyttäytyminen on muuttunut merkittävästi  viimeisen vuosisadan aikana, kun syntyvyys on laskenut lähes kaikissa  teollistuneissa länsimaissa ja myös monissa kehitysmaissa. Syntyvyyden  väestöllisten muutosten selittäminen asettaa haasteen sekä  perinteisille sosiaalitieteille että uudemmille evolutiivisille  ihmistieteille, jotka pyrkivät ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä   evoluutioteorian näkökulmasta.

Meidän tutkimushankkeemme selvittää,  missä määrin nykyihmisten lisääntymiskäyttäytymistä voidaan selittää  evolutiivisten teorioiden avulla, ja miksi ihmisten käyttäytyminen ei  kaikissa tapauksissa noudata evoluutioteorian mukaisia ennusteita.   Tutkimushanke auttaa ymmärtämään viime vuosisadan väestöllistä   muutosta sekä niitä yksilöpsykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka  vaikuttavat syntyvyyden laskuun.

Hankkeen johtaja: Markus Jokela

Puolison valinta ja lisääntymismenestys ihmisillä populaatiogeneettisestä näkökulmasta (Spouse selection and reproductive success in humans: a population genetic study)

Sukupuolivalinta on luonnonvalinnan ohella keskeisin evoluutioon vaikuttava voima. Sukupuolivalinnalla ymmärretään tilannetta, jossa naaraat suosivat jotain ominaisuutta parittelukumppania valitessaan ja se siten parantaa koiraan lisääntymismenestystä.

Tavoitteenamme on selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat puolisonvalintaan ja lisääntymismenestykseen ihmisillä, hyödyntämällä laajoja suomalaisia kaksosaineistoja. Kaksosasetelma antaa mahdollisuuden tutkia geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutusta tutkittavaan ilmiöön. Projektissa selvitämme pituuden, koulutuksen ja elinaikaisten tulojen vaikutusta lisääntymismenestykseen ja puolisonvalintaan.

Tutkimme lisäksi androstenonin yhteyttä sukupuolikäyttäytymiseen ihmisillä. Androstenoni on hajuyhdiste, jonka on havaittu olevan yhteydessä parittelukäyttäytymiseen useilla eläinlajeilla, mutta sen merkitys ihmisillä on epäselvä.

Keskeistä tutkimuksessamme on näiden tekijöiden taustalla vaikuttavien geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutusten arviointi.  

Hankkeen johtaja: Karri Silventoinen

Moraalin evoluutioteoriat ja niiden kriitikot (Westermarck and beyond: Evolutionary approaches to morality and their critics)

Projektin aiheena on evoluutioteorian käyttö moraalin selittämisessä. Mitä siis tarkoitetaan sanottaessa, että tietty käyttäytyminen ”perustuu” evoluutioon? Koska monet argumentit ovat pysyneet samoina, keskustelun historiallisten taustojen tuntemus on tämänhetkisenkin keskustelun kannalta hyödyllistä.

Edvard Westermarck (1862-1939) on eräs projektin tutkimuskohde. Westermarckin insestiteoria on saanut huomiota nykyisessä evoluutiopsykologiassa. Hänen emotivistinen moraaliteoriansa puolestaan on kiinnostava, koska emootiot ovat jälleen ajankohtaisia moraalifilosofisesa keskustelussa. Projektiin liittyy lisäksi Westermarckin kirje- ja käsikirjoitusmateriaalin valikoiva digitointi ja saattaminen tutkijoiden ulottuville.

Hankkeen johtaja: Olli Lagerspetz

Ruokailu ja kahvit

Ennen seminaaria on tarjolla aamukahvit ja lounaaksi on lintupataa ja sienirisottoa. Tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Iltapäivällä tarjoillaan kahvit. Aamukahvi maksaa 5,10 euroa ja lounas 16 euroa. Kerrothan ilmoittautuessasi, nautitko aamukahvin ja lounaan Sigyn-salin ravintolassa.

Ilmoittautuminen

Ilmoittauduthan seminaariin 5.5. mennessä. Seminaariin ilmoittaudutaan sähköpostitse johdon assistentti Pirre Naukkariselle (pirre.naukkarinen(at)koneensaatio.fi.) Mainitsethan viestissäsi, nautitko aamukahvit ja lounaan Sigyn-salin ravintolassa (ks. Ruokailu ja kahvit).

Lisätiedot

Tiedesihteeri Anna Talasniemi (anna.talasniemi(at)koneensaatio.fi).